Rahastopääoma kasvoi suotuisan markkinakehityksen ansiosta – lunastuksia tehtiin noin 900 miljoonaa euroa
Lokakuussa uusia pääomia sijoitettiin vain vaihtoehtoisiin rahastoihin, yhteensä 34 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin lyhyen koron rahastoista 741 miljoonaa euroa, muista päärahastoluokista yhteensä 167 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät lokakuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.10.2022 |
|
Osakerahastot |
-8 |
-2 073 |
50 705 |
|
Yhdistelmärahastot |
-7 |
278 |
28 728 |
|
Pitkän koron rahastot |
-151 |
-893 |
27 113 |
|
Lyhyen koron rahastot |
-741 |
-3 291 |
14 359 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
34 |
790 |
11 344 |
|
YHTEENSÄ |
-874 |
-5 189 |
132 250 |
EKP ja Yhdysvaltain keskuspankki nostivat odotetusti lokakuussa ohjauskorkojaan 0,75 prosenttiyksiköllä inflaation hillitsemiseksi. Keskeiset globaalit osakeindeksit reagoivat rahapolitiikan kiristämiseen maltillisesti. Rahapolitiikan arvioidaan kiristyvän edelleen tänä vuonna samalla, kun maailmantalouden kasvun ennustetaan hiipuvan. Tämä pitää yllä epävarmuutta osakemarkkinoilla. Yhdysvaltain dollari on vahvistunut kuluvana vuonna ja vaikuttanut myönteisesti niiden rahastojen arvostuksiin, joiden dollarisijoituksia ei ole suojattu kurssimuutoksilta.
Keskuspankkien korkopäätösten seurauksena lyhyet korot nousivat, mikä vaikutti lyhyen koron rahastojen arvostuksiin negatiivisesti. Pitkien korkojen osalta Yhdysvaltain ja Saksan 10 vuoden joukkovelkakirjalainojen korot nousivat maltillisesti, mutta Italian valtionlainojen korko laski. Myös euroalueen yrityslainojen riskilisät kapenivat kuun lopussa. Euroalueelle sijoittavien kaikkien pitkän koron rahastoluokkien yhden kuukauden tuottoprosentit olivat positiiviset.
”Lokakuu oli korkosijoittajalle mielenkiintoinen kuukausi. Euroopan keskuspankin rahapolitiikan kiristyminen vaikutti merkittävästi enää euroalueen lyhyisiin korkoihin. Euroalueen valtionlainojen korkojen nousu tasaantui tai korot jopa laskivat. Euroalueelle sijoittavien pitkän koron rahastoluokkien lokakuun tuottoprosentit olivat positiiviset. Historia ei ole tae tulevaisuudesta, mutta korkosijoittaja seuraa nyt entistä tarkemmin euroalueen pitkien korkojen kehitystä”, analysoi johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
Osakerahastoissa uusia varoja sijoitettiin Suomeen, Pohjoismaihin, Eurooppaan, Pohjois-Amerikkaan ja toimialoille sijoittaviin rahastoihin yhteensä 168 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin pääasiassa globaalisti ja kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoluokista yhteensä 160 miljoonaa euroa. Kaikkien rahastoluokkien vuosituotot ja Sharpen 12 kk arvot olivat miinusmerkkisiä. Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät lokakuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.10.2022 |
Tuotto |
|
Suomi |
8 |
-332 |
5 414 |
-21 % |
|
Pohjoismaat |
24 |
-247 |
6 725 |
-28 % |
|
Eurooppa |
44 |
-751 |
4 915 |
-18 % |
|
Pohjois-Amerikka |
55 |
-269 |
7 553 |
-3 % |
|
Japani |
-10 |
-30 |
503 |
-18 % |
|
Tyynenmeren alue |
-7 |
-44 |
833 |
-20 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-44 |
-252 |
4 155 |
-17 % |
|
Maailma |
-116 |
-90 |
19 128 |
-12 % |
|
Toimialarahastot |
37 |
-58 |
1 479 |
-14 % |
|
YHTEENSÄ |
-8 |
-2 073 |
50 705 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin vain kehittyville markkinoille sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 5 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin pääasiassa euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin ja valtioriskiin sijoittavista rahastoista, yhteensä 143 miljoonaa euroa. Kaikkien rahastoluokkien vuosituotot ja Sharpen 12 kk arvot olivat miinusmerkkisiä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät lokakuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.10.2022 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
-25 |
254 |
5 214 |
-14,2 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
-118 |
-226 |
8 453 |
-13,8 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
-3 |
-76 |
3 164 |
-11,4 % |
|
Valtioriski maailma |
-3 |
52 |
197 |
-4,0 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
-1 |
-637 |
5 995 |
-9,7 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-7 |
-21 |
1 456 |
-9,9 % |
|
Kehittyvät markkinat |
5 |
-240 |
2 634 |
-12,6 % |
|
YHTEENSÄ |
-151 |
-893 |
27 113 |
|
Tilastokeskuksen vuoden 2020 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,3 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 000 euroa. Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Johannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiMariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Kansalaisen terveystiedot eivät kuulu valtiolle – Yksityisyyden suojaa ja tietosuojaa rikkovaa esitystä Verohallinnon tiedonsaantioikeuksista ei pidä edistää11.10.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Hallitus esittää merkittävää laajennusta Verohallinnon tiedonsaantioikeuksiin. Esitys on räikeässä ristiriidassa sekä tietosuoja-asetuksen että perustuslain turvaaman yksityisyyden suojan kanssa. Massaluonteiset, yksilöimättömät tietopyynnöt tilitapahtumista saattavat helposti paljastaa yksityisiä tietoja. Esitys saattaisi asettaa pankit tilanteeseen, jossa niiden tulisi valita rikkoako tietosuojasääntelyä vai verolainsäädäntöä. Ristiriitainen ja puutteellinen esitys on syytä perua.
Sijoittajien katse on jo vuodessa 2026 ja valoisammissa näkymissä – Rahastoihin syyskuussa 591 miljoonaa euroa uusia pääomia9.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin syyskuussa yhteensä 591 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös myönteisen markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 194 miljardia euroa.
Euroopan laajuinen muutos verkkopankkimaksamisessa – tämä kaikki muuttuu tällä viikolla7.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
9.10.2025. alkaen pankit tarkistavat, että verkkopankkimaksuissa maksunsaajan nimi ja tilinumero vastaavat toisiaan. Verkkopankki ilmoittaa, jos tiedot eivät täsmää tai ne melkein täsmäävät. Verkkopankin vastaisuudessa antamista huomautuksista ei tule huolestua. Maksunsaajan tarkistamisen tavoitteena on parantaa maksamisen turvallisuutta ja ehkäistä petoksia sekä väärille tileille tehtyjä maksuja. Huomautuksissa ei ole kyse huijauksista. Laskuttajien tulee varmistaa, että maksajat tietävät yrityksen virallisen nimen, jotta maksutiedot täsmäävät pankin rekisterissä. Muutos perustuu 9.10. voimaan tulevaan EU:n pikamaksuasetukseen, jonka tavoitteena on nopeuttaa maksamista koko euroalueella. Jatkossa euroalueella pankkiasiakkaalla on oltava mahdollisuus lähettää rahaa pikasiirtona kymmenessä sekunnissa tililtä toiselle ajankohdasta riippumatta.
”Yrittäjän hankkeille löytyy rahoitusta, kunhan liiketoiminnan perusta on kestävä” – Suomen pk-yritysten lainansaanti on tutkimusten mukaan hyvällä tasolla3.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Rahoituksen saatavuus ei ole suurimpien ongelmien joukossa, kun pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä on kysytty kasvun esteistä. Yleinen taloustilanne koetaan tämän hetken suurimmaksi haasteeksi yrityksen kasvun ja kehittämisen kannalta. Yritysrahoituksen haasteet ovat Suomessa yleisesti ottaen suhteellisen vähäisiä, myös Euroopan mittakaavassa tarkasteltuna. Erilaisia rahoituksen pullonkauloja on kuitenkin olemassa, ja ne koskevat muun muassa pieniä ja nuoria yrityksiä sekä kasvuhakuisia yrityksiä, jotka yrittävät skaalata toimintaansa teolliseen mittakaavaan. Pankin tehtävä on arvioida lainahakemukset huolellisesti ja varmistaa ennen lainan myöntämistä, että yrityksen kannattavuus, kassavirta ja vakavaraisuus ovat riittävällä tasolla. Näin varmistetaan sekä yrityksen että pankin näkökulmasta vastuullinen luotonanto.
Muistutuskutsu: Talouden pyöreä pöytä: Mikä jumittaa yritysten lainansaannissa? Perjantaina 3. lokakuuta kello 122.10.2025 15:52:28 EEST | Tiedote
Suomi tarvitsee vahvoja, kasvavia yrityksiä, jotka luovat työpaikkoja ja talouskasvua. Viime aikoina on keskusteltu siitä, että yritysten kasvu tyssää aiempaa useammin vaikeuteen saada rahoitusta. Pankkien mukaan hyville hankkeille löytyy rahoitusta, kunhan liiketoiminnan perusta on kunnossa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme