Rahastopääoma kasvoi suotuisan markkinakehityksen ansiosta – lunastuksia tehtiin noin 900 miljoonaa euroa
8.11.2022 14:55:38 EET | Finanssiala ry | Tiedote

Lokakuussa uusia pääomia sijoitettiin vain vaihtoehtoisiin rahastoihin, yhteensä 34 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin lyhyen koron rahastoista 741 miljoonaa euroa, muista päärahastoluokista yhteensä 167 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät lokakuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.10.2022 |
|
Osakerahastot |
-8 |
-2 073 |
50 705 |
|
Yhdistelmärahastot |
-7 |
278 |
28 728 |
|
Pitkän koron rahastot |
-151 |
-893 |
27 113 |
|
Lyhyen koron rahastot |
-741 |
-3 291 |
14 359 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
34 |
790 |
11 344 |
|
YHTEENSÄ |
-874 |
-5 189 |
132 250 |
EKP ja Yhdysvaltain keskuspankki nostivat odotetusti lokakuussa ohjauskorkojaan 0,75 prosenttiyksiköllä inflaation hillitsemiseksi. Keskeiset globaalit osakeindeksit reagoivat rahapolitiikan kiristämiseen maltillisesti. Rahapolitiikan arvioidaan kiristyvän edelleen tänä vuonna samalla, kun maailmantalouden kasvun ennustetaan hiipuvan. Tämä pitää yllä epävarmuutta osakemarkkinoilla. Yhdysvaltain dollari on vahvistunut kuluvana vuonna ja vaikuttanut myönteisesti niiden rahastojen arvostuksiin, joiden dollarisijoituksia ei ole suojattu kurssimuutoksilta.
Keskuspankkien korkopäätösten seurauksena lyhyet korot nousivat, mikä vaikutti lyhyen koron rahastojen arvostuksiin negatiivisesti. Pitkien korkojen osalta Yhdysvaltain ja Saksan 10 vuoden joukkovelkakirjalainojen korot nousivat maltillisesti, mutta Italian valtionlainojen korko laski. Myös euroalueen yrityslainojen riskilisät kapenivat kuun lopussa. Euroalueelle sijoittavien kaikkien pitkän koron rahastoluokkien yhden kuukauden tuottoprosentit olivat positiiviset.
”Lokakuu oli korkosijoittajalle mielenkiintoinen kuukausi. Euroopan keskuspankin rahapolitiikan kiristyminen vaikutti merkittävästi enää euroalueen lyhyisiin korkoihin. Euroalueen valtionlainojen korkojen nousu tasaantui tai korot jopa laskivat. Euroalueelle sijoittavien pitkän koron rahastoluokkien lokakuun tuottoprosentit olivat positiiviset. Historia ei ole tae tulevaisuudesta, mutta korkosijoittaja seuraa nyt entistä tarkemmin euroalueen pitkien korkojen kehitystä”, analysoi johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
Osakerahastoissa uusia varoja sijoitettiin Suomeen, Pohjoismaihin, Eurooppaan, Pohjois-Amerikkaan ja toimialoille sijoittaviin rahastoihin yhteensä 168 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin pääasiassa globaalisti ja kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoluokista yhteensä 160 miljoonaa euroa. Kaikkien rahastoluokkien vuosituotot ja Sharpen 12 kk arvot olivat miinusmerkkisiä. Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät lokakuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.10.2022 |
Tuotto |
|
Suomi |
8 |
-332 |
5 414 |
-21 % |
|
Pohjoismaat |
24 |
-247 |
6 725 |
-28 % |
|
Eurooppa |
44 |
-751 |
4 915 |
-18 % |
|
Pohjois-Amerikka |
55 |
-269 |
7 553 |
-3 % |
|
Japani |
-10 |
-30 |
503 |
-18 % |
|
Tyynenmeren alue |
-7 |
-44 |
833 |
-20 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-44 |
-252 |
4 155 |
-17 % |
|
Maailma |
-116 |
-90 |
19 128 |
-12 % |
|
Toimialarahastot |
37 |
-58 |
1 479 |
-14 % |
|
YHTEENSÄ |
-8 |
-2 073 |
50 705 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin vain kehittyville markkinoille sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 5 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin pääasiassa euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin ja valtioriskiin sijoittavista rahastoista, yhteensä 143 miljoonaa euroa. Kaikkien rahastoluokkien vuosituotot ja Sharpen 12 kk arvot olivat miinusmerkkisiä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät lokakuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.10.2022 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
-25 |
254 |
5 214 |
-14,2 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
-118 |
-226 |
8 453 |
-13,8 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
-3 |
-76 |
3 164 |
-11,4 % |
|
Valtioriski maailma |
-3 |
52 |
197 |
-4,0 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
-1 |
-637 |
5 995 |
-9,7 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-7 |
-21 |
1 456 |
-9,9 % |
|
Kehittyvät markkinat |
5 |
-240 |
2 634 |
-12,6 % |
|
YHTEENSÄ |
-151 |
-893 |
27 113 |
|
Tilastokeskuksen vuoden 2020 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,3 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 000 euroa. Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Johannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiMariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Vastasyntyneiden ensisijoitus on toteutettava tulevalla hallituskaudella – vaurastumisen polulle jo vauvana19.8.2026 10:53:49 EEST | Tiedote
Vastasyntyneiden ensisijoituksen toteuttaminen on otettava seuraavan hallituksen ohjelmaan. Toteutusta varten on perustettava työryhmä, johon sidosryhmät kutsutaan mukaan. Ensisijoitukseen on pystyttävä sisällyttämään erilaisia sijoituskohteita ja -tuotteita, kuten sijoitus- ja vaihtoehtorahastot, listatut arvopaperit sekä sijoitusvakuutukset.
Tekoälyhuuma osoitti heinäkuussa rauhoittumisen merkkejä – osakerahastot vetivät silti uusia sijoituksia11.8.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin heinäkuussa uutta pääomaa yhteensä vajaa 800 miljoonaa euroa. Rahastopääoman määrä kasvoi hieman vähemmän markkinakehityksen vuoksi. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa lähes 222 miljardia euroa.
Hallituksen YEL-esitys monimutkaistaa järjestelmää ja heikentää julkista taloutta6.8.2026 11:09:23 EEST | Tiedote
Luonnos hallituksen ehdotukseksi YELin uudistamiseksi on Finanssiala ry:n (FA) mielestä tavoitteiltaan oikeansuuntainen mutta heikentää julkista taloutta. Yrittäjän todellisten ansiotulojen käyttö työtulon laskennassa on askel oikeaan suuntaan, mutta ehdotus monimutkaistaa järjestelmää. On tärkeä muistaa, että YEL ei liity pelkkään vanhuuseläkkeeseen vaan se turvaa yrittäjän toimeentuloa eri elämäntilanteissa.
Finanssialan Ahosniemi: EU-komissiokin tunnistaa vahvojen ja vakavaraisten pankkien roolin talouskasvun tukijana sekä tarpeen järkevöittää sääntelyä17.7.2026 17:22:36 EEST | Tiedote
Finanssiala ry (FA) pitää hyvänä, että EU-komissio tunnistaa pankit oleellisena osana talouskasvun vauhdittamista. EU-komissio on julkaissut 17.7.2026 pankkien kilpailukykyraportin, joka kuvaa pankkisektorin kilpailukyvyn haasteita ja niiden taustatekijöitä. Tarkoitus on luoda kokonaiskuva pankkisektorin kilpailukyvystä ja sääntelyn muutostarpeista.
Suomalaiset satsaavat turvalliseen maksamiseen, kertoo tuore kysely – mutta tulisiko virtuaalisella kirpputorilla tarvita pankkitunnuksia?13.7.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset huolehtivat maksamisen turvallisuudesta yleisesti ottaen hyvin, kertoo tuore valtakunnallisesti edustava kysely. 82 prosenttia välttää pankkitunnuksilla kirjautumista linkkien kautta ja pitää tunnukset sekä salasanat omana tietonaan. Joidenkin turvakeinojen kohdalla luku voisi silti olla korkeampikin. Esimerkiksi vain 48 prosenttia kertoo, ettei siirry verkkopankkiin tai muihin palveluihin hakukoneen kautta. Pankkitunnuksia ei kannata käyttää yleisavaimena kaikkiin palveluihin. Ne olisi hyvä varata pankkiasiointiin ja käyttää muussa tunnistautumisessa muita vaihtoehtoja, kuten mobiilivarmennetta. FA:n Norstatil Oy:lta tilaama kysely tehtiin 1.–10.4.2026 välisenä aikana. Tutkimukseen hyväksyttiin 2563 iältään 15–79-vuotiasta vastaajaa. Lisäksi haastateltiin 155 iältään 12–14-vuotiasta lasta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

