Rahastopääoma kasvoi suotuisan markkinakehityksen ansiosta – lunastuksia tehtiin noin 900 miljoonaa euroa

Lokakuussa uusia pääomia sijoitettiin vain vaihtoehtoisiin rahastoihin, yhteensä 34 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin lyhyen koron rahastoista 741 miljoonaa euroa, muista päärahastoluokista yhteensä 167 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät lokakuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.10.2022 |
|
Osakerahastot |
-8 |
-2 073 |
50 705 |
|
Yhdistelmärahastot |
-7 |
278 |
28 728 |
|
Pitkän koron rahastot |
-151 |
-893 |
27 113 |
|
Lyhyen koron rahastot |
-741 |
-3 291 |
14 359 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
34 |
790 |
11 344 |
|
YHTEENSÄ |
-874 |
-5 189 |
132 250 |
EKP ja Yhdysvaltain keskuspankki nostivat odotetusti lokakuussa ohjauskorkojaan 0,75 prosenttiyksiköllä inflaation hillitsemiseksi. Keskeiset globaalit osakeindeksit reagoivat rahapolitiikan kiristämiseen maltillisesti. Rahapolitiikan arvioidaan kiristyvän edelleen tänä vuonna samalla, kun maailmantalouden kasvun ennustetaan hiipuvan. Tämä pitää yllä epävarmuutta osakemarkkinoilla. Yhdysvaltain dollari on vahvistunut kuluvana vuonna ja vaikuttanut myönteisesti niiden rahastojen arvostuksiin, joiden dollarisijoituksia ei ole suojattu kurssimuutoksilta.
Keskuspankkien korkopäätösten seurauksena lyhyet korot nousivat, mikä vaikutti lyhyen koron rahastojen arvostuksiin negatiivisesti. Pitkien korkojen osalta Yhdysvaltain ja Saksan 10 vuoden joukkovelkakirjalainojen korot nousivat maltillisesti, mutta Italian valtionlainojen korko laski. Myös euroalueen yrityslainojen riskilisät kapenivat kuun lopussa. Euroalueelle sijoittavien kaikkien pitkän koron rahastoluokkien yhden kuukauden tuottoprosentit olivat positiiviset.
”Lokakuu oli korkosijoittajalle mielenkiintoinen kuukausi. Euroopan keskuspankin rahapolitiikan kiristyminen vaikutti merkittävästi enää euroalueen lyhyisiin korkoihin. Euroalueen valtionlainojen korkojen nousu tasaantui tai korot jopa laskivat. Euroalueelle sijoittavien pitkän koron rahastoluokkien lokakuun tuottoprosentit olivat positiiviset. Historia ei ole tae tulevaisuudesta, mutta korkosijoittaja seuraa nyt entistä tarkemmin euroalueen pitkien korkojen kehitystä”, analysoi johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
Osakerahastoissa uusia varoja sijoitettiin Suomeen, Pohjoismaihin, Eurooppaan, Pohjois-Amerikkaan ja toimialoille sijoittaviin rahastoihin yhteensä 168 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin pääasiassa globaalisti ja kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoluokista yhteensä 160 miljoonaa euroa. Kaikkien rahastoluokkien vuosituotot ja Sharpen 12 kk arvot olivat miinusmerkkisiä. Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät lokakuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.10.2022 |
Tuotto |
|
Suomi |
8 |
-332 |
5 414 |
-21 % |
|
Pohjoismaat |
24 |
-247 |
6 725 |
-28 % |
|
Eurooppa |
44 |
-751 |
4 915 |
-18 % |
|
Pohjois-Amerikka |
55 |
-269 |
7 553 |
-3 % |
|
Japani |
-10 |
-30 |
503 |
-18 % |
|
Tyynenmeren alue |
-7 |
-44 |
833 |
-20 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-44 |
-252 |
4 155 |
-17 % |
|
Maailma |
-116 |
-90 |
19 128 |
-12 % |
|
Toimialarahastot |
37 |
-58 |
1 479 |
-14 % |
|
YHTEENSÄ |
-8 |
-2 073 |
50 705 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin vain kehittyville markkinoille sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 5 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin pääasiassa euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin ja valtioriskiin sijoittavista rahastoista, yhteensä 143 miljoonaa euroa. Kaikkien rahastoluokkien vuosituotot ja Sharpen 12 kk arvot olivat miinusmerkkisiä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät lokakuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.10.2022 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
-25 |
254 |
5 214 |
-14,2 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
-118 |
-226 |
8 453 |
-13,8 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
-3 |
-76 |
3 164 |
-11,4 % |
|
Valtioriski maailma |
-3 |
52 |
197 |
-4,0 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
-1 |
-637 |
5 995 |
-9,7 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-7 |
-21 |
1 456 |
-9,9 % |
|
Kehittyvät markkinat |
5 |
-240 |
2 634 |
-12,6 % |
|
YHTEENSÄ |
-151 |
-893 |
27 113 |
|
Tilastokeskuksen vuoden 2020 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,3 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 000 euroa. Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Johannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiMariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Suomi ikääntyy, väki vähenee – kuka maksaa ja miten? 2.12.202526.11.2025 09:51:49 EET | Tiedote
Suomalaisten elinikä pitenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan valtio velkaantuu yhä nopeammin. Miten turvaamme laadukkaan ja inhimillisen vanhuuden, kun julkinen talous on tiukemmalla?
Epämääräisiä sanamuotoja ja puutteellista tietosuojaa – perustuslakivaliokunta vaatii laajaa jatkovalmistelua esitykselle Verohallinnon tiedonsaantioikeuksien laajennukseksi20.11.2025 15:16:55 EET | Tiedote
Perustuslakivaliokunta kritisoi kovin sanakääntein Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia laajentavaa hallituksen esitystä vertailutietotarkastuksista. Valiokunnan mukaan muun muassa henkilötietojen suojaaminen on esityksessä hyvin puutteellista. Perustuslakivaliokunta nostaa esiin myös liian väljän tulkinnan sallivat sanamuodot sekä puutteet kansalaisten oikeuksissa tarkistaa itseensä kohdistunut tietopyyntö. Finanssiala ry on kritisoinut esitystä sekä perustuslain takaaman yksityisyyden suojan että tietosuojan vastaisena. Tietosuojavaltuutettu on arvioinut, että esityksen mahdollistama data saattaisi helposti sisältää suuria määriä arkaluonteisiakin henkilötietoja myös niistä kansalaisista, joiden ei epäillä syyllistyneen väärinkäytöksiin.
FA:n Mella ehdottaa, että Finanssivalvonta huolehtisi vakauden lisäksi kasvusta19.11.2025 11:36:07 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) puheenjohtaja Sara Mella haluaa, että kilpailukyky- ja kasvutavoitteet sisällytetään Finanssivalvonnan (Fiva) ja EU-valvojien mandaattiin. Myös valvojien tulisi toiminnassaan huomioida kotimaisen ja eurooppalaisen talouskasvun ja kilpailukyvyn edellytykset. Kilpailukyvyn huomioiminen ei tarkoita sääntelyn keventämistä, vaan sen varmistamista, että sääntely edistää kasvua ja investointeja yhtä johdonmukaisesti kuin se turvaa vakautta ja kuluttajansuojaa. Finanssivalvonta pystyisi vaikuttamaan Suomen kilpailukykyyn esimerkiksi liiallisten ja kuormittavien velvoitteiden välttämisellä ja makrovakausvälineiden käytöllä.
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä - Suomi ikääntyy, väki vähenee - Kuka maksaa ja miten 2.12.202517.11.2025 09:09:15 EET | Tiedote
Suomalaisten elinikä pitenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan valtio velkaantuu yhä nopeammin. Miten turvaamme laadukkaan ja inhimillisen vanhuuden, kun julkinen talous on tiukemmalla?
Verottaja ei ehkä halua kansalaisten makuuhuoneisiin, mutta lakiehdotus mahdollistaisi senkin17.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen esitys vertailutietotarkastuksista on puutteellinen. Vaikka esitystä ei olisikaan tarkoitettu laajentamaan Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia, esitys on niin epämääräisesti muotoiltu, että se mahdollistaa sekä perusoikeuksia että tietosuojasääntelyä rikkovat tietopyynnöt. Näin kirjoittaa Finanssiala ry:n juristi Tuulia Karvinen kolumnissaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

