Finanssiala ry

RAHASTOPÄÄOMA KASVUSSA SUOTUISAN MARKKINAKEHITYKSEN ANSIOSTA

8.8.2022 14:36:12 EEST | Finanssiala ry | Tiedote

Jaa
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin heinäkuussa yhteensä 103 miljoonaa euroa lisää uusia varoja. Lisäksi rahastopääoma kasvoi suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli heinäkuun lopussa 141 miljardia euroa.

Heinäkuussa uusia pääomia sijoitettiin pitkän koron rahastoihin 113 miljoona euroa. Yhdistelmärahastoihin sijoitettiin 50 miljoonaa euroa, lyhyen koron rahastoihin sijoitettiin 16 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin sijoitettiin 11 miljoonaa euroa uusia pääomia. Osakerahastoista lunastettiin 87 miljoonaa euroa.

milj. EUR

Nettomerkinnät heinäkuu 2022

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 31.7.2022

Osakerahastot

-87

-502

56 826

Yhdistelmärahastot

50

284

30 659

Pitkän koron rahastot

113

-1 227

28 557

Lyhyen koron rahastot

16

-2 212

15 680

Vaihtoehtoiset rahastot

11

183

8 811

YHTEENSÄ

103

-3 473

140 533

Heinäkuussa keskeiset globaalit osakeindeksit nousivat. Pitkien korkojen laskun myötä osakkeiden arvostuskertoimet nousivat. Maailmantalouden kasvun ennustetaan kuitenkin hiipuvan, mikä lisää epävarmuutta osakemarkkinoilla pidemmällä aikavälillä. Euroopan keskuspankki nosti heinäkuussa ohjauskorkoja ja rahapolitiikan arvioidaan kiristyvän edelleen tänä vuonna kuluttajahintojen nousun hillitsemiseksi. Euroopassa sodan heijastusvaikutukset näkyvät laajasti.

Korkosijoittajalle heinäkuu oli pitkästä aikaa tuottoisa. Pitkät korot laskivat, mikä vaikutti pitkän koron rahastojen arvostuksiin positiivisesti. Korot nousivat koko alkuvuoden, joten korot ovat suhteessa edelleen korkealla tasolla. Saksan 10 vuoden joukkovelkakirjalainojen korko oli heinäkuussa vuoden 2014 tasolla ja lyhyistä koroista 3 kuukauden euribor nousi plussan puolelle.

”Heinäkuu tarjosi pitkästä aikaa korko- ja osakesijoittajalle tuottoja. Euroalueen korkomarkkinat hinnoittelevat nyt herkästi Euroopan keskuspankin mahdollisuutta nostaa ohjauskorkoja hiipuvan talouskasvun ympäristössä. Epävarmuus on lisääntynyt korko- ja osakemarkkinoilla pidemmällä aikavälillä. Pitkäjänteinen kuukausisäästäjä on kuitenkin tottunut siihen, että sijoittamiseen ja säästämiseen sisältyy nousuja ja laskuja”, analysoi johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.

Osakerahastoissa uusia varoja sijoitettiin ainoastaan toimialarahastoihin ja Suomeen sijoittaviin rahastoihin yhteensä 35 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin kaikista muista osakerahastoluokista yhteensä 122 miljoonaa euroa. Pohjois-Amerikkaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,33). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.

milj. EUR

Nettomerkinnät heinäkuu 2022

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 31.7.2022

Tuotto
12 kk (ka.)

Suomi

4

-209

5 941

-17 %

Pohjoismaat

-40

-138

7 792

-15 %

Eurooppa

-29

-449

5 634

-8 %

Pohjois-Amerikka

-16

119

8 095

5 %

Japani

-28

76

658

-6 %

Tyynenmeren alue

-3

131

1 090

-6 %

Kehittyvät markkinat

-1

-137

5 008

-11 %

Maailma

-5

170

21 035

-2 %

Toimialarahastot

31

-65

1 573

-4 %

YHTEENSÄ

-87

-502

56 826

 

Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin lähes kaikkiin rahastoluokkiin yhteensä 143 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin ainoastaan globaalisti luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittavista rahastoista yhteensä 30 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalisti valtioriskiin sijoittavat rahastot 0,5 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Kaikkien rahastoluokkien Sharpen 12 kk:n arvot olivat miinusmerkkisiä.

milj. EUR

Nettomerkinnät heinäkuu 2022

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 31.7.2022

Tuotto
12 kk (ka.)

Valtioriski EUR

55

70

5 450

-8,9 %

Luokitellut yrityslainat EUR

33

-479

8 726

-9,3 %

Korkeariskiset yrityslainat EUR

45

-116

3 299

-8,7 %

Valtioriski maailma

6

54

219

0,5 %

Luokitellut yrityslainat maailma

-30

-507

6 593

-4,7 %

Korkeariskiset yrityslainat maailma

0

3

1 545

-6,8 %

Kehittyvät markkinat

5

-252

2 726

-8,9 %

YHTEENSÄ

113

-1 227

28 557

 

Rahastoraportti, heinäkuu 2022

Markkinakatsaus, heinäkuu 2022

Tilastokeskuksen vuoden 2020 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,3 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia.Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 000 euroa.Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.

ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.

Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Pankkitilien valvontajärjestelmä on tarkoitettu vakavan rikollisuuden torjuntaan, ei kyttäämään etuudensaajia – Kelan pääsy järjestelmään vaarantaisi pankkisalaisuutta ja yksityisyyden suojaa21.5.2026 09:33:10 EEST | Tiedote

Pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmää ei ole tarkoitettu tehostamaan Kelan etuusprosesseja. Järjestelmä on tarkoitettu vakavien rikosten torjuntaan, ei yleiseksi tiedonhakukanavaksi. Hallitus esittää Kelalle oikeutta hakea järjestelmän kautta toimeentulo- ja asumistukihakemuksiin liittyviä tili-, saldo-, arvopaperi- ja tilitapahtumatietoja ilman asianosaisten erillistä suostumusta tai rikostorjunnallista perustetta. Esitys on parhaillaan eduskunnassa sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä Järjestelmän kapasiteetti ja pankkien resurssit eivät riitä massaluontoiseen tietojenkäsittelyyn. Kuormitus heikentäisi järjestelmän käyttöä rikostorjunnassa. Esitys on ongelmallinen myös pankkisalaisuuden ja yksityisyyden suojan kannalta. Uudistuksen hyödyt jäisivät haittoihin ja kustannuksiin nähden vähäisiksi.

FA:n uusi Finanssivuosi-raportti: Finanssisektori pysyi vahvana – ja se on koko Suomen etu20.5.2026 07:00:00 EEST | Tiedote

Finanssiala ry:n (FA) uusi Finanssivuosi-raportti yhdistää jatkossa aiemmat pankki- ja vakuutusvuosikatsaukset ja laajentaa tarkastelun kattamaan myös rahastot ja omaisuudenhoidon. Finanssivuosi-raportin mukaan Suomen finanssisektorin vakavaraisuus säilyi toimintaympäristön epävarmuudesta huolimatta vahvana vuonna 2025. Pankkisektorin vakavaraisuussuhteet ylittivät edellisvuoden tason ja pysyivät eurooppalaisten pankkien keskiarvoa korkeammalla tasolla. Pankeilla on edelleen runsaasti pääomia suhteessa vakavaraisuusvaatimuksiin. Henki‑ ja vahinkovakuutussektorilla vakavaraisuus pysyi hyvällä tasolla. Sijoitustuotot olivat kokonaisuutena positiiviset. Työeläkesektorin vakavaraisuuspääoma kasvoi positiivisten sijoitustuottojen ansiosta. Työeläkelaitosten stressikestävyys osakesijoitusten shokkeja vastaan pysyi lähes vuoden 2024 tasolla. Kotimaiset rahastopääomat jatkoivat historiallista kasvuaan. Rahastoalan kansainvälisyys korostui, kun samaan aikaan sekä ulkomaiset sijoitukset kotimais

Uusi EU-sääntely somealustojen vastuusta huijauksissa ei riitä – Somejätit tahkoavat edelleen miljardivoittoja huijausmainoksista19.5.2026 14:07:12 EEST | Tiedote

Alustajätit, kuten somepalvelut olisi velvoitettava vahvasti petosrikollisuuden ennakolliseen torjuntaan yhteistyössä pankkien, viranomaisten ja teleoperaattoreiden kanssa. Esimerkiksi Meta sai huijausmainoksista jopa 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024. Vastikään saavutettu sopu EU:n uudesta maksupalveluasetuksesta kulkee oikeaan suuntaan, mutta sen vaikutukset voivat jäädä vaillinaisiksi. Esitys velvoittaisi alustat poistamaan niille ilmoitetut vilpilliset sisällöt, mutta velvoite niiden ennakolliseen torjumiseen voisi olla selkeämpi. Myös alustojen velvoite korvata niiden palveluista alkaneiden petosten uhrien tappioita uhkaa jäädä vaatimattomalle tasolle.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye