RAHASTOPÄÄOMA KASVUSSA SUOTUISAN MARKKINAKEHITYKSEN ANSIOSTA
Heinäkuussa uusia pääomia sijoitettiin pitkän koron rahastoihin 113 miljoona euroa. Yhdistelmärahastoihin sijoitettiin 50 miljoonaa euroa, lyhyen koron rahastoihin sijoitettiin 16 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin sijoitettiin 11 miljoonaa euroa uusia pääomia. Osakerahastoista lunastettiin 87 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät heinäkuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.7.2022 |
|
Osakerahastot |
-87 |
-502 |
56 826 |
|
Yhdistelmärahastot |
50 |
284 |
30 659 |
|
Pitkän koron rahastot |
113 |
-1 227 |
28 557 |
|
Lyhyen koron rahastot |
16 |
-2 212 |
15 680 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
11 |
183 |
8 811 |
|
YHTEENSÄ |
103 |
-3 473 |
140 533 |
Heinäkuussa keskeiset globaalit osakeindeksit nousivat. Pitkien korkojen laskun myötä osakkeiden arvostuskertoimet nousivat. Maailmantalouden kasvun ennustetaan kuitenkin hiipuvan, mikä lisää epävarmuutta osakemarkkinoilla pidemmällä aikavälillä. Euroopan keskuspankki nosti heinäkuussa ohjauskorkoja ja rahapolitiikan arvioidaan kiristyvän edelleen tänä vuonna kuluttajahintojen nousun hillitsemiseksi. Euroopassa sodan heijastusvaikutukset näkyvät laajasti.
Korkosijoittajalle heinäkuu oli pitkästä aikaa tuottoisa. Pitkät korot laskivat, mikä vaikutti pitkän koron rahastojen arvostuksiin positiivisesti. Korot nousivat koko alkuvuoden, joten korot ovat suhteessa edelleen korkealla tasolla. Saksan 10 vuoden joukkovelkakirjalainojen korko oli heinäkuussa vuoden 2014 tasolla ja lyhyistä koroista 3 kuukauden euribor nousi plussan puolelle.
”Heinäkuu tarjosi pitkästä aikaa korko- ja osakesijoittajalle tuottoja. Euroalueen korkomarkkinat hinnoittelevat nyt herkästi Euroopan keskuspankin mahdollisuutta nostaa ohjauskorkoja hiipuvan talouskasvun ympäristössä. Epävarmuus on lisääntynyt korko- ja osakemarkkinoilla pidemmällä aikavälillä. Pitkäjänteinen kuukausisäästäjä on kuitenkin tottunut siihen, että sijoittamiseen ja säästämiseen sisältyy nousuja ja laskuja”, analysoi johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
Osakerahastoissa uusia varoja sijoitettiin ainoastaan toimialarahastoihin ja Suomeen sijoittaviin rahastoihin yhteensä 35 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin kaikista muista osakerahastoluokista yhteensä 122 miljoonaa euroa. Pohjois-Amerikkaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,33). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät heinäkuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.7.2022 |
Tuotto |
|
Suomi |
4 |
-209 |
5 941 |
-17 % |
|
Pohjoismaat |
-40 |
-138 |
7 792 |
-15 % |
|
Eurooppa |
-29 |
-449 |
5 634 |
-8 % |
|
Pohjois-Amerikka |
-16 |
119 |
8 095 |
5 % |
|
Japani |
-28 |
76 |
658 |
-6 % |
|
Tyynenmeren alue |
-3 |
131 |
1 090 |
-6 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-1 |
-137 |
5 008 |
-11 % |
|
Maailma |
-5 |
170 |
21 035 |
-2 % |
|
Toimialarahastot |
31 |
-65 |
1 573 |
-4 % |
|
YHTEENSÄ |
-87 |
-502 |
56 826 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin lähes kaikkiin rahastoluokkiin yhteensä 143 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin ainoastaan globaalisti luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittavista rahastoista yhteensä 30 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalisti valtioriskiin sijoittavat rahastot 0,5 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Kaikkien rahastoluokkien Sharpen 12 kk:n arvot olivat miinusmerkkisiä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät heinäkuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.7.2022 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
55 |
70 |
5 450 |
-8,9 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
33 |
-479 |
8 726 |
-9,3 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
45 |
-116 |
3 299 |
-8,7 % |
|
Valtioriski maailma |
6 |
54 |
219 |
0,5 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
-30 |
-507 |
6 593 |
-4,7 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
0 |
3 |
1 545 |
-6,8 % |
|
Kehittyvät markkinat |
5 |
-252 |
2 726 |
-8,9 % |
|
YHTEENSÄ |
113 |
-1 227 |
28 557 |
|
Rahastoraportti, heinäkuu 2022
Markkinakatsaus, heinäkuu 2022
Tilastokeskuksen vuoden 2020 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,3 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia.Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 000 euroa.Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJussi KarhunenKehityspäällikkö
Puh:+358 20 793 4297jussi.karhunen@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Vaurautta, verotuloja ja kasvua – millaisiin rahastoihin suomalaiset sijoittavat? 14.1.2026 kello 1519.12.2025 14:41:15 EET | Tiedote
Vuoden alussa julkaistava rahastoraportti niputtaa kotimaisen rahastovuoden 2025. Mihin rahastoihin suomalaiset sijoittivat kuluneen vuoden aikana? Millainen tekijä rahastot ovat kotimaisten yritysten rahoituksessa? Millaisia hyötyjä piensijoittajalle on rahastojen kautta sijoittamisesta? Näihin kysymyksiin vastataan Finanssiala ry:n vuoden ensimmäisessä Talouden pyöreässä pöydässä 14.1.2026 kello 15.
Fiva pitää asuntolainakaton ja pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen ennallaan – FA: Talouden elpymistä tärkeää tukea18.12.2025 13:05:23 EET | Tiedote
Finanssivalvonta (Fiva) on päättänyt pitää asuntolainojen lainakaton perustasollaan. Ensiasunnon hankintaan otettujen lainojen katto on siis edelleen 95 prosenttia ja muiden asuntolainojen 90 prosenttia. Lisäksi Fivan johtokunta päätti pitää pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen 0 prosentissa. Finanssiala ry (FA) pitää Fivan päätöksiä hyvinä. Näissä oloissa makrovakauspolitiikan tulee osaltaan tukea talouden elpymistä.
Vaikka raportointisääntely kevenee, ei finanssiyhtiöiden tarve kestävyystiedolle ole katoamassa mihinkään17.12.2025 11:28:13 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) pitää pääosin tervetulleena virtaviivaistusta kestävyysraportointiin ja siihen liittyvään sääntelyyn. EU-parlamentti pääsi 16.12.2025 sopuun Omnibus I:ksi nimetystä paketista, joka väljentää kestävyysraportoinnin vaatimuksia. Kevennyksestä huolimatta yritysten kannattaa edelleen raportoida kestävyystiedoistaan. Finanssialan yhtiöt tarvitsevat edelleen kestävyystietoa vihreiden rahoitustuotteiden tarjoamiseksi sekä oman kestävyysraportointinsa ja riskienhallintansa tueksi. Pk-yritykset ovat keskeisessä roolissa EU:n ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteiden saavuttamisessa.
Joustot asuntorahoituksen sääntelyyn tervetulleita – ensiasunnon ostoon tarvittaisiin lisää liekaa13.12.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Hallitus esittää joustoja asuntorahoituksen sääntelyyn. Finanssiala ry kannattaa sääntelyn joustoja ja keventämistä. FA:n näkemyksen mukaan maltilliset joustot tukevat asuntomarkkinoiden toimivuutta ja helpottavat asunnon hankintaa ilman, että luotonannon riskit kasvavat hallitsemattomasti. Hallituksen esitykset perustuvat puoliväliriihessä tehtyihin linjauksiin. Nyt ehdotettujen lakien on tarkoitus tulla voimaan huhtikuun alussa 2026.
FA:n Ahosniemi: EKP:n suosituksissa suunta on oikea, mutta sääntelyn järkevöittäminen ei saa jäädä näennäiseksi11.12.2025 18:29:13 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi pitää myönteisenä, että sääntelyn yksinkertaistamisen tarve on tunnistettu Euroopan keskuspankin (EKP) neuvoston perustaman korkean tason työryhmän suosituksissa, mutta huomauttaa, että ehdotukset jäävät vielä yleiselle tasolle ja moni asia kaipaa täsmennystä. Ahosniemen mukaan pääomavaatimusten päällekkäisyys vaikeuttaa pankkien mahdollisuuksia myöntää lainoja ja rahoittaa talouskasvua, ja että korjausten tulee aidosti vähentää vaatimusten tasoa, ei vain muuttaa niiden muotoa. Ahosniemi pitää viranomaisraportoinnin järkiperäistämistä ja sääntelyn yksinkertaistamista tärkeinä, mutta muistuttaa, että esitetyt ehdotukset eivät vielä ratkaise EU:n pankkisääntelyn haasteita. EKP julkaisi 11.12.2025 EKP:n neuvoston perustaman korkean tason työryhmän suositukset, joiden tavoitteena on yksinkertaistaa eurooppalaisten pankkien sääntelyä ja valvontaa. Suosituksilla luodaan pohjaa komission lainsäädäntöaloitteille, joilla voidaan karsia hallin
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme