RAHASTOPÄÄOMA KASVUSSA SUOTUISAN MARKKINAKEHITYKSEN ANSIOSTA
Heinäkuussa uusia pääomia sijoitettiin pitkän koron rahastoihin 113 miljoona euroa. Yhdistelmärahastoihin sijoitettiin 50 miljoonaa euroa, lyhyen koron rahastoihin sijoitettiin 16 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin sijoitettiin 11 miljoonaa euroa uusia pääomia. Osakerahastoista lunastettiin 87 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät heinäkuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.7.2022 |
|
Osakerahastot |
-87 |
-502 |
56 826 |
|
Yhdistelmärahastot |
50 |
284 |
30 659 |
|
Pitkän koron rahastot |
113 |
-1 227 |
28 557 |
|
Lyhyen koron rahastot |
16 |
-2 212 |
15 680 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
11 |
183 |
8 811 |
|
YHTEENSÄ |
103 |
-3 473 |
140 533 |
Heinäkuussa keskeiset globaalit osakeindeksit nousivat. Pitkien korkojen laskun myötä osakkeiden arvostuskertoimet nousivat. Maailmantalouden kasvun ennustetaan kuitenkin hiipuvan, mikä lisää epävarmuutta osakemarkkinoilla pidemmällä aikavälillä. Euroopan keskuspankki nosti heinäkuussa ohjauskorkoja ja rahapolitiikan arvioidaan kiristyvän edelleen tänä vuonna kuluttajahintojen nousun hillitsemiseksi. Euroopassa sodan heijastusvaikutukset näkyvät laajasti.
Korkosijoittajalle heinäkuu oli pitkästä aikaa tuottoisa. Pitkät korot laskivat, mikä vaikutti pitkän koron rahastojen arvostuksiin positiivisesti. Korot nousivat koko alkuvuoden, joten korot ovat suhteessa edelleen korkealla tasolla. Saksan 10 vuoden joukkovelkakirjalainojen korko oli heinäkuussa vuoden 2014 tasolla ja lyhyistä koroista 3 kuukauden euribor nousi plussan puolelle.
”Heinäkuu tarjosi pitkästä aikaa korko- ja osakesijoittajalle tuottoja. Euroalueen korkomarkkinat hinnoittelevat nyt herkästi Euroopan keskuspankin mahdollisuutta nostaa ohjauskorkoja hiipuvan talouskasvun ympäristössä. Epävarmuus on lisääntynyt korko- ja osakemarkkinoilla pidemmällä aikavälillä. Pitkäjänteinen kuukausisäästäjä on kuitenkin tottunut siihen, että sijoittamiseen ja säästämiseen sisältyy nousuja ja laskuja”, analysoi johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
Osakerahastoissa uusia varoja sijoitettiin ainoastaan toimialarahastoihin ja Suomeen sijoittaviin rahastoihin yhteensä 35 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin kaikista muista osakerahastoluokista yhteensä 122 miljoonaa euroa. Pohjois-Amerikkaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,33). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät heinäkuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.7.2022 |
Tuotto |
|
Suomi |
4 |
-209 |
5 941 |
-17 % |
|
Pohjoismaat |
-40 |
-138 |
7 792 |
-15 % |
|
Eurooppa |
-29 |
-449 |
5 634 |
-8 % |
|
Pohjois-Amerikka |
-16 |
119 |
8 095 |
5 % |
|
Japani |
-28 |
76 |
658 |
-6 % |
|
Tyynenmeren alue |
-3 |
131 |
1 090 |
-6 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-1 |
-137 |
5 008 |
-11 % |
|
Maailma |
-5 |
170 |
21 035 |
-2 % |
|
Toimialarahastot |
31 |
-65 |
1 573 |
-4 % |
|
YHTEENSÄ |
-87 |
-502 |
56 826 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin lähes kaikkiin rahastoluokkiin yhteensä 143 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin ainoastaan globaalisti luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittavista rahastoista yhteensä 30 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalisti valtioriskiin sijoittavat rahastot 0,5 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Kaikkien rahastoluokkien Sharpen 12 kk:n arvot olivat miinusmerkkisiä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät heinäkuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.7.2022 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
55 |
70 |
5 450 |
-8,9 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
33 |
-479 |
8 726 |
-9,3 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
45 |
-116 |
3 299 |
-8,7 % |
|
Valtioriski maailma |
6 |
54 |
219 |
0,5 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
-30 |
-507 |
6 593 |
-4,7 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
0 |
3 |
1 545 |
-6,8 % |
|
Kehittyvät markkinat |
5 |
-252 |
2 726 |
-8,9 % |
|
YHTEENSÄ |
113 |
-1 227 |
28 557 |
|
Rahastoraportti, heinäkuu 2022
Markkinakatsaus, heinäkuu 2022
Tilastokeskuksen vuoden 2020 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,3 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia.Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 000 euroa.Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJussi KarhunenKehityspäällikkö
Puh:+358 20 793 4297jussi.karhunen@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Mahdollisuus hoivan täydentämiseen ei saa jäädä vain varakkaiden yksinoikeudeksi8.12.2025 09:55:22 EET | Tiedote
Vanhushoivan nykytilanne on kestämätön. Suomessa väki vähenee ja harmaantuu. Meillä on yhä vähemmän työikäisiä, jotka rahoittavat hyvinvointiyhteiskuntaa ja toisaalta vanhushoivaa tarvitsevien määrä kasvaa. Samaan aikaan julkisen sektorin kustannukset ovat kasvussa ja jotkut hyvinvointialueet suoranaisen kriisin partaalla. Hoivan piiriin voi olla vaikea päästä, ja hoivapalveluiden määrä ja taso vaihtelevat hyvinvointialueittain. Myös vaatimalla on mahdollista saada enemmän ja parempaa hoivaa kuin naapurinsa. Näin kirjoittaa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kolumnissaan.
YEL:n uudistamisessa on pidettävä pää kylmänä – kyse on yrittäjien sosiaaliturvasta5.12.2025 12:39:39 EET | Tiedote
”Yrittäjien eläkevakuutuksen uudistamisessa on pidettävä pää kylmänä, mikäli haluamme säilyttää yrittäjien eläkevakuutuksen (YEL) sosiaaliturvan kivijalkana yrittäjille”, Finanssiala ry:n (FA) eläkeasioista vastaava johtaja Mikko Kuusela muistuttaa. Julkisessa keskustelussa usein unohdetaan, että YEL:n tehtävänä on turvata myös yrittäjän toimeentuloa monissa elämäntilanteissa. YEL-työtulo vaikuttaa vanhuuseläkkeen lisäksi työttömyysturvaan, sairauspäivärahaan, vanhempainetuuksiin ja perhe-eläkkeeseen.
Elli Aaltonen FA:n webinaarissa: Omaisuutta ei pitäisi huomioida hoivamaksuissa, Ahosniemi samoilla linjoilla3.12.2025 15:35:47 EET | Tiedote
Kelan entinen pääjohtaja Elli Aaltonen tyrmää ajatukset varallisuuden huomioinnista vanhusten hoivamaksuissa. Aaltosen mukaan omaisuuden huomioinnilla olisi vaikutusta muun muassa veronmaksuhalukkuuteen, sijoitusintoon ja se edesauttaisi kahden kerroksen väen syntymistä vanhusten hoivaan. Finanssiala ry yhtyy Aaltosen näkemyksiin ja kannattaa sen sijaan oman varallisuuden vapaaehtoista käyttöä hoivaan. Millaiseen hoivaan suomalaiset ovat tulevaisuudessa oikeutettuja? Onko hoivan laatu ja saatavuus yhdenvertaista eri puolilla maata? Kuka maksaa – ja miten – kun hoivan tarve kasvaa mutta maksajia on yhä vähemmän? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia Finanssiala ry:n webinaarissa. Elli Aaltonen toimi tilaisuuden alustajana.
Pankkibarometri: Odotukset kotitalouksien luotonkysynnästä heikentyneet – säästövakuutuksiin sijoittaminen kasvussa2.12.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja loppuvuoden 2025 aikana jonkin verran enemmän kuin vuotta aiemmin, selviää Finanssiala ry:n Pankkibarometrista. Odotukset lainanottohalukkuudesta maltillistuneet selvästi edelliseen kyselyyn verrattuna. Yritykset ovat kysyneet luottoja jonkin verran enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, ja odotukset yritysten luotonkysynnälle vuoden 2026 alussa ovat varsin positiiviset. Barometrin mukaan yritysten odotetaan kysyvän luottoa erityisesti investointeihin.
Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimus: Suomalainen sijoittaja arvostaa vaivattomuutta ja tuottoa29.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Sijoituskohdetta valittaessa suomalaisille tärkeimmät kriteerit ovat vaivattomuus ja hyvät tuotot. Asia selviää Finanssiala ry:n teettämästä Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksesta. 64 prosenttia vastaajista sanoo, että vaivattomuudella on paljon vaikutusta sijoituskohteen valintaan. Tuotosta näin vastaa 63 prosenttia. Vähäisin painoarvo sijoittajille on sijoituskohteen eettisyydellä ja vastuullisuudella sekä ekologisuudella ja ympäristöarvojen huomioinnilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme