Rahastopääoma kipusi viime vuonna 125 miljardiin euroon
Vaikka rahastoihin kokonaisuutena tuli uutta pääomaa, olivat vaihtelut eri rahastoluokkien välillä suuria. Pitkän ja lyhyen koron rahastoihin sijoitettiin yhteensä noin kolme miljardia euroa lisää uusia pääomia. Uutta pääomaa sijoitettiin myös yhdistelmärahastoihin 716 miljoonaa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin 1,1 miljardia euroa. Osakerahastot sen sijaan menettivät 4,6 miljardia euroa. Osa tästä on rahastojen siirtymisiä Suomesta ulkomaille.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät joulukuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.12.2019 |
|
Osakerahastot |
69 |
-4 519 |
45 485 |
|
Yhdistelmärahastot |
163 |
716 |
25 582 |
|
Pitkän koron rahastot |
-359 |
1 882 |
31 970 |
|
Lyhyen koron rahastot |
7 |
1 157 |
15 058 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
172 |
1 140 |
6 575 |
|
YHTEENSÄ |
52 |
376 |
124 669 |
Viime vuosi oli korkorahastojen osalta poikkeuksellisen tuottoisa. Keskuspankit sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa muuttivat rahapolitiikkaansa kevyempään suuntaan. Euroopan keskuspankki aloitti uudestaan arvopapereiden osto-ohjelman. Korkomarkkinoilla pitkät korot lähtivätkin selvään laskuun, mikä vaikutti korkorahastojen arvostuksiin positiivisesti. Korkorahastot kiinnostivat sijoittajia ja niihin sijoitettiin vuoden aikana yhteensä noin kolme miljardia euroa lisää varoja.
Globaalin talouden epävarmuus ja suuret poliittiset riskit heijastuivat osakemarkkinoihin. Erityisesti Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen kauppasodan käänteet pitivät osakemarkkinat erittäin herkässä tilassa. Vuosi aloitettiin hyvin matalalta tasolta, mutta markkinat elpyivät pikkuhiljaa notkahduksestaan.
Keskuspankkien toimet osaltaan antoivat tukea osakemarkkinoiden kehitykselle. Euroopassa kuluttajien luottamus omaan talouteen pysyi suhteellisen hyvällä tasolla, vaikka teollisuuden luottamusindeksit painuivat alaspäin. Suuret poliittiset riskit pienenivät loppuvuonna, mikä näkyi positiivisena markkinakehityksenä.
”Korko- ja osakerahastosijoittajalle vuosi 2019 oli jälkikäteen arvioituna erinomainen tuottovuosi isoista poliittisista riskeistä ja talouden epävarmuudesta huolimatta. Vuosi jää historiaan ennätyksellisen matalista korkoista ja poikkeuksellisen hyvistä korkorahastojen tuotoista”, summaa asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
”Vuoden 2020 sijoitusmarkkinoihin heijastuvat erityisesti Yhdysvaltojen presidentinvaalit. Lisäksi isot globaalit megatrendit, kuten demografinen muutos, kaupungistuminen, ilmastonmuutos ja teknologia, leimaavat talouspoliittista keskustelua.”
Osakerahastoissa eniten varoja sijoitettiin Tyynenmeren alueelle sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 178 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin eniten Pohjois-Amerikkaan sekä globaalisti ja kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista, yhteensä 3,5 miljardia euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät toimialarahastot noin 32 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Globaalisti sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 2,5). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät joulukuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.12.2019 |
Tuotto |
|
Suomi |
-18 |
-137 |
5 418 |
27 % |
|
Pohjoismaat |
6 |
-12 |
5 198 |
31 % |
|
Eurooppa |
110 |
-480 |
6 647 |
27 % |
|
Pohjois-Amerikka |
-54 |
-1 932 |
5 390 |
30 % |
|
Japani |
-37 |
-551 |
700 |
22 % |
|
Tyynenmeren alue |
107 |
178 |
713 |
19 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-43 |
-993 |
5 508 |
24 % |
|
Maailma |
-16 |
-613 |
14 342 |
27 % |
|
Toimialarahastot |
13 |
22 |
1 570 |
32 % |
|
YHTEENSÄ |
69 |
-4 519 |
45 485 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja kertyi globaaleihin ja euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin sekä kehittyville markkinoille ja euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 1,9 miljardia euroa. Pääomia menettivät euroalueen ja globaalisti valtioriskiin sijoittavat rahastot, yhteensä 150 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät kehittyville markkinoille sijoittavat rahastot 10,7 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Rahastoluokista euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot menestyivät parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 4,7).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät joulukuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.12.2019 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
-120 |
-109 |
5 619 |
4,8 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
-152 |
390 |
10 287 |
5,3 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
-62 |
499 |
3 462 |
8,1 % |
|
Valtioriski maailma |
-1 |
-41 |
134 |
-1,7 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
-3 |
578 |
5 820 |
7,9 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-43 |
122 |
2 664 |
9,2 % |
|
Kehittyvät markkinat |
23 |
443 |
3 984 |
10,7 % |
|
YHTEENSÄ |
-359 |
1 882 |
31 970 |
|
Rahastoraportti, joulukuu 2019
Markkinakatsaus, joulukuu 2019
Tilastokeskuksen vuoden 2016 varallisuustutkimuksen mukaan 31 prosentilla,
eli noin 840 000 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 5 000 euroa. Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaAsiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJari VirtaJohtava lakimies, lainsäädäntö
Puh:+358 20 793 4252jari.virta@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Pankkipalveluita turvattaessa ei pidä kasvattaa harmaan talouden tai terrorismin rahoituksen riskiä23.1.2026 16:09:43 EET | Tiedote
Pankkipalvelujen uudistusta pohtivan työryhmän muistiossa ei huomioida riittävästi riskejä, joita uudistukset aiheuttaisivat. Kaavaillut sääntelytoimet vaikeuttaisivat harmaan talouden torjuntaa ja esimerkiksi talouspakoteriskien hallintaa. Ehdotetun kaltainen laaja kotimainen lisäsääntely on omiaan heikentämään suomalaisen finanssialan kilpailukykyä. Pahimmillaan se voi kaventaa markkinoita ja kilpailua.
Pitkittynytkään häiriö ei pysäytä maksamista kaupan kassalla – FA:lta selvitys korttimaksamisesta häiriötilanteessa21.1.2026 12:15:01 EET | Tiedote
Jokaisen korttimaksamisen ketjuun kuuluvan on varauduttava siten, että toiminnot jatkuvat mahdollisimman normaalisti myös häiriötilanteessa. Yhden korttimaksamisen ketjun toimijan häiriö voi pysäyttää korttimaksamisen, jos häiriöön ei ole varauduttu. Maksaminen maksupäätteellä voidaan mahdollistaa, vaikka yhteydet varmennusverkostoon katkeaisivat kaikesta varautumisesta huolimatta. Korttimaksaminen häiriötilanteissa tulee varmistaa markkinaehtoisella varautumisella mieluummin kuin sääntelyllä. Kotimainen lainsäädäntö vaikuttaa vain rajalliseen joukkoon toimijoita paikallisesti. Osa maksuketjun toimijoista saattaa sijaita ulkomailla. Sääntelyä tehokkaampi ja nopeampi keino ovat muutokset maksukorttiyhtiöiden sääntöihin. Finanssiala ry (FA) on julkaissut selvityksen korttimaksamisesta pitkittyneissä häiriötilanteissa. Katsaus sisältää muun muassa tilannekatsauksen maksamisesta Suomessa, suosituksia häiriötilanteisiin varautumiseen sekä avaa, miten maksaminen pitkittyneessä häiriötilantee
FA:n Ahosniemi kiittelee ministeri Marttisen viestiä pankkisääntelyn pikaisesta keventämisestä16.1.2026 14:49:24 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kiittelee ministeri Matias Marttisen avausta pankkisääntelyn tarkistamisesta yritysrahoituksen saatavuuden parantamiseksi. Rahoituksen saatavuus on Suomessa yleisesti ottaen hyvä, mutta Ahosniemen mukaan kapeikkoja pystyisi poistamaan sääntelyä järkevöittämällä. Ahosniemi esittää, että ELTIF- ja lainanantorahastojen verotukselliset esteet tulisi poistaa talouden vauhdittamiseksi ja samalla kotimaisten rahastojen kilpailukykyä haittaavat kansalliset lisävaatimukset tulisi poistaa. Lisäksi hän kehottaa arvioimaan uudelleen järjestelmäriskipuskuria ja Finanssivalvonnan (Fiva) mandaattia, jotta pankit voisivat paremmin tukea asiakkaitaan ja kasvua.
Pärjäisitkö taloustiedoissa lukiolaisille? Talousgurun alkukilpailussa kysyttiin taloyhtiöistä ja yritystuista14.1.2026 14:09:28 EET | Tiedote
Lukiolaisten Talousguru-kilpailun alkukilpailu pidettiin tänään 14.1. lukioissa ympäri Suomen. Alkukilpailu käytiin ylioppilaskirjoitusten tapaan kaikissa kouluissa yhtä aikaa ja tänä vuonna kilpailuun ilmoittautui noin 1100 opiskelijaa yhteensä 116 lukiosta.
Sijoitusrahastoissa pääomaa jo yli 200 miljardia euroa – kaikkein aikojen ennätys14.1.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin vuoden 2025 aikana yhteensä 5,6 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi vuoden lopussa kaikkien aikojen ennätykseen, lähes 202 miljardiin euroon, kun se vuotta aiemmin oli 184 miljardia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
