Rahastopääoma kipusi viime vuonna 125 miljardiin euroon
17.1.2020 07:00:00 EET | Finanssiala ry | Tiedote
Vaikka rahastoihin kokonaisuutena tuli uutta pääomaa, olivat vaihtelut eri rahastoluokkien välillä suuria. Pitkän ja lyhyen koron rahastoihin sijoitettiin yhteensä noin kolme miljardia euroa lisää uusia pääomia. Uutta pääomaa sijoitettiin myös yhdistelmärahastoihin 716 miljoonaa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin 1,1 miljardia euroa. Osakerahastot sen sijaan menettivät 4,6 miljardia euroa. Osa tästä on rahastojen siirtymisiä Suomesta ulkomaille.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät joulukuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.12.2019 |
|
Osakerahastot |
69 |
-4 519 |
45 485 |
|
Yhdistelmärahastot |
163 |
716 |
25 582 |
|
Pitkän koron rahastot |
-359 |
1 882 |
31 970 |
|
Lyhyen koron rahastot |
7 |
1 157 |
15 058 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
172 |
1 140 |
6 575 |
|
YHTEENSÄ |
52 |
376 |
124 669 |
Viime vuosi oli korkorahastojen osalta poikkeuksellisen tuottoisa. Keskuspankit sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa muuttivat rahapolitiikkaansa kevyempään suuntaan. Euroopan keskuspankki aloitti uudestaan arvopapereiden osto-ohjelman. Korkomarkkinoilla pitkät korot lähtivätkin selvään laskuun, mikä vaikutti korkorahastojen arvostuksiin positiivisesti. Korkorahastot kiinnostivat sijoittajia ja niihin sijoitettiin vuoden aikana yhteensä noin kolme miljardia euroa lisää varoja.
Globaalin talouden epävarmuus ja suuret poliittiset riskit heijastuivat osakemarkkinoihin. Erityisesti Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen kauppasodan käänteet pitivät osakemarkkinat erittäin herkässä tilassa. Vuosi aloitettiin hyvin matalalta tasolta, mutta markkinat elpyivät pikkuhiljaa notkahduksestaan.
Keskuspankkien toimet osaltaan antoivat tukea osakemarkkinoiden kehitykselle. Euroopassa kuluttajien luottamus omaan talouteen pysyi suhteellisen hyvällä tasolla, vaikka teollisuuden luottamusindeksit painuivat alaspäin. Suuret poliittiset riskit pienenivät loppuvuonna, mikä näkyi positiivisena markkinakehityksenä.
”Korko- ja osakerahastosijoittajalle vuosi 2019 oli jälkikäteen arvioituna erinomainen tuottovuosi isoista poliittisista riskeistä ja talouden epävarmuudesta huolimatta. Vuosi jää historiaan ennätyksellisen matalista korkoista ja poikkeuksellisen hyvistä korkorahastojen tuotoista”, summaa asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
”Vuoden 2020 sijoitusmarkkinoihin heijastuvat erityisesti Yhdysvaltojen presidentinvaalit. Lisäksi isot globaalit megatrendit, kuten demografinen muutos, kaupungistuminen, ilmastonmuutos ja teknologia, leimaavat talouspoliittista keskustelua.”
Osakerahastoissa eniten varoja sijoitettiin Tyynenmeren alueelle sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 178 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin eniten Pohjois-Amerikkaan sekä globaalisti ja kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista, yhteensä 3,5 miljardia euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät toimialarahastot noin 32 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Globaalisti sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 2,5). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät joulukuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.12.2019 |
Tuotto |
|
Suomi |
-18 |
-137 |
5 418 |
27 % |
|
Pohjoismaat |
6 |
-12 |
5 198 |
31 % |
|
Eurooppa |
110 |
-480 |
6 647 |
27 % |
|
Pohjois-Amerikka |
-54 |
-1 932 |
5 390 |
30 % |
|
Japani |
-37 |
-551 |
700 |
22 % |
|
Tyynenmeren alue |
107 |
178 |
713 |
19 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-43 |
-993 |
5 508 |
24 % |
|
Maailma |
-16 |
-613 |
14 342 |
27 % |
|
Toimialarahastot |
13 |
22 |
1 570 |
32 % |
|
YHTEENSÄ |
69 |
-4 519 |
45 485 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja kertyi globaaleihin ja euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin sekä kehittyville markkinoille ja euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 1,9 miljardia euroa. Pääomia menettivät euroalueen ja globaalisti valtioriskiin sijoittavat rahastot, yhteensä 150 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät kehittyville markkinoille sijoittavat rahastot 10,7 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Rahastoluokista euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot menestyivät parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 4,7).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät joulukuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.12.2019 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
-120 |
-109 |
5 619 |
4,8 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
-152 |
390 |
10 287 |
5,3 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
-62 |
499 |
3 462 |
8,1 % |
|
Valtioriski maailma |
-1 |
-41 |
134 |
-1,7 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
-3 |
578 |
5 820 |
7,9 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-43 |
122 |
2 664 |
9,2 % |
|
Kehittyvät markkinat |
23 |
443 |
3 984 |
10,7 % |
|
YHTEENSÄ |
-359 |
1 882 |
31 970 |
|
Rahastoraportti, joulukuu 2019
Markkinakatsaus, joulukuu 2019
Tilastokeskuksen vuoden 2016 varallisuustutkimuksen mukaan 31 prosentilla,
eli noin 840 000 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 5 000 euroa. Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaAsiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJari VirtaJohtava lakimies, lainsäädäntö
Puh:+358 20 793 4252jari.virta@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
”Ei ruoan verotustakaan voi laskea vain yhdeltä kauppaketjulta” – Jos osakesäästötiliä laajennetaan, mukaan on otettava kaikki rahastot16.4.2026 11:51:33 EEST | Tiedote
Osakesäästötilin mahdollisen laajennuksen tulee koskea kaikkia rahastoja toimintamuodosta riippumatta. Ruotsin rahoitusmarkkinoista vastaava ministeri on kehottanut Suomea laajentamaan osakesäästötili koskemaan myös rahastoja. Laajennus tukisi pitkäjänteistä säästämistä ja järkevää hajauttamista, lisäisi asiakkaiden vaihtoehtoja ja vauhdittaisi kilpailua. Laajennus vain osaan rahastotyypeistä suosisi tiettyjä yhtiöitä ja vääristäisi kilpailua.
Viesti ruotsalaisministeriltä: Suomalaisten rahat tileiltä pääomamarkkinoille ja osakesäästötili kuntoon16.4.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Suomen pitäisi kehittää osakesäästötiliä ja laajentaa se koskemaan myös rahastoja, kannustaa Ruotsin rahoitusmarkkinoista vastaava ministeri Niklas Wykman. Ministeri Wykmanin mielestä Suomen pitäisi ottaa mallia Ruotsista pääomamarkkinoiden kehittämisessä. Ruotsin sijoitussäästötili on ollut merkittävä tekijä nostamassa ruotsalaisista Euroopan ahkerimpia sijoittajia.
Media uutisankkureiden johdolla huijausten vastaiseen rintamaan – koska somejätit pannaan vastuuseen?14.4.2026 12:32:16 EEST | Tiedote
Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kysyy kolumnissaan, koska EU-komissio tarttuu härkää sarvista ja lukee somejäteille lakia huijausmainosten estämiseksi. Hän toivottaa median tervetulleeksi huijausten vastaiseen taisteluun.
Kevätkiima ei lisää rakkauspetoksia – Huijari voi iskeä vaikka somen koiraryhmästä14.4.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Kevät on rakastumisen kulta-aikaa, toisaalta rikastuminen sijoittamalla kiinnostaa ympäri vuoden. Rikolliset tietävät molemmat! Entä miten koiran tai muun lemmikin omistajia yritetään huijata? Finanssiala ry:ssä petostorjunnasta vastaavat Niko Saxholm ja Sira Nieminen kertovat digihuijausten kevään trendeistä.
Kutsu seminaariin: Hoitaako hyvinvointiyhteiskunta vanhuksensa? – 27.4.2026 kello 913.4.2026 12:31:12 EEST | Tiedote
Ikääntyvässä ja niukkenevien resurssien yhteiskunnassa on aiheellista kysyä, mihin meillä on tulevaisuudessa enää varaa. Olisiko nyt hyvä hetki hoiva- ja sotepalveluiden raharemontille? Entä, miten hyvin ihmiset itse ovat varautuneet vanhuuteensa? Näitä kysymyksiä pohditaan Finanssiala ry:n (FA) järjestämässä seminaarissa maanantaina 27.4.2026 klo 9–11.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
