Rahastopääoma kipusi viime vuonna 125 miljardiin euroon
Vaikka rahastoihin kokonaisuutena tuli uutta pääomaa, olivat vaihtelut eri rahastoluokkien välillä suuria. Pitkän ja lyhyen koron rahastoihin sijoitettiin yhteensä noin kolme miljardia euroa lisää uusia pääomia. Uutta pääomaa sijoitettiin myös yhdistelmärahastoihin 716 miljoonaa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin 1,1 miljardia euroa. Osakerahastot sen sijaan menettivät 4,6 miljardia euroa. Osa tästä on rahastojen siirtymisiä Suomesta ulkomaille.
milj. EUR |
Nettomerkinnät joulukuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.12.2019 |
Osakerahastot |
69 |
-4 519 |
45 485 |
Yhdistelmärahastot |
163 |
716 |
25 582 |
Pitkän koron rahastot |
-359 |
1 882 |
31 970 |
Lyhyen koron rahastot |
7 |
1 157 |
15 058 |
Vaihtoehtoiset rahastot |
172 |
1 140 |
6 575 |
YHTEENSÄ |
52 |
376 |
124 669 |
Viime vuosi oli korkorahastojen osalta poikkeuksellisen tuottoisa. Keskuspankit sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa muuttivat rahapolitiikkaansa kevyempään suuntaan. Euroopan keskuspankki aloitti uudestaan arvopapereiden osto-ohjelman. Korkomarkkinoilla pitkät korot lähtivätkin selvään laskuun, mikä vaikutti korkorahastojen arvostuksiin positiivisesti. Korkorahastot kiinnostivat sijoittajia ja niihin sijoitettiin vuoden aikana yhteensä noin kolme miljardia euroa lisää varoja.
Globaalin talouden epävarmuus ja suuret poliittiset riskit heijastuivat osakemarkkinoihin. Erityisesti Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen kauppasodan käänteet pitivät osakemarkkinat erittäin herkässä tilassa. Vuosi aloitettiin hyvin matalalta tasolta, mutta markkinat elpyivät pikkuhiljaa notkahduksestaan.
Keskuspankkien toimet osaltaan antoivat tukea osakemarkkinoiden kehitykselle. Euroopassa kuluttajien luottamus omaan talouteen pysyi suhteellisen hyvällä tasolla, vaikka teollisuuden luottamusindeksit painuivat alaspäin. Suuret poliittiset riskit pienenivät loppuvuonna, mikä näkyi positiivisena markkinakehityksenä.
”Korko- ja osakerahastosijoittajalle vuosi 2019 oli jälkikäteen arvioituna erinomainen tuottovuosi isoista poliittisista riskeistä ja talouden epävarmuudesta huolimatta. Vuosi jää historiaan ennätyksellisen matalista korkoista ja poikkeuksellisen hyvistä korkorahastojen tuotoista”, summaa asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
”Vuoden 2020 sijoitusmarkkinoihin heijastuvat erityisesti Yhdysvaltojen presidentinvaalit. Lisäksi isot globaalit megatrendit, kuten demografinen muutos, kaupungistuminen, ilmastonmuutos ja teknologia, leimaavat talouspoliittista keskustelua.”
Osakerahastoissa eniten varoja sijoitettiin Tyynenmeren alueelle sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 178 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin eniten Pohjois-Amerikkaan sekä globaalisti ja kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista, yhteensä 3,5 miljardia euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät toimialarahastot noin 32 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Globaalisti sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 2,5). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
milj. EUR |
Nettomerkinnät joulukuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.12.2019 |
Tuotto |
Suomi |
-18 |
-137 |
5 418 |
27 % |
Pohjoismaat |
6 |
-12 |
5 198 |
31 % |
Eurooppa |
110 |
-480 |
6 647 |
27 % |
Pohjois-Amerikka |
-54 |
-1 932 |
5 390 |
30 % |
Japani |
-37 |
-551 |
700 |
22 % |
Tyynenmeren alue |
107 |
178 |
713 |
19 % |
Kehittyvät markkinat |
-43 |
-993 |
5 508 |
24 % |
Maailma |
-16 |
-613 |
14 342 |
27 % |
Toimialarahastot |
13 |
22 |
1 570 |
32 % |
YHTEENSÄ |
69 |
-4 519 |
45 485 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja kertyi globaaleihin ja euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin sekä kehittyville markkinoille ja euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 1,9 miljardia euroa. Pääomia menettivät euroalueen ja globaalisti valtioriskiin sijoittavat rahastot, yhteensä 150 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät kehittyville markkinoille sijoittavat rahastot 10,7 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Rahastoluokista euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot menestyivät parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 4,7).
milj. EUR |
Nettomerkinnät joulukuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.12.2019 |
Tuotto |
Valtioriski EUR |
-120 |
-109 |
5 619 |
4,8 % |
Luokitellut yrityslainat EUR |
-152 |
390 |
10 287 |
5,3 % |
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
-62 |
499 |
3 462 |
8,1 % |
Valtioriski maailma |
-1 |
-41 |
134 |
-1,7 % |
Luokitellut yrityslainat maailma |
-3 |
578 |
5 820 |
7,9 % |
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-43 |
122 |
2 664 |
9,2 % |
Kehittyvät markkinat |
23 |
443 |
3 984 |
10,7 % |
YHTEENSÄ |
-359 |
1 882 |
31 970 |
|
Rahastoraportti, joulukuu 2019
Markkinakatsaus, joulukuu 2019
Tilastokeskuksen vuoden 2016 varallisuustutkimuksen mukaan 31 prosentilla,
eli noin 840 000 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 5 000 euroa. Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaAsiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJari VirtaJohtava lakimies, lainsäädäntö
Puh:+358 20 793 4252jari.virta@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Kriisit eivät horjuttaneet pankkisektoria vuonna 2023, vakuutusyhtiöillä hyvä vuosi – tutustu pankki- ja vakuutussektorien vuosikatsauksiin22.4.2024 11:42:24 EEST | Tiedote
Finanssiala ry on julkaissut katsaukset sekä pankkien että vakuutusyhtiöiden vuoteen 2023. Kummallakin sektorilla oli hyvä vuosi: tuotot, tulokset ja vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla. Vakuutusyhtiöiden tuloksia paransivat erityisesti osakkeiden ja joukkovelkakirjojen hyvät tuotot. Pankkien häiriönsietokykyä paransivat kertyneet voittovarat, ylimääräiset pääomapuskurit sekä hyvä likviditeettiasema.
Luottolaitosten sääntely kaipaa ajantasaistamista – lisävelvoitteille ja kansalliselle lisäsääntelylle ei ole tarvetta18.4.2024 10:35:20 EEST | Tiedote
Peruspankkipalveluihin liittyvää sääntelyä ei ole tarpeen lisätä, toteaa Finanssiala ry lausunnossaan. Lausunto liittyy valtiovarainministeriön peruspankkipalveluja ja luottolaitoslainsäädäntöä koskevaan arvomuistioon. FA huomauttaa, että arvomuistion kattama selvitys ei ole mukana hallitusohjelmassa ja sen sisältö on osin ristiriidassa kansallisen lisäsääntelyn välttämistä koskevan hallitusohjelman tavoitteen kanssa. Ehdotetut palveluaikavelvoitteet olisivat poikkeuksellisia suomalaisessa sääntelyssä, ja pankkipalveluiden saavutettavuuden kriittisyyttä on muistiossa yliarvioitu.
Hallitus löi viimeisen naulan vapaaehtoisen eläkesäästämisen arkkuun – miksi Suomi kulkee eurooppalaiseen vastavirtaan, Petteri Orpo ja Riikka Purra?17.4.2024 15:07:17 EEST | Tiedote
Hallitus esitti kehysriihessään vapaaehtoisen eläkesäästämisen verokannusteen poistamista vuoden 2027 alusta alkaen. EU:ssa puolestaan suuntaus on aivan päinvastainen ja vapaaehtoinen eläkesäästäminen nähdään tärkeänä osana EU:n pääomamarkkinaunionin tulevaisuutta, joka on esillä EU:n huippukokouksessa 17.-18.4.2024. Puoli miljoonaa tavallista suomalaista ovat edelleen säästäneet vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin. Pitkäjänteiseen, erityisesti tiettyyn ikään sidottuun eläkesäästämiseen on vaikea sitoutua ilman kannusteita, jotka hallitus nyt esittää poistettavaksi.
Poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden kansallisesta rekisteristä hyötyisivät niin asiakkaat kuin finanssialakin17.4.2024 10:40:11 EEST | Tiedote
Rahanpesulaki luokittelee merkittävissä julkisissa tehtävissä toimivat henkilöt ja heidän lähipiirinsä poliittisesti vaikutusvaltaisiksi eli ns. PEP-henkilöiksi (Politically Exposed Persons), joiden taustoja ja asiointia tulee selvittää ja seurata erityisen huolellisesti. Ilmoitusvelvollisten tarve ajantasaisille PEP-tiedoille on lisääntynyt compliance-velvoitteiden sekä kansallisen ja kansainvälisen toiminta- ja turvallisuusympäristön kiristymisen myötä. Nykyisellään PEP-tietoja hankitaan ja ylläpidetään erilaisista lähteistä, mikä heikentää tietojen luotettavuutta ja ylläpitoa. PEP-tietojen kokoaminen keskitettyyn rekisteriin parantaisi tietojen kattavuutta, oikeellisuutta, ajantasaisuutta ja myös henkilötietojen suojaa. Valtiovarainministeriö on laatinut arvomuistion keskitetyn kansallisen PEP-rekisterin perustamisesta. Finanssiala ry tukee ehdotusta voimakkaasti. Tanskassa rekisteri on ollut käytössä jo vuosia ja kokemukset ovat olleet hyviä.
Finanssialan Arno Ahosniemi: Hallitus osoitti kriisitietoisuutta, mutta romutti vapaaehtoisen eläkesäästämisen16.4.2024 17:01:02 EEST | Tiedote
Orpon hallituksen kehysriihessä tekemät päätökset kolmen miljardin sopeutuksista osoittavat siltä kriisitietoisuutta. Kansakuntamme on elänyt jo pitkään reilusti yli varojemme. Toivottavasti nyt tehdyt vaikeat leikkaukset julkisiin menoihin sekä veronkiristykset kääntävät velkasuhteen mahdollisimman pian laskevalle uralle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme