Rahastopääoma kipusi viime vuonna 125 miljardiin euroon
Vaikka rahastoihin kokonaisuutena tuli uutta pääomaa, olivat vaihtelut eri rahastoluokkien välillä suuria. Pitkän ja lyhyen koron rahastoihin sijoitettiin yhteensä noin kolme miljardia euroa lisää uusia pääomia. Uutta pääomaa sijoitettiin myös yhdistelmärahastoihin 716 miljoonaa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin 1,1 miljardia euroa. Osakerahastot sen sijaan menettivät 4,6 miljardia euroa. Osa tästä on rahastojen siirtymisiä Suomesta ulkomaille.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät joulukuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.12.2019 |
|
Osakerahastot |
69 |
-4 519 |
45 485 |
|
Yhdistelmärahastot |
163 |
716 |
25 582 |
|
Pitkän koron rahastot |
-359 |
1 882 |
31 970 |
|
Lyhyen koron rahastot |
7 |
1 157 |
15 058 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
172 |
1 140 |
6 575 |
|
YHTEENSÄ |
52 |
376 |
124 669 |
Viime vuosi oli korkorahastojen osalta poikkeuksellisen tuottoisa. Keskuspankit sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa muuttivat rahapolitiikkaansa kevyempään suuntaan. Euroopan keskuspankki aloitti uudestaan arvopapereiden osto-ohjelman. Korkomarkkinoilla pitkät korot lähtivätkin selvään laskuun, mikä vaikutti korkorahastojen arvostuksiin positiivisesti. Korkorahastot kiinnostivat sijoittajia ja niihin sijoitettiin vuoden aikana yhteensä noin kolme miljardia euroa lisää varoja.
Globaalin talouden epävarmuus ja suuret poliittiset riskit heijastuivat osakemarkkinoihin. Erityisesti Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen kauppasodan käänteet pitivät osakemarkkinat erittäin herkässä tilassa. Vuosi aloitettiin hyvin matalalta tasolta, mutta markkinat elpyivät pikkuhiljaa notkahduksestaan.
Keskuspankkien toimet osaltaan antoivat tukea osakemarkkinoiden kehitykselle. Euroopassa kuluttajien luottamus omaan talouteen pysyi suhteellisen hyvällä tasolla, vaikka teollisuuden luottamusindeksit painuivat alaspäin. Suuret poliittiset riskit pienenivät loppuvuonna, mikä näkyi positiivisena markkinakehityksenä.
”Korko- ja osakerahastosijoittajalle vuosi 2019 oli jälkikäteen arvioituna erinomainen tuottovuosi isoista poliittisista riskeistä ja talouden epävarmuudesta huolimatta. Vuosi jää historiaan ennätyksellisen matalista korkoista ja poikkeuksellisen hyvistä korkorahastojen tuotoista”, summaa asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
”Vuoden 2020 sijoitusmarkkinoihin heijastuvat erityisesti Yhdysvaltojen presidentinvaalit. Lisäksi isot globaalit megatrendit, kuten demografinen muutos, kaupungistuminen, ilmastonmuutos ja teknologia, leimaavat talouspoliittista keskustelua.”
Osakerahastoissa eniten varoja sijoitettiin Tyynenmeren alueelle sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 178 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin eniten Pohjois-Amerikkaan sekä globaalisti ja kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista, yhteensä 3,5 miljardia euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät toimialarahastot noin 32 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Globaalisti sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 2,5). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät joulukuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.12.2019 |
Tuotto |
|
Suomi |
-18 |
-137 |
5 418 |
27 % |
|
Pohjoismaat |
6 |
-12 |
5 198 |
31 % |
|
Eurooppa |
110 |
-480 |
6 647 |
27 % |
|
Pohjois-Amerikka |
-54 |
-1 932 |
5 390 |
30 % |
|
Japani |
-37 |
-551 |
700 |
22 % |
|
Tyynenmeren alue |
107 |
178 |
713 |
19 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-43 |
-993 |
5 508 |
24 % |
|
Maailma |
-16 |
-613 |
14 342 |
27 % |
|
Toimialarahastot |
13 |
22 |
1 570 |
32 % |
|
YHTEENSÄ |
69 |
-4 519 |
45 485 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja kertyi globaaleihin ja euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin sekä kehittyville markkinoille ja euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 1,9 miljardia euroa. Pääomia menettivät euroalueen ja globaalisti valtioriskiin sijoittavat rahastot, yhteensä 150 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät kehittyville markkinoille sijoittavat rahastot 10,7 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Rahastoluokista euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot menestyivät parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 4,7).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät joulukuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.12.2019 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
-120 |
-109 |
5 619 |
4,8 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
-152 |
390 |
10 287 |
5,3 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
-62 |
499 |
3 462 |
8,1 % |
|
Valtioriski maailma |
-1 |
-41 |
134 |
-1,7 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
-3 |
578 |
5 820 |
7,9 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-43 |
122 |
2 664 |
9,2 % |
|
Kehittyvät markkinat |
23 |
443 |
3 984 |
10,7 % |
|
YHTEENSÄ |
-359 |
1 882 |
31 970 |
|
Rahastoraportti, joulukuu 2019
Markkinakatsaus, joulukuu 2019
Tilastokeskuksen vuoden 2016 varallisuustutkimuksen mukaan 31 prosentilla,
eli noin 840 000 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 5 000 euroa. Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaAsiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJari VirtaJohtava lakimies, lainsäädäntö
Puh:+358 20 793 4252jari.virta@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Nousuja, laskuja ja tasaista kasvua – Puoli vuosikymmentä kriisejä ei horjuttanut sijoitusrahastojen tuottoja8.1.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) on julkaissut katsauksen suomalaisten sijoitusrahastojen kehitykseen 2020-luvulla. Katsauksesta selviää, että erityisesti pitkäjänteinen sijoittaminen osakerahastoihin on ollut sijoittajalle tuottoisaa. Rahastopääoman kehityksessä näkyvät erilaiset kriisit, kuten koronapandemia, Venäjän hyökkäyssodan alku ja osin siitä seurannut energiakriisi. Kasvu on ollut tasaista, ja yhteenlaskettu rahastopääoma on kasvanut tammikuun 2020 ja syyskuun 2025 välillä 127 miljardista eurosta yhteensä 194 miljardiin.
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Vaurautta, verotuloja ja kasvua – millaisiin rahastoihin suomalaiset sijoittavat? 14.1.2026 kello 157.1.2026 09:35:28 EET | Tiedote
Vuoden alussa julkaistava rahastoraportti niputtaa kotimaisen rahastovuoden 2025. Mihin rahastoihin suomalaiset sijoittivat kuluneen vuoden aikana? Millainen tekijä rahastot ovat kotimaisten yritysten rahoituksessa? Millaisia hyötyjä piensijoittajalle on rahastojen kautta sijoittamisesta? Näihin kysymyksiin vastataan Finanssiala ry:n vuoden ensimmäisessä Talouden pyöreässä pöydässä 14.1.2026 kello 15.
FA:n uusi puheenjohtaja Timo Ritakallio: Euroopassa herätään finanssisääntelyn raskauteen, Suomessakin kellonsoiton aika5.1.2026 06:30:00 EET | Tiedote
OP Pohjolan pääjohtaja, vuorineuvos Timo Ritakallio on aloittanut vuoden 2026 alussa Finanssiala ry:n hallituksen puheenjohtajana. Ritakallion mukaan rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarvio on tehtävä viipymättä ja kansallista lisäsääntelyä tulee purkaa, jotta rahoituksen saatavuus ja kilpailukyky paranevat. Hän painottaa, että kaikessa sääntelyssä pitää kiinnittää huomiota kasvun edellytyksiin ja kilpailukyvyn vahvistamiseen.
”Sijoitettu raha tukee kansantaloutta ja kaikkien suomalaisten hyvinvointia” – Tutkimus: Suomalaisista 61 prosentilla on säästöjä tai sijoituksia3.1.2026 07:00:00 EET | Tiedote
61 prosentilla Finanssiala ry:n Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksen vastaajista on säästöjä tai sijoituksia. Näin ollen 39 prosenttia vastaajista ei säästä tai sijoita lainkaan. Useimmilla vastaajista on varoja säästö-, sijoitus- tai muulla pankkitilillä (43 %), käyttelytilillä (37 %) tai sijoitusrahastoissa (26 %). Sijoittaminen ei vain kasvata yksilön varallisuutta vaan myös rahoittaa tulevaisuuden investointeja. Yksi FA:n keskeisistä teeseistä on sijoittamisen ja säästämisen mahdollistaminen kaikille. Kotitalouksien säästämistä, luotonkäyttöä ja maksutapoja on Finanssiala ry:n tilaamana tutkittu jo vuodesta 1979 lähtien 1–2 vuoden välein. Vuonna 2022 tutkimukset eriytettiin Säästäminen ja luotonkäyttö sekä Maksutavat-tutkimuksiin. Kohderyhmän muodostavat 15–79-vuotiaat mannersuomalaiset, joista haastateltiin 2504 henkilöä touko-kesäkuussa 2025. Tutkimuksen on toteuttanut Norstat Oy.
Nähdään myös ensi vuonna! Näin vältät ilotulitevahingot uutenavuotena30.12.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Ilotulitteiden ampuminen on sallittua uudenvuodenaattona 31.12. vain kello 18–02. Ilotulitteiden käyttöpaikka tulee valita huolella, syrjäisiä ja aukeita paikkoja suosien. Jos ammut ilotulitteita, suojalaseja on käytettävä. Myös katsojille suositellaan suojalasien käyttöä. Erityisesti astmaa ja muita kroonisia keuhkosairauksia sairastavien sekä lasten kannattaa katsoa ilotulitteita etäältä. Älä roskaa! Korjaa omat roskasi viimeistään seuraavana päivänä. Lähde: Tukes
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
