Rahastopääoma kipusi viime vuonna 125 miljardiin euroon
17.1.2020 07:00:00 EET | Finanssiala ry | Tiedote
Vaikka rahastoihin kokonaisuutena tuli uutta pääomaa, olivat vaihtelut eri rahastoluokkien välillä suuria. Pitkän ja lyhyen koron rahastoihin sijoitettiin yhteensä noin kolme miljardia euroa lisää uusia pääomia. Uutta pääomaa sijoitettiin myös yhdistelmärahastoihin 716 miljoonaa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin 1,1 miljardia euroa. Osakerahastot sen sijaan menettivät 4,6 miljardia euroa. Osa tästä on rahastojen siirtymisiä Suomesta ulkomaille.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät joulukuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.12.2019 |
|
Osakerahastot |
69 |
-4 519 |
45 485 |
|
Yhdistelmärahastot |
163 |
716 |
25 582 |
|
Pitkän koron rahastot |
-359 |
1 882 |
31 970 |
|
Lyhyen koron rahastot |
7 |
1 157 |
15 058 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
172 |
1 140 |
6 575 |
|
YHTEENSÄ |
52 |
376 |
124 669 |
Viime vuosi oli korkorahastojen osalta poikkeuksellisen tuottoisa. Keskuspankit sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa muuttivat rahapolitiikkaansa kevyempään suuntaan. Euroopan keskuspankki aloitti uudestaan arvopapereiden osto-ohjelman. Korkomarkkinoilla pitkät korot lähtivätkin selvään laskuun, mikä vaikutti korkorahastojen arvostuksiin positiivisesti. Korkorahastot kiinnostivat sijoittajia ja niihin sijoitettiin vuoden aikana yhteensä noin kolme miljardia euroa lisää varoja.
Globaalin talouden epävarmuus ja suuret poliittiset riskit heijastuivat osakemarkkinoihin. Erityisesti Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen kauppasodan käänteet pitivät osakemarkkinat erittäin herkässä tilassa. Vuosi aloitettiin hyvin matalalta tasolta, mutta markkinat elpyivät pikkuhiljaa notkahduksestaan.
Keskuspankkien toimet osaltaan antoivat tukea osakemarkkinoiden kehitykselle. Euroopassa kuluttajien luottamus omaan talouteen pysyi suhteellisen hyvällä tasolla, vaikka teollisuuden luottamusindeksit painuivat alaspäin. Suuret poliittiset riskit pienenivät loppuvuonna, mikä näkyi positiivisena markkinakehityksenä.
”Korko- ja osakerahastosijoittajalle vuosi 2019 oli jälkikäteen arvioituna erinomainen tuottovuosi isoista poliittisista riskeistä ja talouden epävarmuudesta huolimatta. Vuosi jää historiaan ennätyksellisen matalista korkoista ja poikkeuksellisen hyvistä korkorahastojen tuotoista”, summaa asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
”Vuoden 2020 sijoitusmarkkinoihin heijastuvat erityisesti Yhdysvaltojen presidentinvaalit. Lisäksi isot globaalit megatrendit, kuten demografinen muutos, kaupungistuminen, ilmastonmuutos ja teknologia, leimaavat talouspoliittista keskustelua.”
Osakerahastoissa eniten varoja sijoitettiin Tyynenmeren alueelle sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 178 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin eniten Pohjois-Amerikkaan sekä globaalisti ja kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista, yhteensä 3,5 miljardia euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät toimialarahastot noin 32 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Globaalisti sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 2,5). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät joulukuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.12.2019 |
Tuotto |
|
Suomi |
-18 |
-137 |
5 418 |
27 % |
|
Pohjoismaat |
6 |
-12 |
5 198 |
31 % |
|
Eurooppa |
110 |
-480 |
6 647 |
27 % |
|
Pohjois-Amerikka |
-54 |
-1 932 |
5 390 |
30 % |
|
Japani |
-37 |
-551 |
700 |
22 % |
|
Tyynenmeren alue |
107 |
178 |
713 |
19 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-43 |
-993 |
5 508 |
24 % |
|
Maailma |
-16 |
-613 |
14 342 |
27 % |
|
Toimialarahastot |
13 |
22 |
1 570 |
32 % |
|
YHTEENSÄ |
69 |
-4 519 |
45 485 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja kertyi globaaleihin ja euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin sekä kehittyville markkinoille ja euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 1,9 miljardia euroa. Pääomia menettivät euroalueen ja globaalisti valtioriskiin sijoittavat rahastot, yhteensä 150 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät kehittyville markkinoille sijoittavat rahastot 10,7 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Rahastoluokista euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot menestyivät parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 4,7).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät joulukuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.12.2019 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
-120 |
-109 |
5 619 |
4,8 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
-152 |
390 |
10 287 |
5,3 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
-62 |
499 |
3 462 |
8,1 % |
|
Valtioriski maailma |
-1 |
-41 |
134 |
-1,7 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
-3 |
578 |
5 820 |
7,9 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-43 |
122 |
2 664 |
9,2 % |
|
Kehittyvät markkinat |
23 |
443 |
3 984 |
10,7 % |
|
YHTEENSÄ |
-359 |
1 882 |
31 970 |
|
Rahastoraportti, joulukuu 2019
Markkinakatsaus, joulukuu 2019
Tilastokeskuksen vuoden 2016 varallisuustutkimuksen mukaan 31 prosentilla,
eli noin 840 000 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 5 000 euroa. Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaAsiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJari VirtaJohtava lakimies, lainsäädäntö
Puh:+358 20 793 4252jari.virta@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Herääkö yksityinen kulutus viimein horroksestaan? Ennusteissa varovaisia merkkejä talouden elpymisestä9.2.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Tuoreimmissa talousennusteissa Suomen talouskehityksen ennakoidaan vähitellen elpyvän, mutta kasvusta ei odoteta rivakkaa. Ensi vuodelle ennustetaan jonkin verran tätä vuotta nopeampaa kasvua. Kehitystä voivat häiritä maailmantalouden epävarmuudet, erityisesti Yhdysvaltojen arvaamaton kauppapolitiikka. Tammikuun aikana julkaistuista ennusteista korkeimman kasvuluvun antaa OP Pohjolan ennuste, jonka mukaan Suomen talous kasvaisi 1,5 prosenttia vuonna 2026. Matalinta kasvulukua ennustaa Säästöpankkiryhmä, jonka mukaan talous kasvaisi tänä vuonna 0,8 prosenttia. Yksityisen kulutuksen odotetaan vähitellen piristyvän korkojen laskun, palkkojen nousun ja kotitalouksien vahvistuneiden taseiden myötä. Tammikuussa ennusteensa Suomen tämän ja ensi vuoden talouskasvusta julkaisivat Suomen Hypoteekkiyhdistys (Hypo), Nordea, OP Pohjola, Säästöpankkiryhmä, Aktia ja Swedbank. Swedbankin ennuste on mukana nyt ensimmäistä kertaa. Finanssiala ry (FA) kokoaa sivuilleen listausta pankkien, viranomaisten j
Komissiolla kannatettavat tavoitteet edistää eläkesäästämistä – Suomen hallitus on valitettavasti unohtanut sekä ohjelmansa että EU-linjauksensa7.2.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) pitää hyvänä komission tavoitetta edistää lisäeläkkeiden markkinoiden laajentamista ja syventämistä. Keinot markkinan edistämiseksi ovat kuitenkin rajallisia ja vaikuttavuudeltaan vähäisiä. FA ihmettelee, miksi hallitus EU-politiikassaan kannattaa vapaaehtoisen eläkesäästämisen edistämistä mutta kotimaan politiikassa toimii toisin. Hallitus käytännössä lopetti vapaaehtoisen eläkesäästämisen lakkauttamalla sen verokannusteen 1.1.2027 lukien. Vakuutussäästäminen on edelleen suosiossa: säästöt ovat kasvaneet vuodessa 7,7 prosenttia. EU-komissio kaavailee uudistuksia edistääkseen lisäeläkkeiden markkinoiden laajentamista ja syventämistä. Tavoitteena on paremmin vanhusaikaan taloudellisesti varautunut väestö. Uudistuksiin kuuluu eläkesäästämiseen liittyviä suosituksia muun muassa eläkerekistereistä, verokannusteista sekä muutoksia IORP- ja PEPP-direktiiveihin. Suomen hallitus on ilmoittanut EU-tasolla kannattavansa täydentävien lisäeläkejärjestelyjen kehittämistä lakisää
Avaako kvanttiteknologia salatun tietoliikenteen hyökkääjille? Finanssiyhtiöt selvittivät varautumistaan pilotissa3.2.2026 11:08:30 EET | Tiedote
Lähes kaikki digitaalinen toiminta sekä finanssitoimialalla että muualla perustuu ulkopuolisilta salattuun eli kryptattuun tietoliikenteeseen. Nykytekniikalla salausten murtaminen ei ole mahdollista, mutta tulevaisuudessa kvanttiteknologia voi mahdollistaa vihamielisille toimijoille pääsyn kryptattuun tietoliikenteeseen. Joukko suomalaisia finanssiyhtiöitä osallistui pilottiin, joka osoitti, että siirtyminen kvanttiteknologian kestävään salaukseen on jo mahdollista. Siirtymä on aloitettava pian, sillä salattua arkaluontoista tietoa voidaan kerätä jo nyt odottamaan kvanttiteknologian kehitystä.
Tiensä Talousgurun finaaliin selvitti 14 kovatasoista lukiolaista eri puolilta Suomea – seuraa finaalia suorana 26.2. Kauppalehden sivuilta2.2.2026 11:00:14 EET | Tiedote
Talousgurun alkukilpailussa toisistaan mittaa otti lähes 1100 lukiolaista 116 lukiosta eri puolilla Suomea. Finaaliin tiensä selvitti 14 lukiolaista, joista perinteiseen tapaan 5 valittiin alueidensa parhaina ja 9 absoluuttisesti parhaiden tulosten mukaan.
Suomen Pankin tilastot: Asuntoluottoja nostettiin selvästi enemmän kuin vuosi sitten – kokonaisuudessaan lähes 15 miljardia31.1.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Vuonna 2025 nostettiin uusia asuntolainoja yhteensä noin 14,7 miljardin euron verran, selviää Suomen Pankin 30.1.2026 julkaistuista tilastoista. Määrä kasvoi 11 prosenttia vuoteen 2024 verrattuna. Vaikka julkisuudessa puhutaan lainansaannin vaikeudesta ja asuntokaupan vähäisyydestä, kauppoja tehtiin viime vuonna edellisvuotta enemmän ja samalla pankit myönsivät selvästi aiempaa enemmän asuntolainoja. Lainakanta oli viime vuoden lopulla suunnilleen samalla tasolla kuin vuotta aiemmin, eli kotitaloudet lyhensivät lainojaan samalla, kun he nostivat uusia luottoja aktiivisesti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
