Rahastot kiinnostivat laajasti – uutta pääomaa 709 miljoonaa euroa
9.5.2023 14:51:29 EEST | Finanssiala ry | Tiedote

Huhtikuussa uusia pääomia sijoitettiin lyhyen koron rahastoihin yhteensä 585 miljoonaa euroa, osakerahastoihin 103 miljoonaa euroa ja yhdistelmärahastoihin 42 miljoonaa euroa uusia pääomia.Pitkän koron rahastoista lunastettiin varoja 3 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisista rahastoista 18 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät huhtikuu 2023 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.04.2023 |
|
Osakerahastot |
103 |
-408 |
53 727 |
|
Yhdistelmärahastot |
42 |
152 |
29 659 |
|
Pitkän koron rahastot |
-3 |
428 |
28 470 |
|
Lyhyen koron rahastot |
585 |
1 035 |
15 174 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
-18 |
84 |
11 326 |
|
YHTEENSÄ |
709 |
1 291 |
138 356 |
Huhtikuussa keskeiset osakeindeksit hakivat suuntaa. Yhdysvalloissa ja Euroopassa yritysten ensimmäisen vuosineljänneksen tulosjulkistukset olivat odotuksiin nähden kohtuullisen hyviä, vaikka yhtiökohtaiset erot olivat suuria. Taloudessa eletään matalasuhdannevaihdetta samaan aikaan, kun rahapolitiikkaa edelleen kiristetään korkean pohjainflaation selättämiseksi. Euroopassa sota jatkuu, mutta myös geopoliittinen tilanne Yhdysvalojen ja Kiinan välillä lisää epävarmuutta.
Korkosijoittajalle huhtikuu tarjosi kohtuullisen hyviä tuottoja. Euroalueella yrityslainojen riskilisät kaventuivat, mikä vaikutti euroalueen yrityslainoihin sijoittavien korkorahastojen arvostuksiin positiivisesti. Myös kehittyville markkinoille sijoittavat korkorahastot tuottivat kohtuullisesti.
”Eurooppaan sijoittavan osakerahastoluokan 12 kuukauden tuotto oli pitkästä aikaa positiivinen. Euroalueen talouskasvu on alkuvuonna pitänyt pintansa kiristyneestä rahapolitiikasta huolimatta”, sanoo johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA).
”Euroopassa energiakriisi jäi lyhyeksi ja euroalueen kokonaisinflaation hidastuminen selittyykin lähes täysin laskeneilla energiahinnoilla. Korona-aikana syntyneet säästöt ovat kuitenkin loppumassa ja ostovoiman heikkeneminen heijastuu talouteen. Kuluttajat ovat siirtyneet tavaroista palveluiden ostamiseen”, Somerla analysoi.
Osakerahastoissa pääomia sijoitettiin pääasiassa globaalisti ja Suomeen sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 110 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin pääasiassa kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista yhteensä 12 miljoonaa euroa. Eurooppaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,04). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät huhtikuu 2023 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.04.2023 |
Tuotto |
|
Suomi |
33 |
-56 |
5 844 |
-2 % |
|
Pohjoismaat |
-7 |
-171 |
7 206 |
-8 % |
|
Eurooppa |
-7 |
-203 |
5 562 |
1 % |
|
Pohjois-Amerikka |
12 |
-22 |
7 349 |
-5 % |
|
Japani |
-4 |
-103 |
427 |
-1 % |
|
Tyynenmeren alue |
17 |
44 |
932 |
-8 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-12 |
43 |
4 432 |
-11 % |
|
Maailma |
77 |
108 |
20 488 |
-4 % |
|
Toimialarahastot |
-5 |
-49 |
1 486 |
-10 % |
|
YHTEENSÄ |
103 |
-408 |
53 727 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin vain euroalueen valtioriskiin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 129 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin kaikista muista rahastoluokista yhteensä 132 miljoonaa euroa. Kaikkien rahastoluokkien vuosituotot ja Sharpen 12 kk:n arvot olivat miinusmerkkisiä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät huhtikuu 2023 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.04.2023 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
129 |
214 |
5 353 |
-7,7 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
-42 |
351 |
9 424 |
-4,6 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
-11 |
65 |
3 523 |
-1,7 % |
|
Valtioriski maailma |
-3 |
3 |
195 |
-4,1 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
-45 |
-123 |
5 888 |
-5,3 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-2 |
-5 |
1 452 |
-4,7 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-29 |
-77 |
2 634 |
-3,0 % |
|
YHTEENSÄ |
-3 |
428 |
28 470 |
|
Rahastoraportti, huhtikuu 2023
Markkinakatsaus, huhtikuu 2023
Tilastokeskuksen vuoden 2021 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,47 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia.Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 600 euroa.Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Suomen Pankin tilastot: Asuntoluottoja nostettiin selvästi enemmän kuin vuosi sitten – kokonaisuudessaan lähes 15 miljardia31.1.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Vuonna 2025 nostettiin uusia asuntolainoja yhteensä noin 14,7 miljardin euron verran, selviää Suomen Pankin 30.1.2026 julkaistuista tilastoista. Määrä kasvoi 11 prosenttia vuoteen 2024 verrattuna. Vaikka julkisuudessa puhutaan lainansaannin vaikeudesta ja asuntokaupan vähäisyydestä, kauppoja tehtiin viime vuonna edellisvuotta enemmän ja samalla pankit myönsivät selvästi aiempaa enemmän asuntolainoja. Lainakanta oli viime vuoden lopulla suunnilleen samalla tasolla kuin vuotta aiemmin, eli kotitaloudet lyhensivät lainojaan samalla, kun he nostivat uusia luottoja aktiivisesti.
Euroopan pankkiyhdistykseltä avoin kirje komissiolle: EU:n pankkisääntelyä on yksinkertaistettava kilpailukyvyn nimissä – sama viesti kuuluu vahvana myös Suomessa28.1.2026 15:49:12 EET | Tiedote
Euroopan pankkiyhdistys EBF on lähettänyt Euroopan komission johdolle kirjeen, jossa se painottaa kiireellistä tarvetta yksinkertaistaa EU:n pankkisääntelyn kokonaisuutta. EBF pitää sääntelyn selkeyttämistä välttämättömänä Euroopan kilpailukyvyn, strategisen autonomian ja taloudellisen kestävyyden kannalta. Viestit ovat tuttuja myös suomalaisen finanssialan suusta. Pankkisääntelyn ongelmat koskevat koko EU-aluetta. Kirje on osoitettu komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille, johtavalle varapuheenjohtajalle Stéphane Séjournélle, taloudesta vastaavalle komissaari Valdis Dombrovskikselle ja finanssipalveluista vastaavalle komissaari Maria Luís Albuquerquelle. Kirjeen on allekirjoittanut EBF:n puheenjohtajana toimiva, ranskalaisen pankkijätti Société Généralen pääjohtaja Slawomir Krupa.
Talouden pyöreä pöytä: Näin meitä huijattiin – vuoden 2025 luvut julki28.1.2026 14:46:56 EET | Tiedote
Ei päivää ilman digihuijausta! Mutta millaiset huijaustavat trendaavat juuri nyt? Mihin kansalaisten kannattaa kiinnittää erityistä huomiota? Entä panostavatko pankit huijausten torjuntaan riittävästi ja mitä viranomainen voi tehdä? Näihin teemoihin haemme vastausta Finanssiala ry:n (FA) webinaarissa keskiviikkona 4.2.2026 klo 10.00–10.30.
Pankkipalveluita turvattaessa ei pidä kasvattaa harmaan talouden tai terrorismin rahoituksen riskiä23.1.2026 16:09:43 EET | Tiedote
Pankkipalvelujen uudistusta pohtivan työryhmän muistiossa ei huomioida riittävästi riskejä, joita uudistukset aiheuttaisivat. Kaavaillut sääntelytoimet vaikeuttaisivat harmaan talouden torjuntaa ja esimerkiksi talouspakoteriskien hallintaa. Ehdotetun kaltainen laaja kotimainen lisäsääntely on omiaan heikentämään suomalaisen finanssialan kilpailukykyä. Pahimmillaan se voi kaventaa markkinoita ja kilpailua.
Pitkittynytkään häiriö ei pysäytä maksamista kaupan kassalla – FA:lta selvitys korttimaksamisesta häiriötilanteessa21.1.2026 12:15:01 EET | Tiedote
Jokaisen korttimaksamisen ketjuun kuuluvan on varauduttava siten, että toiminnot jatkuvat mahdollisimman normaalisti myös häiriötilanteessa. Yhden korttimaksamisen ketjun toimijan häiriö voi pysäyttää korttimaksamisen, jos häiriöön ei ole varauduttu. Maksaminen maksupäätteellä voidaan mahdollistaa, vaikka yhteydet varmennusverkostoon katkeaisivat kaikesta varautumisesta huolimatta. Korttimaksaminen häiriötilanteissa tulee varmistaa markkinaehtoisella varautumisella mieluummin kuin sääntelyllä. Kotimainen lainsäädäntö vaikuttaa vain rajalliseen joukkoon toimijoita paikallisesti. Osa maksuketjun toimijoista saattaa sijaita ulkomailla. Sääntelyä tehokkaampi ja nopeampi keino ovat muutokset maksukorttiyhtiöiden sääntöihin. Finanssiala ry (FA) on julkaissut selvityksen korttimaksamisesta pitkittyneissä häiriötilanteissa. Katsaus sisältää muun muassa tilannekatsauksen maksamisesta Suomessa, suosituksia häiriötilanteisiin varautumiseen sekä avaa, miten maksaminen pitkittyneessä häiriötilantee
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

