Rahastot kiinnostivat laajasti – uutta pääomaa 709 miljoonaa euroa
Huhtikuussa uusia pääomia sijoitettiin lyhyen koron rahastoihin yhteensä 585 miljoonaa euroa, osakerahastoihin 103 miljoonaa euroa ja yhdistelmärahastoihin 42 miljoonaa euroa uusia pääomia.Pitkän koron rahastoista lunastettiin varoja 3 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisista rahastoista 18 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät huhtikuu 2023 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.04.2023 |
|
Osakerahastot |
103 |
-408 |
53 727 |
|
Yhdistelmärahastot |
42 |
152 |
29 659 |
|
Pitkän koron rahastot |
-3 |
428 |
28 470 |
|
Lyhyen koron rahastot |
585 |
1 035 |
15 174 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
-18 |
84 |
11 326 |
|
YHTEENSÄ |
709 |
1 291 |
138 356 |
Huhtikuussa keskeiset osakeindeksit hakivat suuntaa. Yhdysvalloissa ja Euroopassa yritysten ensimmäisen vuosineljänneksen tulosjulkistukset olivat odotuksiin nähden kohtuullisen hyviä, vaikka yhtiökohtaiset erot olivat suuria. Taloudessa eletään matalasuhdannevaihdetta samaan aikaan, kun rahapolitiikkaa edelleen kiristetään korkean pohjainflaation selättämiseksi. Euroopassa sota jatkuu, mutta myös geopoliittinen tilanne Yhdysvalojen ja Kiinan välillä lisää epävarmuutta.
Korkosijoittajalle huhtikuu tarjosi kohtuullisen hyviä tuottoja. Euroalueella yrityslainojen riskilisät kaventuivat, mikä vaikutti euroalueen yrityslainoihin sijoittavien korkorahastojen arvostuksiin positiivisesti. Myös kehittyville markkinoille sijoittavat korkorahastot tuottivat kohtuullisesti.
”Eurooppaan sijoittavan osakerahastoluokan 12 kuukauden tuotto oli pitkästä aikaa positiivinen. Euroalueen talouskasvu on alkuvuonna pitänyt pintansa kiristyneestä rahapolitiikasta huolimatta”, sanoo johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA).
”Euroopassa energiakriisi jäi lyhyeksi ja euroalueen kokonaisinflaation hidastuminen selittyykin lähes täysin laskeneilla energiahinnoilla. Korona-aikana syntyneet säästöt ovat kuitenkin loppumassa ja ostovoiman heikkeneminen heijastuu talouteen. Kuluttajat ovat siirtyneet tavaroista palveluiden ostamiseen”, Somerla analysoi.
Osakerahastoissa pääomia sijoitettiin pääasiassa globaalisti ja Suomeen sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 110 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin pääasiassa kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista yhteensä 12 miljoonaa euroa. Eurooppaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,04). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät huhtikuu 2023 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.04.2023 |
Tuotto |
|
Suomi |
33 |
-56 |
5 844 |
-2 % |
|
Pohjoismaat |
-7 |
-171 |
7 206 |
-8 % |
|
Eurooppa |
-7 |
-203 |
5 562 |
1 % |
|
Pohjois-Amerikka |
12 |
-22 |
7 349 |
-5 % |
|
Japani |
-4 |
-103 |
427 |
-1 % |
|
Tyynenmeren alue |
17 |
44 |
932 |
-8 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-12 |
43 |
4 432 |
-11 % |
|
Maailma |
77 |
108 |
20 488 |
-4 % |
|
Toimialarahastot |
-5 |
-49 |
1 486 |
-10 % |
|
YHTEENSÄ |
103 |
-408 |
53 727 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin vain euroalueen valtioriskiin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 129 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin kaikista muista rahastoluokista yhteensä 132 miljoonaa euroa. Kaikkien rahastoluokkien vuosituotot ja Sharpen 12 kk:n arvot olivat miinusmerkkisiä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät huhtikuu 2023 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.04.2023 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
129 |
214 |
5 353 |
-7,7 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
-42 |
351 |
9 424 |
-4,6 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
-11 |
65 |
3 523 |
-1,7 % |
|
Valtioriski maailma |
-3 |
3 |
195 |
-4,1 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
-45 |
-123 |
5 888 |
-5,3 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-2 |
-5 |
1 452 |
-4,7 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-29 |
-77 |
2 634 |
-3,0 % |
|
YHTEENSÄ |
-3 |
428 |
28 470 |
|
Rahastoraportti, huhtikuu 2023
Markkinakatsaus, huhtikuu 2023
Tilastokeskuksen vuoden 2021 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,47 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia.Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 600 euroa.Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Nousuja, laskuja ja tasaista kasvua – Puoli vuosikymmentä kriisejä ei horjuttanut sijoitusrahastojen tuottoja8.1.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) on julkaissut katsauksen suomalaisten sijoitusrahastojen kehitykseen 2020-luvulla. Katsauksesta selviää, että erityisesti pitkäjänteinen sijoittaminen osakerahastoihin on ollut sijoittajalle tuottoisaa. Rahastopääoman kehityksessä näkyvät erilaiset kriisit, kuten koronapandemia, Venäjän hyökkäyssodan alku ja osin siitä seurannut energiakriisi. Kasvu on ollut tasaista, ja yhteenlaskettu rahastopääoma on kasvanut tammikuun 2020 ja syyskuun 2025 välillä 127 miljardista eurosta yhteensä 194 miljardiin.
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Vaurautta, verotuloja ja kasvua – millaisiin rahastoihin suomalaiset sijoittavat? 14.1.2026 kello 157.1.2026 09:35:28 EET | Tiedote
Vuoden alussa julkaistava rahastoraportti niputtaa kotimaisen rahastovuoden 2025. Mihin rahastoihin suomalaiset sijoittivat kuluneen vuoden aikana? Millainen tekijä rahastot ovat kotimaisten yritysten rahoituksessa? Millaisia hyötyjä piensijoittajalle on rahastojen kautta sijoittamisesta? Näihin kysymyksiin vastataan Finanssiala ry:n vuoden ensimmäisessä Talouden pyöreässä pöydässä 14.1.2026 kello 15.
FA:n uusi puheenjohtaja Timo Ritakallio: Euroopassa herätään finanssisääntelyn raskauteen, Suomessakin kellonsoiton aika5.1.2026 06:30:00 EET | Tiedote
OP Pohjolan pääjohtaja, vuorineuvos Timo Ritakallio on aloittanut vuoden 2026 alussa Finanssiala ry:n hallituksen puheenjohtajana. Ritakallion mukaan rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarvio on tehtävä viipymättä ja kansallista lisäsääntelyä tulee purkaa, jotta rahoituksen saatavuus ja kilpailukyky paranevat. Hän painottaa, että kaikessa sääntelyssä pitää kiinnittää huomiota kasvun edellytyksiin ja kilpailukyvyn vahvistamiseen.
”Sijoitettu raha tukee kansantaloutta ja kaikkien suomalaisten hyvinvointia” – Tutkimus: Suomalaisista 61 prosentilla on säästöjä tai sijoituksia3.1.2026 07:00:00 EET | Tiedote
61 prosentilla Finanssiala ry:n Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksen vastaajista on säästöjä tai sijoituksia. Näin ollen 39 prosenttia vastaajista ei säästä tai sijoita lainkaan. Useimmilla vastaajista on varoja säästö-, sijoitus- tai muulla pankkitilillä (43 %), käyttelytilillä (37 %) tai sijoitusrahastoissa (26 %). Sijoittaminen ei vain kasvata yksilön varallisuutta vaan myös rahoittaa tulevaisuuden investointeja. Yksi FA:n keskeisistä teeseistä on sijoittamisen ja säästämisen mahdollistaminen kaikille. Kotitalouksien säästämistä, luotonkäyttöä ja maksutapoja on Finanssiala ry:n tilaamana tutkittu jo vuodesta 1979 lähtien 1–2 vuoden välein. Vuonna 2022 tutkimukset eriytettiin Säästäminen ja luotonkäyttö sekä Maksutavat-tutkimuksiin. Kohderyhmän muodostavat 15–79-vuotiaat mannersuomalaiset, joista haastateltiin 2504 henkilöä touko-kesäkuussa 2025. Tutkimuksen on toteuttanut Norstat Oy.
Nähdään myös ensi vuonna! Näin vältät ilotulitevahingot uutenavuotena30.12.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Ilotulitteiden ampuminen on sallittua uudenvuodenaattona 31.12. vain kello 18–02. Ilotulitteiden käyttöpaikka tulee valita huolella, syrjäisiä ja aukeita paikkoja suosien. Jos ammut ilotulitteita, suojalaseja on käytettävä. Myös katsojille suositellaan suojalasien käyttöä. Erityisesti astmaa ja muita kroonisia keuhkosairauksia sairastavien sekä lasten kannattaa katsoa ilotulitteita etäältä. Älä roskaa! Korjaa omat roskasi viimeistään seuraavana päivänä. Lähde: Tukes
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme