Rahastot kiinnostivat laajasti – uutta pääomaa 709 miljoonaa euroa
Huhtikuussa uusia pääomia sijoitettiin lyhyen koron rahastoihin yhteensä 585 miljoonaa euroa, osakerahastoihin 103 miljoonaa euroa ja yhdistelmärahastoihin 42 miljoonaa euroa uusia pääomia.Pitkän koron rahastoista lunastettiin varoja 3 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisista rahastoista 18 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät huhtikuu 2023 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.04.2023 |
|
Osakerahastot |
103 |
-408 |
53 727 |
|
Yhdistelmärahastot |
42 |
152 |
29 659 |
|
Pitkän koron rahastot |
-3 |
428 |
28 470 |
|
Lyhyen koron rahastot |
585 |
1 035 |
15 174 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
-18 |
84 |
11 326 |
|
YHTEENSÄ |
709 |
1 291 |
138 356 |
Huhtikuussa keskeiset osakeindeksit hakivat suuntaa. Yhdysvalloissa ja Euroopassa yritysten ensimmäisen vuosineljänneksen tulosjulkistukset olivat odotuksiin nähden kohtuullisen hyviä, vaikka yhtiökohtaiset erot olivat suuria. Taloudessa eletään matalasuhdannevaihdetta samaan aikaan, kun rahapolitiikkaa edelleen kiristetään korkean pohjainflaation selättämiseksi. Euroopassa sota jatkuu, mutta myös geopoliittinen tilanne Yhdysvalojen ja Kiinan välillä lisää epävarmuutta.
Korkosijoittajalle huhtikuu tarjosi kohtuullisen hyviä tuottoja. Euroalueella yrityslainojen riskilisät kaventuivat, mikä vaikutti euroalueen yrityslainoihin sijoittavien korkorahastojen arvostuksiin positiivisesti. Myös kehittyville markkinoille sijoittavat korkorahastot tuottivat kohtuullisesti.
”Eurooppaan sijoittavan osakerahastoluokan 12 kuukauden tuotto oli pitkästä aikaa positiivinen. Euroalueen talouskasvu on alkuvuonna pitänyt pintansa kiristyneestä rahapolitiikasta huolimatta”, sanoo johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA).
”Euroopassa energiakriisi jäi lyhyeksi ja euroalueen kokonaisinflaation hidastuminen selittyykin lähes täysin laskeneilla energiahinnoilla. Korona-aikana syntyneet säästöt ovat kuitenkin loppumassa ja ostovoiman heikkeneminen heijastuu talouteen. Kuluttajat ovat siirtyneet tavaroista palveluiden ostamiseen”, Somerla analysoi.
Osakerahastoissa pääomia sijoitettiin pääasiassa globaalisti ja Suomeen sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 110 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin pääasiassa kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista yhteensä 12 miljoonaa euroa. Eurooppaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,04). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät huhtikuu 2023 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.04.2023 |
Tuotto |
|
Suomi |
33 |
-56 |
5 844 |
-2 % |
|
Pohjoismaat |
-7 |
-171 |
7 206 |
-8 % |
|
Eurooppa |
-7 |
-203 |
5 562 |
1 % |
|
Pohjois-Amerikka |
12 |
-22 |
7 349 |
-5 % |
|
Japani |
-4 |
-103 |
427 |
-1 % |
|
Tyynenmeren alue |
17 |
44 |
932 |
-8 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-12 |
43 |
4 432 |
-11 % |
|
Maailma |
77 |
108 |
20 488 |
-4 % |
|
Toimialarahastot |
-5 |
-49 |
1 486 |
-10 % |
|
YHTEENSÄ |
103 |
-408 |
53 727 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin vain euroalueen valtioriskiin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 129 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin kaikista muista rahastoluokista yhteensä 132 miljoonaa euroa. Kaikkien rahastoluokkien vuosituotot ja Sharpen 12 kk:n arvot olivat miinusmerkkisiä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät huhtikuu 2023 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.04.2023 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
129 |
214 |
5 353 |
-7,7 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
-42 |
351 |
9 424 |
-4,6 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
-11 |
65 |
3 523 |
-1,7 % |
|
Valtioriski maailma |
-3 |
3 |
195 |
-4,1 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
-45 |
-123 |
5 888 |
-5,3 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-2 |
-5 |
1 452 |
-4,7 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-29 |
-77 |
2 634 |
-3,0 % |
|
YHTEENSÄ |
-3 |
428 |
28 470 |
|
Rahastoraportti, huhtikuu 2023
Markkinakatsaus, huhtikuu 2023
Tilastokeskuksen vuoden 2021 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,47 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia.Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 600 euroa.Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Fiva pitää asuntolainakaton ja pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen ennallaan – FA: Talouden elpymistä tärkeää tukea18.12.2025 13:05:23 EET | Tiedote
Finanssivalvonta (Fiva) on päättänyt pitää asuntolainojen lainakaton perustasollaan. Ensiasunnon hankintaan otettujen lainojen katto on siis edelleen 95 prosenttia ja muiden asuntolainojen 90 prosenttia. Lisäksi Fivan johtokunta päätti pitää pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen 0 prosentissa. Finanssiala ry (FA) pitää Fivan päätöksiä hyvinä. Näissä oloissa makrovakauspolitiikan tulee osaltaan tukea talouden elpymistä.
Vaikka raportointisääntely kevenee, ei finanssiyhtiöiden tarve kestävyystiedolle ole katoamassa mihinkään17.12.2025 11:28:13 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) pitää pääosin tervetulleena virtaviivaistusta kestävyysraportointiin ja siihen liittyvään sääntelyyn. EU-parlamentti pääsi 16.12.2025 sopuun Omnibus I:ksi nimetystä paketista, joka väljentää kestävyysraportoinnin vaatimuksia. Kevennyksestä huolimatta yritysten kannattaa edelleen raportoida kestävyystiedoistaan. Finanssialan yhtiöt tarvitsevat edelleen kestävyystietoa vihreiden rahoitustuotteiden tarjoamiseksi sekä oman kestävyysraportointinsa ja riskienhallintansa tueksi. Pk-yritykset ovat keskeisessä roolissa EU:n ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteiden saavuttamisessa.
Joustot asuntorahoituksen sääntelyyn tervetulleita – ensiasunnon ostoon tarvittaisiin lisää liekaa13.12.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Hallitus esittää joustoja asuntorahoituksen sääntelyyn. Finanssiala ry kannattaa sääntelyn joustoja ja keventämistä. FA:n näkemyksen mukaan maltilliset joustot tukevat asuntomarkkinoiden toimivuutta ja helpottavat asunnon hankintaa ilman, että luotonannon riskit kasvavat hallitsemattomasti. Hallituksen esitykset perustuvat puoliväliriihessä tehtyihin linjauksiin. Nyt ehdotettujen lakien on tarkoitus tulla voimaan huhtikuun alussa 2026.
FA:n Ahosniemi: EKP:n suosituksissa suunta on oikea, mutta sääntelyn järkevöittäminen ei saa jäädä näennäiseksi11.12.2025 18:29:13 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi pitää myönteisenä, että sääntelyn yksinkertaistamisen tarve on tunnistettu Euroopan keskuspankin (EKP) neuvoston perustaman korkean tason työryhmän suosituksissa, mutta huomauttaa, että ehdotukset jäävät vielä yleiselle tasolle ja moni asia kaipaa täsmennystä. Ahosniemen mukaan pääomavaatimusten päällekkäisyys vaikeuttaa pankkien mahdollisuuksia myöntää lainoja ja rahoittaa talouskasvua, ja että korjausten tulee aidosti vähentää vaatimusten tasoa, ei vain muuttaa niiden muotoa. Ahosniemi pitää viranomaisraportoinnin järkiperäistämistä ja sääntelyn yksinkertaistamista tärkeinä, mutta muistuttaa, että esitetyt ehdotukset eivät vielä ratkaise EU:n pankkisääntelyn haasteita. EKP julkaisi 11.12.2025 EKP:n neuvoston perustaman korkean tason työryhmän suositukset, joiden tavoitteena on yksinkertaistaa eurooppalaisten pankkien sääntelyä ja valvontaa. Suosituksilla luodaan pohjaa komission lainsäädäntöaloitteille, joilla voidaan karsia hallin
Fiva: Finanssisektorin vakavaraisuus pysyi vahvana – stressitestit osoittavat pankkisektorin kestävän koviakin iskuja11.12.2025 12:59:27 EET | Tiedote
Suomen pankkisektorin vakavaraisuus säilyi vahvana kolmannella vuosineljänneksellä, uutisoi Finanssivalvonta (Fiva). Korkokatteen lasku heikensi pankkisektorin tulosta mutta ei horjuttanut vakavaraisuutta. Kohentuneet sijoitustuotot auttoivat pitämään työeläke- sekä vakuutussektorit vakavaraisina.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme