Rahoitus & kasvu -kesäkatsaus: Investointi- ja kannattavuusodotukset laskussa, edessä häämöttää taantuma - Yritykset ennakoivat tuotteidensa hintojen nousun jo viime talvena
Inflaation nousu on jo näkynyt useiden tavaroiden ja palvelujen kohonneina hintoina. Finnveran, Suomen Yrittäjien ja työ- ja elinkeinoministeriön teettämän Pk-yritysbarometrin perusteella yritykset ennakoivat lopputuotteiden hintojennousun jo vuodenvaihteessa, mikä näkyi helmikuussa julkaistussa barometrissa.
Odotukset hintojen muutoksesta vaihtelevat toimialoittain. Kaupan, palvelujen ja rakentamisen aloilla hintojen nousua odottaa huomattavasti useampi yritys, eli näillä toimialoilla yritykset arvioivat joutuvansa lähitulevaisuudessa kustannusten kattamiseksi nostamaan lopputuotteidensa hintoja, mikä tuntuu jatkossa enemmän esimerkiksi kuluttajien lompakossa.
Logistiikka, terveyspalvelut ja teollisuus puolestaan ovat toistaiseksi matalammissa lukemissa. Tämä kertoo siitä, että näillä aloilla korkeammat hinnat eivät välity yhtä suoraan loppuasiakkaille. Teollisuuden lopputuotteita ostavat muut yrittäjät, kuten kaupat ja rakennusyritykset, jotka puolestaan ottavat kohonneet kustannukset huomioon omien palveluidensa hinnoissa. Hintojen nousu välittyy kuluttajille teollisuudesta siis viiveellä.
- Huomattavaa on, että viimeisin Pk-yritysbarometrin kysely toteutettiin ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, joka on johtanut energian kallistumiseen. Niinpä esimerkiksi logistiikka-alan odotukset tulevat mitä luultavimmin nousemaan rajusti seuraavassa kyselyssä, arvioi kesäekonomisti Jaakko Rahko.
Taittaako hintojen nousun vain taantuma? – Nousseet kustannukset ajavat yrityksiä taloudellisesti ahtaalle
Hintaodotusten nousu on haitallista taloudelle, sillä inflaatiota nostaa raaka-aineiden hintojen lisäksi aikaisemmat odotukset inflaatiosta. EKP on ollut nykyisessä kriisissä varsin hidas hillitsemään odotusten nousemista. Heinäkuun alussa tehty 0,50 prosenttiyksikön ohjauskorkojen nosto sekä valtionlainojen korkoerojen tasaamiseen tarkoitettu väline, TPI, pyrkivät estämään inflaatio-odotusten karkaamista. Vaarana on, että suuri nosto aiheuttaa jo epävakaassa taloudellisessa tilanteessa taantuman.
- Mahdollinen taantuma saattaisi tuoda inflaatio-odotuksia tehokkaasti alaspäin, mutta olisi tietenkin talouden kehitykselle ei-toivottu käänne, joka tarkoittaisi bkt:n pienentymistä ja työttömyyden kasvua. Nykyisellään näyttää siltä, että edessä on taantuma, mutta kuinka pitkä ja syvä, sitä on vaikea arvioida, Rahko sanoo.
Mitä Pk-barot näyttävät taantumasta tai niistä toipumisista?
Rahko on analysoinut kymmenen vuoden ajalta Pk-yritysbarometrien tuloksia ja verrannut niitä toteutuneisiin bkt-lukuihin. Kyselytulokset edustavat yritysten arviota talouden kehityksestä seuraavan puolen vuoden aikana. Koska tuotanto ja odotukset liikkuvat saman suuntaisesti, voidaan tulkita, että yritysten odotukset ennakoivat lähitulevaisuuden talouskehitystä.
Yritykset muodostavat odotukset markkinatiedon perusteella ja esimerkiksi kokemuksistaan raaka-aineiden ja tuotantokustannusten hintakehityksestä.
- Markkinat eivät valehtele. Yritykset perustavat odotuksensa moniin lähteisiin, joista suuri painoarvo varmasti on esimerkiksi keskuspankkien toimilla. Korot vaikuttavat yritysten rahoituksen saantiin. Siksi EKP:n korkopäätös on merkittävä viesti jokaiselle yritykselle.
Kevään barometrissa valtaosa yrityksistä odotti investointien laskevan, mitä nyt nähty korkotason nousu jarruttaa entisestään. Huolestuttavaa on, että investointien taso oli Suomessa entuudestaan varsin alhainen finanssi- ja eurokriisien jäljiltä. Odotukset yritysten kannattavuudesta olivat 2022 alussa positiivisia, mutta nekin laskussa ja lähellä nollaa. Nousseet kustannukset puolestaan ajavat yrityksiä taloudellisesti ahtaalle.
- Investointien pienentyminen laskee talouden kasvua, koska se rajoittaa yritysten toimintamahdollisuuksia. Kannattavuuden aleneminen puolestaan uhkaa ajaa yrityksiä konkurssiin pidemmällä aikavälillä. Toivottavaa on, että epävarmuudesta huolimatta yritykset uskaltaisivat tehdä investointeja ja hakea kasvua. Näin yritykset parantavat asemiaan tilanteeseen, jolloin talous jälleen kääntyy nousuun, Rahko sanoo.
Liite: Rahoitus & kasvu -kesäkatsaus: Voiko historiasta oppia? (PDF)
Lisää aiheesta: FINNVERA: Pk-yritysten valoisammista näkymistä huolimatta investoinnit jäävät muista pohjoismaista | Finnvera (14.2.2022)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jaakko Rahko, kesäekonomisti, Finnvera, puh. +358 29 460 2874
Kuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj
Finnveran Juha Ketola Pk-yritysbarometrin tuloksista: ”Puskurien vahvistamisen sijaan investointeja - Yhä suurempi joukko yrityksistä on velattomia"11.9.2025 09:09:25 EEST | Tiedote
Pk-yritysten suhdannepohja lienee takanapäin, mutta yritysten rahoituksen saatavuudessa on edelleen haasteita. Syksyn Pk-yritysbarometrissa 43 prosenttia rahoitusta tarvinneista yrityksistä ilmoitti, ettei ole saanut tai hakenut rahoitusta tarpeesta huolimatta. Toisaalta syksyn barometri osoittaa, että yrityksillä on tilaisuus käynnistää investointeja. Yritysten taloudellinen tilanne ei ole enää heikentynyt ja käyttöpääoman tarve on jopa alentunut. Koko vastaajajoukossa rahoituksen saatavuushaasteita on vain 15 prosentilla, huomauttaa Finnveran pk- ja midcap-yritysten liiketoimintajohtaja Juha Ketola.
Finnveran Itä-Suomen aluekatsaus 1–6/2025: Keski-Suomessa investoinnit hiipuivat, Pohjois-Savossa EU-rahoitus vauhditti kasvua, Pohjois-Karjalassa investointien arvo nousi, Etelä-Savossa rahoitus lähes kaksinkertaistui9.9.2025 09:19:07 EEST | Tiedote
Finnveran myöntämä rahoitus Itä-Suomen pk- ja midcap-yrityksille kasvoi alkuvuonna 2025 noin viidenneksellä edellisvuoteen verrattuna. Investointien määrä nousi 45 prosenttia, ja erityisesti Etelä-Savo ja Pohjois-Savo erottuivat vahvalla kasvulla. Keski-Suomessa investointien määrä sen sijaan laski, vaikka rahoitusta myönnettiin enemmän kuin vuotta aiemmin. Pohjois-Karjalassa investointien arvo nousi selvästi, mutta InvestEU-rahoituksen käyttö jäi vaatimattomaksi. Itä-Suomen alueen investoinnit kohdistuivat erityisesti teollisuuteen sekä liike-elämän palveluihin.
Kutsu Teams-infoon: Finnveran aluekatsaus ti 9.9. klo 9 – Keski-Suomi & Etelä-Savo8.9.2025 12:40:23 EEST | Kutsu
Aluekatsaus kertoo, miten yritykset hyödynsivät rahoitusta hankkeissaan ja miten esimerkiksi investoinnit ja yrityskaupat kehittyivät Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa alkuvuonna 2025.
Kutsu: Finnveran aluekatsaus Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan talouteen ja rahoitukseen ti 9.9. klo 108.9.2025 11:57:33 EEST | Kutsu
Aluekatsaus kertoo, miten yritykset hyödynsivät rahoitusta hankkeissaan ja miten esimerkiksi investoinnit ja yrityskaupat kehittyivät Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa alkuvuonna 2025.
Lounais-Suomen aluekatsaus 1–6/2025: Finnveran myöntämä rahoitus kasvoi Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa, mutta investointien osuus rahoituksesta jäi matalaksi4.9.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Finnveran myöntämä rahoitus sekä Satakunnan että Varsinais-Suomen pk- ja midcap-yrityksille kasvoi tammi−kesäkuussa 2025, ja rahoitetuista toimialoista ykkösenä oli tuttuun tapaan teollisuus. Finnveran ja muiden rahoittajien yhdessä rahoittamissa hankkeissa investointien osuus laski Varsinais-Suomessa. Satakunnassa investointien osuus hieman nousi, mutta taso oli edelleen varsin alhainen. Rahoitettujen yrityskauppojen ja omistajanvaihdosten määrässä maakuntien kehitys kulki alkuvuonna vastakkaisiin suuntiin. Varsinais-Suomessa rahoitetut omistajanvaihdokset kasvoivat selvästi, kun taas Satakunnassa omistajanvaihdosten määrä ja rahoitus putosivat ennätysmäisen alas.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme