Rahoitusalan koronaperintö: Työnantajat ja työntekijät yhtä mieltä hybridityön lisääntymisestä jatkossa
Koronaviruksen vuoksi yhdeksän kymmenestä rahoitusalan työntekijästä siirtyi etätöihin. Työntekijät suhtautuivat kyselyssä etätyön jatkumiseen koronan jälkeen erittäin myönteisesti: suuri osa vastaajista (42 %) haluaisi työskennellä etänä 2–3 päivänä viikosta ja joka neljäs työntekijä 4–5 päivää viikosta.
Työnantajien edustajista 60 prosenttia arvioi, että heidän yrityksessään etätöitä tehdään jatkossa 2–3 päivää viikossa. Suurilla työpaikoilla etätyön jatkumiseen laajassa mitassa suhtauduttiin positiivisemmin, kun pienillä työpaikoilla oli enemmän varauksellisuutta.
”Etätyöt ovat olleet rahoitusalalla mieluisia. Hyvinä puolina on nähty työnteon joustavuuden lisääntyminen, helpottunut perheen ja työn yhdistäminen ja häiriöttömän työajan lisääntyminen. Työnantajat kokevat, että työntekijät ovat etätöiden myötä aiempaa omatoimisempia”, kertoo Finanssiala ry:n kehitysjohtaja Katja Repo. Hän toimii projektipäällikkönä rahoitusalan työntekijöiden ja työnantajien yhteisessä Finanssityö2030-hankkeessa, jonka yhteydessä kysely tehtiin.
Erityisesti naiset kokivat työhyvinvoinnin lisääntyneen etätöissä (54 % vastanneista naisista). Miehistä 35 % oli samalla kannalla. Etätöiden huonoimpina puolina nousivat esiin vaikeudet hiljaisen tiedon siirtymisessä sekä työyhteisöön kiinnittymisessä, kun vapaamuotoisia kohtaamisia ei ole.
”Kun koronan jälkeen paluu työpaikoille isossa mittakaavassa mahdollistuu, täytyy keskustella, miten hybridityöstä saadaan kaikki irti. Milloin ollaan samaan aikaan konttoreilla, jotta esimerkiksi hiljainen tieto saadaan siirtymään ja etätöiden huonot puolet saadaan taklattua? Kollegoiden kohtaamisella kasvokkain on edelleen suuri merkitys”, Katja Repo aprikoi.
Teknistä osaamista tarvitaan kotikonttoreille lisää
Merkittävä siirtyminen kotikonttoreille on tuonut lisää vaatimuksia henkilöstön osaamiselle. Sekä henkilöstön että työnantajien mielestä erityisesti etätyökalujen hallinnassa ja teknisen osaamisen kehittämisessä on runsaasti parantamisen varaa.
”Kotikonttorilla ei voi kääntyä ihan yhtä helposti vierustoverin tai IT-osaston puoleen, vaan ongelmia joutuu ratkomaan enemmän yksin”, Repo arvioi.
Työnantajat tunnistivat henkilöstöä enemmän erilaisia osaamisen kehittämistarpeita uudessa tilanteessa.
Aula Researchin tekemään kyselyyn vastasi tammi-helmikuussa 300 työntekijöiden ja 168 työnantajien edustajaa. Finanssityö2030-hanke kerää tietoa rahoitusalalla käyttöön otetuista uusista toimintatavoista ja työpaikkainnovaatioista erityisesti korona-aikana ja levittää näitä hyviä käytäntöjä sekä alan sisällä että vertaisaloille. Kyselyllä saatuja havaintoja täydennetään haastatteluilla. Finanssiala ry ja Palvelualojen työnantajat Palta toteuttavat hankkeen yhteistyössä Ammattiliitto Union, Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n ja Ammattiliitto Pron kanssa.
Yhteyshenkilöt
Katja RepoKehitysjohtaja
Puh:+358 20 793 4261katja.repo@finanssiala.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Epämääräisiä sanamuotoja ja puutteellista tietosuojaa – perustuslakivaliokunta vaatii laajaa jatkovalmistelua esitykselle Verohallinnon tiedonsaantioikeuksien laajennukseksi20.11.2025 15:16:55 EET | Tiedote
Perustuslakivaliokunta kritisoi kovin sanakääntein Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia laajentavaa hallituksen esitystä vertailutietotarkastuksista. Valiokunnan mukaan muun muassa henkilötietojen suojaaminen on esityksessä hyvin puutteellista. Perustuslakivaliokunta nostaa esiin myös liian väljän tulkinnan sallivat sanamuodot sekä puutteet kansalaisten oikeuksissa tarkistaa itseensä kohdistunut tietopyyntö. Finanssiala ry on kritisoinut esitystä sekä perustuslain takaaman yksityisyyden suojan että tietosuojan vastaisena. Tietosuojavaltuutettu on arvioinut, että esityksen mahdollistama data saattaisi helposti sisältää suuria määriä arkaluonteisiakin henkilötietoja myös niistä kansalaisista, joiden ei epäillä syyllistyneen väärinkäytöksiin.
FA:n Mella ehdottaa, että Finanssivalvonta huolehtisi vakauden lisäksi kasvusta19.11.2025 11:36:07 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) puheenjohtaja Sara Mella haluaa, että kilpailukyky- ja kasvutavoitteet sisällytetään Finanssivalvonnan (Fiva) ja EU-valvojien mandaattiin. Myös valvojien tulisi toiminnassaan huomioida kotimaisen ja eurooppalaisen talouskasvun ja kilpailukyvyn edellytykset. Kilpailukyvyn huomioiminen ei tarkoita sääntelyn keventämistä, vaan sen varmistamista, että sääntely edistää kasvua ja investointeja yhtä johdonmukaisesti kuin se turvaa vakautta ja kuluttajansuojaa. Finanssivalvonta pystyisi vaikuttamaan Suomen kilpailukykyyn esimerkiksi liiallisten ja kuormittavien velvoitteiden välttämisellä ja makrovakausvälineiden käytöllä.
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä - Suomi ikääntyy, väki vähenee - Kuka maksaa ja miten 2.12.202517.11.2025 09:09:15 EET | Tiedote
Suomalaisten elinikä pitenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan valtio velkaantuu yhä nopeammin. Miten turvaamme laadukkaan ja inhimillisen vanhuuden, kun julkinen talous on tiukemmalla?
Verottaja ei ehkä halua kansalaisten makuuhuoneisiin, mutta lakiehdotus mahdollistaisi senkin17.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen esitys vertailutietotarkastuksista on puutteellinen. Vaikka esitystä ei olisikaan tarkoitettu laajentamaan Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia, esitys on niin epämääräisesti muotoiltu, että se mahdollistaa sekä perusoikeuksia että tietosuojasääntelyä rikkovat tietopyynnöt. Näin kirjoittaa Finanssiala ry:n juristi Tuulia Karvinen kolumnissaan.
FA penää digijäteiltä vastuuta: Huijauksia ei saada kuriin, jos somealustat tienaavat miljardeja petosmainoksista – Fiva samoilla linjoilla15.11.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Pankit torjuvat digihuijauksia parhaansa mukaan, mutta kaikki toimijat, erityisesti digialustat, tarvitaan mukaan. Sosiaalisen median alustat, hakukoneet ja Internetin kauppapaikat ovat keskeisiä väyliä huijausten toteuttamisessa – uutistoimisto Reutersin mukaan esimerkiksi Meta sai huijausmainoksista jopa 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024. Myös Finanssivalvonta ehdottaa EU-komissiolle lähettämässään kirjeessä, että sosiaalisen median alustat ja hakukoneet velvoitetaan estämään huijaussivustoille johtavien mainosten ja linkkien levittäminen palveluissaan. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin yli 107 miljoonan euron edestä rahaa. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikolliset veivät silti lähes 63 miljoonaa euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme