Finanssiala ry

Rahoitusalan koronaperintö: Työnantajat ja työntekijät yhtä mieltä hybridityön lisääntymisestä jatkossa

Jaa
Tuoreen kyselyn mukaan rahoitusalan työnantajat ja työntekijät jakavat yhteisen käsityksen siitä, että koronan jälkeen töitä tehdään merkittävässä määrin sekä etänä että konttoreilla läsnä ollen. Asia käy ilmi työntekijöille ja työnantajille suunnatusta kyselystä, jossa selvitettiin koronan vaikutuksia rahoitusalan työelämään.

Koronaviruksen vuoksi yhdeksän kymmenestä rahoitusalan työntekijästä siirtyi etätöihin. Työntekijät suhtautuivat kyselyssä etätyön jatkumiseen koronan jälkeen erittäin myönteisesti: suuri osa vastaajista (42 %) haluaisi työskennellä etänä 2–3 päivänä viikosta ja joka neljäs työntekijä 4–5 päivää viikosta.

Työnantajien edustajista 60 prosenttia arvioi, että heidän yrityksessään etätöitä tehdään jatkossa 2–3 päivää viikossa. Suurilla työpaikoilla etätyön jatkumiseen laajassa mitassa suhtauduttiin positiivisemmin, kun pienillä työpaikoilla oli enemmän varauksellisuutta.

”Etätyöt ovat olleet rahoitusalalla mieluisia. Hyvinä puolina on nähty työnteon joustavuuden lisääntyminen, helpottunut perheen ja työn yhdistäminen ja häiriöttömän työajan lisääntyminen. Työnantajat kokevat, että työntekijät ovat etätöiden myötä aiempaa omatoimisempia”, kertoo Finanssiala ry:n kehitysjohtaja Katja Repo. Hän toimii projektipäällikkönä rahoitusalan työntekijöiden ja työnantajien yhteisessä Finanssityö2030-hankkeessa, jonka yhteydessä kysely tehtiin.

Erityisesti naiset kokivat työhyvinvoinnin lisääntyneen etätöissä (54 % vastanneista naisista). Miehistä 35 % oli samalla kannalla. Etätöiden huonoimpina puolina nousivat esiin vaikeudet hiljaisen tiedon siirtymisessä sekä työyhteisöön kiinnittymisessä, kun vapaamuotoisia kohtaamisia ei ole.

”Kun koronan jälkeen paluu työpaikoille isossa mittakaavassa mahdollistuu, täytyy keskustella, miten hybridityöstä saadaan kaikki irti. Milloin ollaan samaan aikaan konttoreilla, jotta esimerkiksi hiljainen tieto saadaan siirtymään ja etätöiden huonot puolet saadaan taklattua? Kollegoiden kohtaamisella kasvokkain on edelleen suuri merkitys”, Katja Repo aprikoi.

Teknistä osaamista tarvitaan kotikonttoreille lisää

Merkittävä siirtyminen kotikonttoreille on tuonut lisää vaatimuksia henkilöstön osaamiselle. Sekä henkilöstön että työnantajien mielestä erityisesti etätyökalujen hallinnassa ja teknisen osaamisen kehittämisessä on runsaasti parantamisen varaa.

”Kotikonttorilla ei voi kääntyä ihan yhtä helposti vierustoverin tai IT-osaston puoleen, vaan ongelmia joutuu ratkomaan enemmän yksin”, Repo arvioi.

Työnantajat tunnistivat henkilöstöä enemmän erilaisia osaamisen kehittämistarpeita uudessa tilanteessa.

Aula Researchin tekemään kyselyyn vastasi tammi-helmikuussa 300 työntekijöiden ja 168 työnantajien edustajaa. Finanssityö2030-hanke kerää tietoa rahoitusalalla käyttöön otetuista uusista toimintatavoista ja työpaikkainnovaatioista erityisesti korona-aikana ja levittää näitä hyviä käytäntöjä sekä alan sisällä että vertaisaloille. Kyselyllä saatuja havaintoja täydennetään haastatteluilla. Finanssiala ry ja Palvelualojen työnantajat Palta toteuttavat hankkeen yhteistyössä Ammattiliitto Union, Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n ja Ammattiliitto Pron kanssa.

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Kriisit eivät horjuttaneet pankkisektoria vuonna 2023, vakuutusyhtiöillä hyvä vuosi – tutustu pankki- ja vakuutussektorien vuosikatsauksiin22.4.2024 11:42:24 EEST | Tiedote

Finanssiala ry on julkaissut katsaukset sekä pankkien että vakuutusyhtiöiden vuoteen 2023. Kummallakin sektorilla oli hyvä vuosi: tuotot, tulokset ja vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla. Vakuutusyhtiöiden tuloksia paransivat erityisesti osakkeiden ja joukkovelkakirjojen hyvät tuotot. Pankkien häiriönsietokykyä paransivat kertyneet voittovarat, ylimääräiset pääomapuskurit sekä hyvä likviditeettiasema.

Luottolaitosten sääntely kaipaa ajantasaistamista – lisävelvoitteille ja kansalliselle lisäsääntelylle ei ole tarvetta18.4.2024 10:35:20 EEST | Tiedote

Peruspankkipalveluihin liittyvää sääntelyä ei ole tarpeen lisätä, toteaa Finanssiala ry lausunnossaan. Lausunto liittyy valtiovarainministeriön peruspankkipalveluja ja luottolaitoslainsäädäntöä koskevaan arvomuistioon. FA huomauttaa, että arvomuistion kattama selvitys ei ole mukana hallitusohjelmassa ja sen sisältö on osin ristiriidassa kansallisen lisäsääntelyn välttämistä koskevan hallitusohjelman tavoitteen kanssa. Ehdotetut palveluaikavelvoitteet olisivat poikkeuksellisia suomalaisessa sääntelyssä, ja pankkipalveluiden saavutettavuuden kriittisyyttä on muistiossa yliarvioitu.

Hallitus löi viimeisen naulan vapaaehtoisen eläkesäästämisen arkkuun – miksi Suomi kulkee eurooppalaiseen vastavirtaan, Petteri Orpo ja Riikka Purra?17.4.2024 15:07:17 EEST | Tiedote

Hallitus esitti kehysriihessään vapaaehtoisen eläkesäästämisen verokannusteen poistamista vuoden 2027 alusta alkaen. EU:ssa puolestaan suuntaus on aivan päinvastainen ja vapaaehtoinen eläkesäästäminen nähdään tärkeänä osana EU:n pääomamarkkinaunionin tulevaisuutta, joka on esillä EU:n huippukokouksessa 17.-18.4.2024. Puoli miljoonaa tavallista suomalaista ovat edelleen säästäneet vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin. Pitkäjänteiseen, erityisesti tiettyyn ikään sidottuun eläkesäästämiseen on vaikea sitoutua ilman kannusteita, jotka hallitus nyt esittää poistettavaksi.

Poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden kansallisesta rekisteristä hyötyisivät niin asiakkaat kuin finanssialakin17.4.2024 10:40:11 EEST | Tiedote

Rahanpesulaki luokittelee merkittävissä julkisissa tehtävissä toimivat henkilöt ja heidän lähipiirinsä poliittisesti vaikutusvaltaisiksi eli ns. PEP-henkilöiksi (Politically Exposed Persons), joiden taustoja ja asiointia tulee selvittää ja seurata erityisen huolellisesti. Ilmoitusvelvollisten tarve ajantasaisille PEP-tiedoille on lisääntynyt compliance-velvoitteiden sekä kansallisen ja kansainvälisen toiminta- ja turvallisuusympäristön kiristymisen myötä. Nykyisellään PEP-tietoja hankitaan ja ylläpidetään erilaisista lähteistä, mikä heikentää tietojen luotettavuutta ja ylläpitoa. PEP-tietojen kokoaminen keskitettyyn rekisteriin parantaisi tietojen kattavuutta, oikeellisuutta, ajantasaisuutta ja myös henkilötietojen suojaa. Valtiovarainministeriö on laatinut arvomuistion keskitetyn kansallisen PEP-rekisterin perustamisesta. Finanssiala ry tukee ehdotusta voimakkaasti. Tanskassa rekisteri on ollut käytössä jo vuosia ja kokemukset ovat olleet hyviä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye