Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Rakennusalalla on merkittävä rooli Suomen kansantaloudessa, mutta alan tuottavuus polkee paikallaan

Jaa

Työn tuottavuus Suomen rakennusalalla on pysynyt lähes muuttumattomana koko 2000-luvun ajan, todetaan tänään julkaistussa Etla-tutkimuksessa. Tuottavuuskasvua on kuitenkin tapahtunut rakentamisen arvoketjun muissa osissa kuin varsinaisessa rakentamisessa. Kunnallisilla ja valtiollisilla toimijoilla olisi merkittävinä rakennushankkeiden tilaajina mahdollisuus vaikuttaa alan tuottavuuden kasvattamiseen entisestään esimerkiksi innovaatiotoimintaa edistämällä ja ottamalla käyttöön digitaalisia ratkaisuja.

Rakennusalan kilpailukyky ja rakentamisen laatu Suomessa -raporttiin Etlalta osallistuivat tutkimusharjoittelija Aleksi Avela, tutkimuspäällikkö Tero Kuusi, tutkimuspäällikkö Martti Kulvik ja tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.
Rakennusalan kilpailukyky ja rakentamisen laatu Suomessa -raporttiin Etlalta osallistuivat tutkimusharjoittelija Aleksi Avela, tutkimuspäällikkö Tero Kuusi, tutkimuspäällikkö Martti Kulvik ja tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.

Suomen kansantaloudessa rakennusalalla on merkittävä rooli, sillä ala työllistää noin 260 000 työntekijää, mikä vastaa liki 18 prosenttia koko yrityssektorin työllisyydestä. Vuonna 2018 alan yritykset tuottivat arvonlisää yli 14 miljardia euroa, mikä on yli 17 prosenttia kaikkien Suomessa toimivien yritysten arvonlisästä. Rakennusalan merkitys kansantaloudessa on 2000-luvulla vain kasvanut.

Rakennusalan tuottavuuden kasvu on tänään julkaistun Etlan, Tampereen Yliopiston ja BES Built Environment Services Oy:n tutkimuksen mukaan pysynyt ennallaan koko 2000-luvun ajan. Myös Ruotsissa ja Itävallassa on ollut samanlainen kehitys, mutta Tanskassa alan tuottavuus on kasvanut. Tulokset paljastavat kuitenkin, että vaikka itse rakentamisen tuottavuuskasvu onkin Suomessa pysähtynyt, tuottavuus on itse asiassa kasvanut rakentamisen arvoketjuissa. Tämä selittyy osin sillä, että rakennusalan tuottavimpia tehtäviä on siirtynyt arvoketjun muihin osiin.

- Aiemmin työmaalla tehtyjä rakennusten osia ja työvaiheita on siirretty tehtäväksi tehtailla. Tällöin nämä eivät tilastoidu enää rakennusalalla vaan muille toimialoille. Kuvaavana esimerkkinä toimivat betoniraudoitusten taivutukset, jotka aikoinaan tehtiin työmaalla. Tämä työ on siirtynyt jo vuosia sitten tehtaisiin, joissa taivutukset voidaan tehdä laadukkaammin automaation avulla. Automaation tuottavuusvaikutus näkyykin sitten metallituoteteollisuudessa eikä rakentamisen alalla, selittää Etlan tutkimuspäällikkö Martti Kulvik.

Tuottavuuden taso on korkeinta rakennusalan suurissa yrityksissä, mutta kannattavuus puolestaan on parhainta pienissä, alle 50 työntekijän yrityksissä. Ulkomaalaisomisteiset yritykset osoittautuivat rakennusalalla heikommin kannattaviksi kuin kotimaiset yritykset, mikä yllätti tutkijat.

Kuntien ja valtion edistettävä innovaatiotoimintaa myös rakennusalalla

Yksi keino parantaa rakennusalan heikkoa tuottavuutta on digitalisaation entistä parempi hyödyntäminen koskien esimerkiksi digitaalista tietomallinnusta. Tämä mahdollistaisi virheiden ennaltaehkäisyä, päällekkäistä työtä, ja suunnittelun sekä toteutuksen parempaa yhteensovittamista.

Myös innovaatiotoiminta on tärkeässä roolissa. Rakennusalan pitkäjänteistä innovaatiotoimintaa haittaavat tällä hetkellä rakennusprosessien jatkuvan kehityksen tuloksena hioutuneet toteutustavat, joiden vähänkään radikaalimpi kyseenalaistaminen ja muokkaaminen on suuren työn takana. Innovatiivisuuden esteinä ovat myös suunnittelun ja itse rakentamisen eriytyminen.

- Tämä tarkoittaa, että rakennuksen suunnittelee toinen taho, jonka urakoitsija sitten toteuttaa hyödyntäen useita aliurakoitsijoita ja -hankkijoita. Prosessiin kuuluvien tahojen yhteistyö kestää monesti vain yksittäisen rakennushankkeen ajan, jolloin koko prosessin analysointi ja toiminnan parantaminen ovat vaikeasti toteutettavissa, Etlan Kulvik arvioi.

Tutkijat korostavatkin julkisen sektorin roolia rakennusalan toimintatapojen uudistamisessa. Julkinen sektori on merkittävä rakennusten tilaaja, joka voisi mahdollistaa alan toimijoiden kilpailun innovatiivisella tavalla. Jo tarjouspyynnössä pitäisi määritellä halutut tavoitteet, mutta ratkaisujen kehittäminen tulisi jättää markkinoiden vastuulle. Kilpailevien tarjousten pyytäminen useilta eri urakoitsijoilta mahdollistaisi vaihtoehtoisten ja innovatiivisten ratkaisujen löytämisen. Tärkeää olisi myös rakennusalalla vakiintuneiden lyhyiden yhteistyösuhteiden pidentäminen.

 

22. huhtikuuta julkaistussa Etla-tutkimuksessa "Rakennusalan kilpailukyky ja rakentamisen laatu Suomessa" arvioitiin rakennusalaa ja sen kehitystä, kilpailutilannetta, rakennetta ja tuottavuuskehitystä sekä verrattiin Suomen rakennusalaa muihin maihin. Tarkoitus oli löytää tuottavuuskehitykseen vaikuttaneita tekijöitä. Lisäksi pyrittiin analysoimaan rakennusalan kansainvälistymistä ja siihen liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita.

Rakennusalan kilpailukyky ja rakentamisen laatu Suomessa -raportti on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Sen ovat laatineet Ari Ahonen, Jyrki Ali-Yrkkö, Aleksi Avela, Juha-Matti Junnonen, Martti Kulvik, Tero Kuusi, Kalle Mäkäräinen ja Jukka Puhto.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Rakennusalan kilpailukyky ja rakentamisen laatu Suomessa -raporttiin Etlalta osallistuivat tutkimusharjoittelija Aleksi Avela, tutkimuspäällikkö Tero Kuusi, tutkimuspäällikkö Martti Kulvik ja tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.
Rakennusalan kilpailukyky ja rakentamisen laatu Suomessa -raporttiin Etlalta osallistuivat tutkimusharjoittelija Aleksi Avela, tutkimuspäällikkö Tero Kuusi, tutkimuspäällikkö Martti Kulvik ja tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

FIIA ja ETLA selvittivät: EU:n pakotepolitiikkaa terävöitettävä, vaikutukset Suomeen olleet kuitenkin suhteellisen vähäisiä27.5.2020 13:02:52 EESTTiedote

Pakotteiden asettaminen on yksi unionin kovimmista keinoista puuttua kansainvälisten normien rikkomuksiin ja turvallisuuspoliittisiin uhkiin. EU:n on tehostettava pakotepolitiikkaansa, jotta se säilyy tuloksellisena ulko- ja turvallisuuspoliittisena työkaluna kiristyvän geopoliittisen kilpailun maailmassa, todetaan tänään julkaistussa EU:n pakotepolitiikkaa ja sen vaikutuksia Suomeen tarkastelevassa raportissa. Tutkimuksen ovat toteuttaneet yhdessä Ulkopoliittinen instituutti FIIA ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla.

Etla päivitti ennusteensa: Suomen bkt laskee tänä vuonna 8 prosenttia, hotelli- ja ravintola-alalla 30 prosentin sukellus25.5.2020 10:00:00 EESTTiedote

Etlan tänään julkaistun talousennusteen mukaan Suomen bkt supistuu tänä vuonna 8 prosenttia, mutta kääntyy ensi vuonna 4 prosentin kasvuun. Koko teollisuuden arvonlisäyksen arvioidaan supistuvan tänä vuonna noin 9 prosenttia ja palvelualojen liki 7 prosenttia. Autojen ja muun kulkuneuvoteollisuuden vienti supistuu tänä vuonna peräti 25 prosenttia, mutta nousee jälleen ensi vuonna noin 30 prosenttia. Poikkeuksellisen kovaa koronakriisi iskee Suomessa palvelualoihin. Eniten kärsii majoitus- ja ravitsemistoiminta, jonka arvonlisäys alenee ennusteen mukaan tänä vuonna lähes 30 prosenttia.

Etlan lausunto: poikkeuksellisten olojen määritelmä täyttyy20.5.2020 13:30:29 EESTTiedote

Poikkeuksellisten olojen määritelmä täyttyy, arvioi Etla lausunnossaan hallitusohjelman poikkeusolojen mekanismin käyttöönotosta. Taloustilanne on poikkeuksellinen, vaikka talous supistuisi vain viisi prosenttia. On mahdollista, että Suomen talous supistuu tänä vuonna enemmän kuin v. 2009 finanssikriisissä, jolloin talous supistui yli kahdeksan prosenttia. Tällöin koronaromahdus olisi Suomen taloushistorian toiseksi pahin koko tilastohistoriassa eli lähes 160 vuoteen. Poikkeuksellisten olojen määritelmä täyttyy kiistattomasti myös työmarkkinoiden näkökulmasta sulkutoimien vaikutuksesta.

Tuore Etla-tutkimus sen vahvistaa: Suomen uusin menestystarina on ollut palveluvienti18.5.2020 08:00:00 EESTTiedote

Vuosina 2010‒2018 Suomen palveluvienti kasvoi 53 prosenttia, käy ilmi tuoreesta Etla tutkimuksesta. Suomen palveluviennin kasvuvauhti on näin ollen ollut sama tai jopa nopeampi kuin Ruotsissa ja Saksassa. Erityisesti palvelualojen palveluvienti on kasvanut merkittävästi, kun taas teollisuuden palveluvienti on kääntynyt laskuun. Vaikka julkisella viennin edistämisellä ja rahoituksella on todettu olevan positiivinen vaikutus vientiin, ei yhteyttä Business Finlandin vaikuttavuudesta yritysten palveluvientiin löydetty. Tätä selittää osin palveluviennin tutkimukseen liittyvä epävarmuus.

Taloustutkimuslaitokset: Koronaviruksesta toipuminen vaatii Euroopan yhteisen pelastus- ja elvytysohjelman29.4.2020 12:17:53 EESTTiedote

Viisi eurooppalaista taloustutkimuslaitosta vaatii yhteiseurooppalaista pelastus- ja elvytysohjelmaa koronaviruspandemian torjumiseksi ja talouden viemiseksi kohti ympäristöystävällisempää talouskasvua. Tutkimuslaitokset korostavat huhtikuussa julkaistussa yhteisessä muistiossa, että EU:n sisärajat tulisi saada nopeasti auki, jotta teollisuuden arvoketjut eivät vahingoitu pysyvästi. Tutkimuslaitosten arviot pandemian ja sen torjuntatoimien vaikutuksista eri maiden talouksiin vaihtelevat: positiivisimmassa skenaariossa Saksan BKT tippuisi -5 prosenttia ja negatiivisimmassa Italian BKT laskisi -12 prosenttia. Suomesta yhteismuistion laadintaan osallistui Etla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme