Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Rakennusalalla on merkittävä rooli Suomen kansantaloudessa, mutta alan tuottavuus polkee paikallaan

Jaa

Työn tuottavuus Suomen rakennusalalla on pysynyt lähes muuttumattomana koko 2000-luvun ajan, todetaan tänään julkaistussa Etla-tutkimuksessa. Tuottavuuskasvua on kuitenkin tapahtunut rakentamisen arvoketjun muissa osissa kuin varsinaisessa rakentamisessa. Kunnallisilla ja valtiollisilla toimijoilla olisi merkittävinä rakennushankkeiden tilaajina mahdollisuus vaikuttaa alan tuottavuuden kasvattamiseen entisestään esimerkiksi innovaatiotoimintaa edistämällä ja ottamalla käyttöön digitaalisia ratkaisuja.

Rakennusalan kilpailukyky ja rakentamisen laatu Suomessa -raporttiin Etlalta osallistuivat tutkimusharjoittelija Aleksi Avela, tutkimuspäällikkö Tero Kuusi, tutkimuspäällikkö Martti Kulvik ja tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.
Rakennusalan kilpailukyky ja rakentamisen laatu Suomessa -raporttiin Etlalta osallistuivat tutkimusharjoittelija Aleksi Avela, tutkimuspäällikkö Tero Kuusi, tutkimuspäällikkö Martti Kulvik ja tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.

Suomen kansantaloudessa rakennusalalla on merkittävä rooli, sillä ala työllistää noin 260 000 työntekijää, mikä vastaa liki 18 prosenttia koko yrityssektorin työllisyydestä. Vuonna 2018 alan yritykset tuottivat arvonlisää yli 14 miljardia euroa, mikä on yli 17 prosenttia kaikkien Suomessa toimivien yritysten arvonlisästä. Rakennusalan merkitys kansantaloudessa on 2000-luvulla vain kasvanut.

Rakennusalan tuottavuuden kasvu on tänään julkaistun Etlan, Tampereen Yliopiston ja BES Built Environment Services Oy:n tutkimuksen mukaan pysynyt ennallaan koko 2000-luvun ajan. Myös Ruotsissa ja Itävallassa on ollut samanlainen kehitys, mutta Tanskassa alan tuottavuus on kasvanut. Tulokset paljastavat kuitenkin, että vaikka itse rakentamisen tuottavuuskasvu onkin Suomessa pysähtynyt, tuottavuus on itse asiassa kasvanut rakentamisen arvoketjuissa. Tämä selittyy osin sillä, että rakennusalan tuottavimpia tehtäviä on siirtynyt arvoketjun muihin osiin.

- Aiemmin työmaalla tehtyjä rakennusten osia ja työvaiheita on siirretty tehtäväksi tehtailla. Tällöin nämä eivät tilastoidu enää rakennusalalla vaan muille toimialoille. Kuvaavana esimerkkinä toimivat betoniraudoitusten taivutukset, jotka aikoinaan tehtiin työmaalla. Tämä työ on siirtynyt jo vuosia sitten tehtaisiin, joissa taivutukset voidaan tehdä laadukkaammin automaation avulla. Automaation tuottavuusvaikutus näkyykin sitten metallituoteteollisuudessa eikä rakentamisen alalla, selittää Etlan tutkimuspäällikkö Martti Kulvik.

Tuottavuuden taso on korkeinta rakennusalan suurissa yrityksissä, mutta kannattavuus puolestaan on parhainta pienissä, alle 50 työntekijän yrityksissä. Ulkomaalaisomisteiset yritykset osoittautuivat rakennusalalla heikommin kannattaviksi kuin kotimaiset yritykset, mikä yllätti tutkijat.

Kuntien ja valtion edistettävä innovaatiotoimintaa myös rakennusalalla

Yksi keino parantaa rakennusalan heikkoa tuottavuutta on digitalisaation entistä parempi hyödyntäminen koskien esimerkiksi digitaalista tietomallinnusta. Tämä mahdollistaisi virheiden ennaltaehkäisyä, päällekkäistä työtä, ja suunnittelun sekä toteutuksen parempaa yhteensovittamista.

Myös innovaatiotoiminta on tärkeässä roolissa. Rakennusalan pitkäjänteistä innovaatiotoimintaa haittaavat tällä hetkellä rakennusprosessien jatkuvan kehityksen tuloksena hioutuneet toteutustavat, joiden vähänkään radikaalimpi kyseenalaistaminen ja muokkaaminen on suuren työn takana. Innovatiivisuuden esteinä ovat myös suunnittelun ja itse rakentamisen eriytyminen.

- Tämä tarkoittaa, että rakennuksen suunnittelee toinen taho, jonka urakoitsija sitten toteuttaa hyödyntäen useita aliurakoitsijoita ja -hankkijoita. Prosessiin kuuluvien tahojen yhteistyö kestää monesti vain yksittäisen rakennushankkeen ajan, jolloin koko prosessin analysointi ja toiminnan parantaminen ovat vaikeasti toteutettavissa, Etlan Kulvik arvioi.

Tutkijat korostavatkin julkisen sektorin roolia rakennusalan toimintatapojen uudistamisessa. Julkinen sektori on merkittävä rakennusten tilaaja, joka voisi mahdollistaa alan toimijoiden kilpailun innovatiivisella tavalla. Jo tarjouspyynnössä pitäisi määritellä halutut tavoitteet, mutta ratkaisujen kehittäminen tulisi jättää markkinoiden vastuulle. Kilpailevien tarjousten pyytäminen useilta eri urakoitsijoilta mahdollistaisi vaihtoehtoisten ja innovatiivisten ratkaisujen löytämisen. Tärkeää olisi myös rakennusalalla vakiintuneiden lyhyiden yhteistyösuhteiden pidentäminen.

 

22. huhtikuuta julkaistussa Etla-tutkimuksessa "Rakennusalan kilpailukyky ja rakentamisen laatu Suomessa" arvioitiin rakennusalaa ja sen kehitystä, kilpailutilannetta, rakennetta ja tuottavuuskehitystä sekä verrattiin Suomen rakennusalaa muihin maihin. Tarkoitus oli löytää tuottavuuskehitykseen vaikuttaneita tekijöitä. Lisäksi pyrittiin analysoimaan rakennusalan kansainvälistymistä ja siihen liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita.

Rakennusalan kilpailukyky ja rakentamisen laatu Suomessa -raportti on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Sen ovat laatineet Ari Ahonen, Jyrki Ali-Yrkkö, Aleksi Avela, Juha-Matti Junnonen, Martti Kulvik, Tero Kuusi, Kalle Mäkäräinen ja Jukka Puhto.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Rakennusalan kilpailukyky ja rakentamisen laatu Suomessa -raporttiin Etlalta osallistuivat tutkimusharjoittelija Aleksi Avela, tutkimuspäällikkö Tero Kuusi, tutkimuspäällikkö Martti Kulvik ja tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.
Rakennusalan kilpailukyky ja rakentamisen laatu Suomessa -raporttiin Etlalta osallistuivat tutkimusharjoittelija Aleksi Avela, tutkimuspäällikkö Tero Kuusi, tutkimuspäällikkö Martti Kulvik ja tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Rakennusvirheet kuriin – urakoitsijoiden ja asiantuntijoiden osaamista on hyödynnettävä jo hankkeiden suunnitteluvaiheessa30.7.2020 08:34:51 EESTTiedote

Rakennusvirheiden ja -puutteiden syntymistä voitaisiin ehkäistä etukäteen, jos urakoitsijoiden ja rakennusten ylläpidon asiantuntijoiden osaamista hyödynnettäisiin jo suunnitteluvaiheessa. Tuoreen tutkimuksen mukaan laatuun vaikuttavia ongelmakohtia rakennusalalla ovat yhteisen, laatua määrittävän mittarin puuttuminen sekä alan pirstaleisuus. Laatukriteerit tulisikin määrittää erikseen yksittäisille rakennushankkeille, samalla kun vuorovaikutusta eri toimijoiden kesken pitää parantaa. Lisäksi parempi hanke- ja tuotantoaikataulujen hallinta voi vähentää virhealttiutta.

Datajätit luoneet ”kuolemanlaakson” markkinoille pyrkiville uusille yrityksille – EU:n puututtava kilpailua vääristäviin yritysostoihin23.6.2020 09:00:00 EESTTiedote

Euroopan komissio pohtii parhaillaan kilpailulainsäädännön uudistamista digitalisaation ja alustatalouden myötä muuttuneille markkinoille. Globaalien teknologiajättien kasvavat datavarannot heikentävät kilpailua ja jätit estävät myös yritysostoin uusien yritysten markkinoille tuloa. Koronapandemia on vain lisännyt teknologiajättien kassavirtoja, eikä nykyisen lainsäädännön puitteissa yrityskauppoihin pystytä puuttumaan, todetaan tänään julkaistussa ETLA Muistiossa. Lainsäädäntöä tulisi muuttaa niin, että hallitsevassa markkina-asemassa olevien yritysten kilpailua vääristäviin yritysostoihin voitaisiin puuttua myös silloin, kun ostokohteiden liikevaihto on verrattain pieni.

EMBARGO: KLO 12 // Suomi ohitti Kiinan ja nousee 13. sijalle IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa16.6.2020 12:00:00 EESTTiedote

Suomi parantaa hieman kilpailukykyasemaansa ja nousee kaksi sijaa ylöspäin tämänvuotisessa 63 maan kilpailukykyvertailussa. Suomi ohittaa nyt vertailussa muun muassa Kiinan, jonka sijoitus heikkeni edelllisvuodesta. Viime vuonna kolmanneksi sijoittunut Yhdysvallat putosi nyt sijalle 10, Suomi nousi sijalle 13. IMD:n vertailussaan käyttämät tilastot ovat ajalta ennen koronakriisiä, mutta haastatteluihin koronakriisi on saattanut vaikuttaa. Mahdollisten vaikutusten arviointi on kuitenkin haastavaa.

Suomi kakkossijalla digitaalisuuden hyödyntämisessä – kyberturvallisuudessa olemme kuitenkin jäämässä verrokkimaiden kyydistä11.6.2020 10:30:00 EESTTiedote

Suomi on noussut toiselle sijalle digitaalisuuden hyödyntämisessä oltuaan kaksi viime vuotta vertailun kolmantena, käy ilmi tänään julkaistusta 2020 Digibarometrista. Suomi sijoittuu kolmen kärkeen niin kansalaisten kuin julkisen sektorin vertailussa, mutta yritysten osalta sijoitus on heikentynyt. Barometrin mukaan Suomen kyberturvallisuus on kohtuullisen hyvällä tasolla, mutta jäämässä silti kehityksessä verrokkimaiden kyydistä. Yrityksiä vaivaavat erityisesti tietosuojaongelmat: suurissa yrityksissä tietovuodot ovat Suomessa jopa kolme kertaa yleisempiä EU-maiden keskitasoon verrattuna. Myös kuluttajien osalta tietoturvassa on parantamisen varaa, sillä neljäsosa suomalaisista mobiililaitteiden käyttäjistä jätti asentamiensa sovellusten käyttöoikeudet rajoittamatta.

Aktiivisella työvoimapolitiikalla voidaan vaikuttaa lähinnä siihen, kuka työllistyy – ei työllisyysasteeseen10.6.2020 08:20:07 EESTTiedote

Työpolitiikan vaikutus työllisyysasteeseen on toivottua vähäisempi, todetaan tänään julkistetussa tutkimuksessa. Työpolitiikan toimenpiteet nostavat työttömän todennäköisyyttä työllistyä melko vähän ja lisäksi toimenpiteillä on sivuvaikutuksia, jotka heikentävät toimien vaikutusta työllisyysasteeseen. Tutkimus suosittelee muun muassa selvittämään työpolitiikan toimien kustannuksia ja hyötyjä nykyistä tarkemmin sekä hyödyntämään osa-aikaisia järjestelmiä työllisyyden edistämisessä.

//EMBARGO: JULKI KLO 10 // Sähkönkäytön kasvu jatkuu ICT-alalla ‒ kasvun takana on kuluttajien mobiilidatan käyttö8.6.2020 10:00:00 EESTTiedote

Informaatiosektorin sähkönkäyttö kasvoi Suomessa liki 14 prosenttia vuosina 2011‒2017, todetaan tuoreessa Etlan ja Aalto-yliopiston tutkimuksessa. Sähkönkulutuksen kasvun taustalla on IP-liikenteen eli internetissä tapahtuvan liikenteen määrän lisääntyminen, koska digitaalisia palveluita hyödynnetään yhä enemmän niin teollisuuden kuin kuluttajien keskuudessa. Kuluttajien kasvava mobiilidatan käyttö ei kuitenkaan näy kuluttajien vaan koko ICT-alan sähkönkäytön kasvuna. Tämä selittyy osittain sillä, että merkittävä osa kuluttajien dataliikenteestä tulee kiinteän verkon IP-liikenteestä. Informaatiosektorin energian- ja sähkönkulutus tulee tutkimuksen mukaan jatkamaan kasvuaan, ellei alan energiatehokkuus parane kasvun hillitsemiseksi ja päästöjen vähentämiseksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme