Rakennusliitto edellyttää alan yrityksiltä vastuun kantamista nyt meneillään olevassa tilanteessa. Työvoimapulaa valittaneet yritykset ovat tulevaisuuden ammattityövoiman saatavuuden kannalta avainasemassa: pidetäänkö omasta työvoimasta kiinni vai hylätäänkö heidät työttömyyskortistoon? Tarjotaanko alalle valmistuville nuorille rakentajille uran kannalta ensiarvoisen tärkeä ensimmäinen työpaikka? Jos tätä ei tapahdu, toistuu sama ilmiö kuin viime laskusuhdanteen aikana: ammattiin valmistuneet rakentajat jättävät alan ja lopuksi suuntaavat muille aloille.

Myös yhteiskunnan on kannettava kortensa kekoon. Aiemmin on saatu hyvää tulosta panostamalla ARA-rahoitteiseen vuokra-asuntotuotantoon silloin, kun vapaarahoitteinen rakentaminen hyytyy. Kasvukeskuksien pienistä vuokra-asunnoista on huutava pula. Kuluvan vuoden aikana ARA-tuotanto näyttää jäävän korkeintaan 7000 asunnon tasolle, kun vuokra-asuntotarjonta edellyttäisi yli 10 000 uutta ARA-asuntoa vuositasolla. Aloitusten määrää tuetussa asumisessa saadaan lisättyä mm. helpottamalla asuntorahoituksen hintasäätelyä, joka ei ole pysynyt tuotantokulujen kasvun vauhdissa.

Kuntien ja valtion kannattaa hyödyntää meneillään oleva matalasuhdanne omassa rakentamisessaan. Etenkin korjausrakentamisessa sekä energiaremonteissa on kuntasektorilla jääty jälkeen viime vuosina. Infrarakentamisessa katse kääntyy maanteille, joiden korjausvelka kasvaa samaa tahtia kuin tiestö Suomessa rappeutuu ja muuttuu käyttökelvottomaksi. Jos uuden hallituksen tahto on pitää koko Suomi asuttuna, on sillä nyt näytön paikka: budjettirahoituksella päällystettävien maantiekilometrien määrä on nostettava järkevälle tasolle – vähintään kaksinkertaiseksi nykyiseen tilanteeseen verrattuna.

Helsingissä 13.5.2023

Rakennusliitto ry 25. liittokokous