SafeDrying Oy:n myyntijohtaja Joni Kotipelto kertoo, että korjausrakentamisessa ongelmakohdat ovat usein perustamistavoissa, joissa ei ole käytetty kapillaarikatkoja ja kosteus pääsee nousemaan perustuksia pitkin kapillaarisesti ylöspäin. Niiden vikasietoinen korjaaminen voi olla joskus hankalaa ja rakennuksia korjataankin valitettavasti monet kerrat ilman, että kosteusongelmia saadaan kuriin.

Ympäristöministeriön julkaisemassa Rakennusten kosteustekninen toimivuus -ohjeessa edellytetäänkin, että rakennusratkaisujen valinnassa on tavoiteltava vikasietoisia ratkaisuja. Ohje soveltuu niin uudis- kuin korjausrakentamiseen. Varsinkin perustamistavoista johtuvat kosteusongelmat yritetään korjata usein perinteisin keinoin ilman toivottua lopputulosta.

– Miksi hyväksymme korjausratkaisuja, jotka eivät kestä ikääntymistä ja on todettu toimimattomiksi? Korjaukset tulisi tehdä lähtökohtaisesti sillä tavalla, ettei niihin tarvitse palata 10 vuoden aikana uudelleen ja huomioida käytettyjen ratkaisujen vikasietoisuus, kuten Ympäristöministeriön ohjeessa edellytetään. Eikö se olisi kaikkien etu, Kotipelto toteaa.

Korjauskierteistä aiheutuu myös muuta haittaa pelkän korjaamisen ja kulujen lisäksi, kuten väistötilojen tarve, liiketoiminnan keskeytys sekä asumishaitat. Näistä voi aiheutua taas lisäkuluja tai ansionmenetystä. Pahimmassa tapauksessa toimimattomien korjauksien teettäminen johtaa siihen, että rakennus joudutaan purkamaan.

Uudisrakentamisessa ongelmia voi syntyä betonin paksuissa paikallavaluissa, jotka eivät ehdi aikataulullisista syistä kuivua tarpeeksi, kun rakenne pinnoitetaan liian aikaisin, ollaan vuosien päästä pulassa. Tästä on hyvänä esimerkkinä Malmin sairaala Helsingissä, jossa vain pari vuotta sairaalarakennuksen valmistumisen jälkeen muovimatto alkoi kupruilemaan lattioissa. Syynä taisi olla se, että 300 millin paksuisen betonilaatan ei annettu tarpeeksi aikaa kuivua ja kosteutta jäi lattian sisään.

Ympäristöministeriön ohjeessa painotetaankin, että rakennusvaiheen vastuuhenkilön on huolehdittava rakenteissa olevan kosteuden ja rakennuskosteuden riittävästä kuivumisesta ennen kuin rakenteet voidaan peittää kuivumista hidastavalla ainekerroksella, kuten pinnoitteella tai toisella rakenteella.

Jos paikalla valetun betonilaatan sisään asennetaan SafeDrying-järjestelmä, voidaan laatta pinnoittaa ja rakenne jatkaa silti kuivumista. Tämä olisi voinut olla ratkaisu myös Malmin sairaalan kohdalla.

– Mikäli tulevaisuudessa kaikkiin haastaviin betonilaattoihin edellytettäisiin asennettavaksi jo rakennusvaiheessa erillistä kuivatusjärjestelmää, joka mahdollistaa rakenteiden kuivatuksen myös tilojen käytön aikana, vältyttäisiin kosteuden aiheuttamilta ongelmilta. Tämän tuoma hyöty, kun haastaviksi tiedetyt rakenteet olisivat aidosti vikasietoisia, olisi myös yhteiskunnallisesti merkittävä sekä taloudellisesti että hyvinvoinnillisesti, kertoo Kotipelto.