Ranska on tuominnut tuhansia mielenosoittajia hatarin perustein
Amnestyn tuore Arrested for protest: Weaponizing the law to crackdown on peaceful protesters in France -raportti osoittaa, että Ranskan lait sekä viranomaisten käytännöt uhkaavat ihmisten ilmaisun- ja kokoontumisvapautta.
Keväällä 2020 Ranskassa kiellettiin kaikki mielenosoitukset koronaviruspandemian takia. Kielto oli suhteeton ja aiheutti satoja epäoikeudenmukaisia sakkorangaistuksia. Ongelmat alkoivat kuitenkin jo ennen pandemiaa.
Viime vuosina esimerkiksi mielenosoittajat, toimittajat, ensiapua tarjonneet vapaaehtoiset ja ihmisoikeustarkkailijat ovat joutuneet pidätetyiksi ja tuomituiksi epämääräisten ja huonosti laadittujen pykälien vuoksi. Esimerkiksi “viranomaisten halventaminen”, “osallistuminen ryhmään, jolla on väkivaltaiset aikeet” tai “mielenosoituksen järjestäminen ilman ilmoitusvelvollisuuden noudattamista” ovat lain mukaan rikoksia. Kokoontumisvapautta rajoittavien lakien lisäksi viranomaiset ovat pyrkineet sammuttamaan mielenosoituksia kohtuuttomalla voimalla.
Yli 40 000 hatarin perustein annettua tuomiota
Maanlaajuiset mielenosoitukset, joiden symboliksi muodostuivat keltaiset liivit, alkoivat Ranskassa loppuvuodesta 2018.
Vuosien 2018-2019 aikana yli 40 000 ihmistä – joiden joukossa oli myös mielenosoittajia – tuomittiin hatarin perustein. Mielivaltaiset pidätykset ja syytteet loukkaavat ilmaisun- ja kokoontumisvapautta.
“Tuhansia ihmisiä on rangaistu rauhanomaisista teoista, joita ei tulisi pitää rikoksina. Moni Amnestyn haastattelema ihminen on kertonut harkitsevansa mielenilmauksiin osallistumista tarkkaan, koska he pelkäävät sen seuraamuksia”, kertoo Amnestyn Suomen osaston asiantuntija Anu Tuukkanen.
Kasvomaskien käyttö mielenosoituksissa on kielletty pandemiasta huolimatta
Viranomaiset ovat tukahduttaneet mielenosoituksia kyynelkaasulla ja kumiluodeilla, joten monet mielenosoittajat ovat käyttäneet kasvomaskeja, kypäriä ja suojalaseja. Huhtikuussa 2019 kasvojen peittäminen mielenosoituksissa kiellettiin vankeuden ja 15 000 euron sakon uhalla. Huhti-lokakuun 2019 aikana 210 ihmistä joutui tutkintavankeuteen kiellon vuoksi. 41 ihmistä sai tuomion.
Poliisi voi pidättää ihmisen rikoksesta, jota hän ei ole tehnyt mutta johon hän saattaisi viranomaisen arvion mukaan syyllistyä tulevaisuudessa. Esimerkiksi pelkkä suojalasien tai kasvomaskin hallussapito on johtanut pidätyksiin, koska sen on katsottu viittaavan “väkivaltaisiin aikeisiin”.
Absurdeja pidätyksiä
Amnesty on kerännyt todisteita esimerkiksi siitä, että ihmisiä on otettu kiinni kylttien pitämisen takia. Eräs nainen pidätettiin, kun hän osallistui keltaliivien toimintaan täyttämällä ilmapalloja Ranskan kansallispäivänä.
“On ironista, että maa, jossa yhteiskunnallista muutosta ajavalla joukkovoimalla on niin pitkät ja kunniakkaat perinteet, kriminalisoi mielenosoittamisen”, toteaa Tuukkanen.
“Lakien käyttäminen mielenosoittajia vastaan ei ehkä ole yhtä näkyvää kuin poliisin voimankäyttö, mutta molemmat ovat yhtä haitallisia. Ranskan viranomaisten täytyy muuttaa kaikki ne lait, jotka estävät rauhanomaiset kokoontumiset”, Tuukkanen vaatii.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Vilma VuorioTiedottaja
Puh:+358 40 833 1532vilma.vuorio@amnesty.fiLiitteet
Tietoja julkaisijasta
Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö. Me teemme ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkimme vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja kampanjoimme niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Toimintamme perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestyn Suomen osasto perustettiin vuonna 1967.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Amnesty International
Amnesty ja Human Rights Watch: Etiopian Länsi-Tigrayssa on meneillään etninen puhdistus – alueelle vaaditaan välitöntä humanitaarista apua6.4.2022 02:00:00 EEST | Tiedote
Etiopian Länsi-Tigrayssa vuodesta 2020 lähtien sotineet osapuolet ovat syyllistyneet laajamittaisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Siviilien teloitukset, massapidätykset, ryöstöt ja pakkosiirrot täyttävät sotarikosten tunnusmerkistön ja ovat rikoksia ihmisyyttä vastaan, toteavat Amnesty International ja Human Rights Watch tänään julkaistussa raportissaan.
Amnestyn vuosiraportti: Venäjän sotatoimet pohjaavat järjestelmällisiin ihmisoikeusloukkauksiin – Suomelle moitteita perusturvasta ja translaista29.3.2022 01:01:00 EEST | Tiedote
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus, jolle on luotu pohja järjestelmällisillä ihmisoikeusloukkauksilla. Amnesty Internationalin vuosiraportti avaa, kuinka ihmisoikeuspuolustajien, riippumattoman median ja kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen on luonut otollisen maaperän sotatoimille.
Sotaa paenneiden auttaminen on vapaaehtoisten harteilla Puolassa – viranomaisten passiivisuus altistaa paenneet väkivallalle ja ihmiskaupalle24.3.2022 09:44:44 EET | Tiedote
Tilanne Ukrainan ja Puolan rajalla on kaoottinen ja vaarallinen. Se altistaa sotaa paenneet ihmiset kärsimyksen jatkumiselle. Amnestyn tutkijat tarkkailivat olosuhteita rajalla kymmenen päivän ajan ja haastattelivat Ukrainasta paenneita ihmisiä.
Mielenilmaus vaatii fossiiliriippuvuuden katkaisua4.3.2022 14:05:44 EET | Tiedote
Lauantaina 5.3.2022 eduskuntatalon edustalle kokoontuva mielenilmaus muistuttaa pääministeri Sanna Marinin hallitukselle, että Ukrainan sota ja kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin tuore raportti osoittavat yhteiskuntamme fossiiliriippuvuuden tuhoisuuden. Mielenosoittajat vaativat hallitusta lunastamaan lupauksensa fossiilivapaasta hyvinvointiyhteiskunnasta.
Synkkä selvitys lääkeyhtiöiden toiminnasta: “Jos haluamme pandemian päättyvän, suunnan on muututtava”14.2.2022 09:26:41 EET | Tiedote
Lääkeyhtiöt valmistivat 10 miljardia koronarokoteannosta vuonna 2021. Määrällä olisi päästy vaivatta Maailman terveysjärjestön (WHO) tavoittelemaan 40 prosentin globaaliin rokotekattavuuteen. Silti vain neljä prosenttia matalan tulotason maiden asukkaista oli saanut kaksi rokotetta koronaa vastaan vuoden loppuun mennessä.