Raportinjulkistus: Suomen EU-puheenjohtajuus ja Länsi-Balkanin jäsenyysperspektiivi
29.1.2019 06:00:00 EET | Kalevi Sorsa -säätiö | Kutsu
EU:n laajentumisesta ei Suomessa puhuta, vaikka muualla Euroopassa aihe on taas ajankohtainen. Länsi-Balkanin maat ovat kolkutelleet EU:n ovia jo useamman vuosikymmenen, mutta kehitys ja sitoutuminen on ollut vaillinaista sekä valtioissa itsessään että EU:n puolella.
Vuoden 2003 Thessalonikin lupaus, jolla EU vakuutti, että Länsi-Balkanin tulevaisuuden olevan Euroopassa, on edelleen lunastamatta ja laajentumisen suhteen on eletty hiljaiseloa. Vuonna 2018 EU Komissio kuitenkin puhalsi prosessiin jälleen eloa.
Missä vaiheessa kukin maa on lähentymisprosessissan? Miten tämä vaikuttaa Suomen EU-puheenjohtajuuteen ja voiko Suomi puheenjohtajana voi vaikuttaa laajentumisprosessiin? Mm. näitä teemoja kirjoittajat Sinisalo ja Spasov käsittelevät julkaisussaan (liitteenä).
Tilaisuus on englanninkielinen ja tilaisuudessa kahvitarjoilu. Tervetuloa!
Paikka: Musiikkitalo, Kansalaistori 2G
Aika: 29.1. klo 16.30-18.00
Ohjelma
16:30 Tilauksen avaus
16:35 Samuli Sinisalo ja Aleksander Spasov esittelevät julkaisun
17.00 Brendan Humphreys (Aleksanteri-instituutti) kommenttipuheenvuoro
17:15 Paneelikeskustelu
Arto Satonen, (kok) Suuren valiokunnan puheenjohtaja
Maria Guzenina, (sd) Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja,
Brendan Humphreys, Aleksanteri-instituutti
Samuli Sinisalo, Kalevi Sorsa -säätiö
Aleksandar Spasov, Progres Institute
Moderaattori Elisa Selinummi, Eurooppalainen Suomi ry
18:00 Tilaisuus päättyy
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Samuli SinisaloHankevastaava
Puh:0407050398samuli.sinisalo@sorsafoundation.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Kalevi Sorsa -säätiö on sosialidemokraattinen ajatuspaja. Säätiö rakentaa tilaisuuksissaan ja julkaisuissaan siltoja tutkijayhteisön, tiedotusvälineiden, kansalaisjärjestöjen ja päättäjien välille.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kalevi Sorsa -säätiö
Raportti: Lihavuus ja mielenterveysongelmat ovat yleistyneet merkittävästi – suomalaisten koulutuspolut eriytyvät jo lapsuudessa25.8.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten mielenterveydestä johtuvat vuosittaiset sairauspäivärahapäivät ovat kasvaneet noin 1,3 miljoonalla vuosikymmenessä. Lihavien suomalaisten osuus on noin tuplaantunut 2000-luvun aikana. Pojat ja matalammin koulutettujen lapset etenevät edelleen harvemmin lukioon ja korkeakouluun. Tiedot käyvät ilmi Kalevi Sorsa -säätiön tuoreesta Eriarvoisuuden tila Suomessa 2026 -raportista, jonka julkaisutilaisuus järjestetään tänään kello 17–19 Helsingin yliopiston Tiedekulmassa.
Eriarvoisuuden tila Suomessa -raportti: Suomi on siirtynyt 2020-luvulla uuteen eriarvoisuuden aikaan18.8.2026 07:30:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset suhtautuvat edelleen intohimoisesti tasa-arvoon. 2020-luvulla kansalaisten näkemykset ja kokemukset hyvinvoinnistaan ovat kuitenkin eriytyneet aiempaa enemmän eri ryhmien välillä. Orpon hallituksen vero- ja sosiaaliturvauudistukset voivat syventää railoa, kun ne lisäävät tuloja suurituloisimmalla viidellä prosentilla keskimäärin yli 2 000 eurolla ja heikentävät pienituloisimman viiden prosentin toimeentuloa lähes 1 000 eurolla vuodessa. Muun ohessa tämä selviää Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisemasta Eriarvoisuuden tila Suomessa 2026 -raportista.
Ennakkotieto: Eriarvoisuuden tila Suomessa 2026 -raportti osoittaa Suomen siirtyneen uuteen eriarvoisuuden aikaan12.8.2026 13:00:00 EEST | Tiedote
Kalevi Sorsa -säätiön tiistaina 18.8. julkaistavasta raportista käy ilmi muun muassa se, että kansalaisilla on edelleen laaja tuki tasa-arvolle. Se ei ole kuitenkaan näkynyt poliittisissa päätöksissä eikä ihmisten kokemuksissa viime vuosina.
Tutkimusraportti: Ennustelaitosten menetelmät eivät mahdollista tulevan talouskehityksen ennustamista11.8.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Ennustelaitokset eivät pysty ennustamaan tulevia bruttokansantuotteen muutoksia tai suhdanteita, sillä ne nojaavat epätarkkoihin tietoihin talouden tilasta sekä epävarmoihin oletuksiin. Vuosia 2011–2025 koskevat kasvuennusteet ovat osuneet säännönmukaisesti harhaan. Suoraan menneiden vuosien talouskehityksestä johdetut yksinkertaiset kehitysarviot olisivat osuneet jopa ennusteita paremmin. Raportissa suositetaan, ettei talouspolitiikkaa sidottaisi ennusteisiin.
ENNAKKOTIETO JA KUTSU: Uusi tutkimusraportti tarkastelee talousennusteiden puutteita ja ennustevirheiden syitä6.8.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Tiistaina 11.8. julkaistava tutkimusraportti tarkastelee, miten Suomen keskeiset ennustelaitokset ennustavat talouden kehitystä. Raportissa kuvataan ennustamisen menetelmiä ja sitä, miksi talousennusteet poikkeavat toteutuneesta talouskehityksestä. Se sisältää myös katsauksen siitä, miten ennusteet ovat poikenneet toteutuneesta talouskehityksestä vuosina 2011–2025. Lisäksi raportissa esitetään suosituksia siitä, miten ennusteita tulisi hyödyntää talouspolitiikassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme