Raportti: Euraasian talousunioni voi tulevaisuudessa vaikuttaa energian hintaan Suomessa
Euraasian talousunionin perustamisesta tulee pian kuluneeksi neljä vuotta. Kalevi Sorsa -säätiön Impulsseja-sarjan julkaisussa VTM Markus Holmgren erittelee Euraasian talousunionin tähänastista kehitystä ja sitä, miten talousunionin tulevaisuudennäkymät vaikuttavat Suomeen.
Venäjän, Kazakstanin, Valko-Venäjän, Armenian ja Kirgisian muodostama Euraasian talousunioni voi tulevaisuudessa vaikuttaa Suomen ja Euroopan unionin ulkomaankauppaan ja energiamarkkinoihin sekä Venäjän neuvotteluasemaan.
Toistaiseksi Euraasian talousunionin vaikutukset Suomeen ja EU:hun ovat jääneet vähäisiksi, sillä Euraasian talousunionin kehitys on yhä kesken, kirjoittaa Holmgren. ”Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö tilanne voisi muuttua, ja siksi Euraasian talousunionia on syytä pitää silmällä. Erityisesti venäläisestä energiasta riippuvaiselle Suomelle Euraasian talousunioni voi kehittyä merkittäväksi niin kuluttajahintojen kuin huoltovarmuudenkin kannalta.”
Holmgrenin mukaan Euraasian talousunionin tulevaisuuteen vaikuttavat muun muassa Kiinan ja Venäjän suhteiden kehittyminen sekä jäsenmaiden keskinäiset neuvottelut energia-alan hinnoittelusta. Myös institutionaalinen tehottomuus ja korruptio jäsenmaissa ovat toistaiseksi hidastaneet talousunionin kehitystä.
Markus Holmgren on poliittiseen talouteen erikoistunut maailmanpolitiikan tutkija, joka on Euraasian talousunionin lisäksi seurannut myös Kiinan Uusi silkkitie -hankkeen kehitystä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Markus Holmgren
markus.e.holmgren@gmail.com
+358 40 556 1459
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kalevi Sorsa -säätiö on sosialidemokraattinen ajatuspaja, think tank.
Säätiö on analyyttinen edelläkävijä, joka tunnistaa heikkoja signaaleja ja kansainvälisiä trendejä sekä tuo uusia virikkeitä yhteiskuntapoliittiseen keskusteluun.
Säätiö rakentaa tilaisuuksissaan ja julkaisuissaan siltoja tutkijayhteisön, tiedotusvälineiden, kansalaisjärjestöjen ja päättäjien välille.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kalevi Sorsa -säätiö
Tutkimus: Populististen puolueiden äänestäjien talousajattelu vasemmistolaista21.3.2019 05:30:00 EET | Tutkimus
Tuoreen haastatteluihin perustuvan tutkimuksen mukaan populististen puolueiden kannattajia Suomessa, Unkarissa, Italiassa, Ranskassa ja Saksassa yhdistää vahva 1980- ja 1990-lukuihin liittyvä nostalgia, kansallistunteen voimistuminen sekä turvallisuuden, vakauden ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden kaipuu.
Alustavälitteinen työ Suomessa -raportin julkistamistilaisuus20.3.2019 05:30:00 EET | Kutsu
Kuinka suuri osuus suomalaisista on löytänyt työtehtäviä internetin alustoilta? Tehdäänkö alustavälitteistä työtä muun ohessa, vai onko se joillekin pääasiallinen toimeentulon lähde? Minkä ikäiset tekevät alustojen kautta työtä eniten? Missä päin Suomea alustavälitteistä työtä tehdään? Ketkä ostavat palveluita alustoilta?
KUTSU: Lapsiperhepoliittinen keskustelutilaisuus Turussa 15.3.4.3.2019 11:57:26 EET | Kutsu
Kalevi Sorsa -säätiö järjestää yhdessä Kansan Tukisäätiön kanssa keskustelutilaisuuden Turun lapsiperhepolitiikasta perjantaina 15.3.2019 klo. 12–14. Kampuskappelissa (Ylioppilastalo C, Rehtorinpellonkatu 4 C 1. krs.).
Raportti: EU:n työmarkkina- ja sosiaalipolitiikkaa viisainta kehittää vähimmäislakien kautta22.2.2019 13:09:14 EET | Tutkimus
Kalevi Sorsa -säätiön tuoreessa julkaisussa ”Sosiaalinen Eurooppa: vähimmäisnormeja vai politiikkaohjausta?” SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä esittää, että EU:n työmarkkina- ja sosiaalipolitiikkaa ei pidä yhdistää unionitason talouspoliittiseen ohjaukseen. Sen sijaan työmarkkina- ja sosiaalipolitiikan kehittäminen vähimmäislainsäädännön avulla on Ristelän mukaan unionin tulevaisuuden kannalta turvallisempaa.
Raportinjulkistus: Suomen EU-puheenjohtajuus ja Länsi-Balkanin jäsenyysperspektiivi29.1.2019 06:00:00 EET | Kutsu
EU:n laajentumisesta ei Suomessa juuri puhuta, vaikka EU-puheenjohtajuus on ovella. Missä vaiheessa kukin maa on lähentymisprosessissan? Miten tämä vaikuttaa Suomen EU-puheenjohtajuuteen ja voiko Suomi puheenjohtajana voi vaikuttaa laajentumisprosessiin?
Julkaisu: Liika keskittyminen kaupallistamiseen vie tiedepolitiikkaa sivuraiteelle23.1.2019 10:12:39 EET | Tiedote
Yliopistojen suuntaan on luotu 1990-luvulta asti yhä enemmän odotuksia siitä, että niiden pitäisi hyödyttää entistä lyhyemmällä aikajänteellä ja suoraviivaisemmin talouskehitystä. Tähän genreen kuuluu myös keskustelu yrittäjäyliopistosta, jota YTM Antti Alaja ruotii ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiön julkaisussa ”Yrittäjäyliopisto - kriittinen katsaus”.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme