Raportti: Euraasian talousunioni voi tulevaisuudessa vaikuttaa energian hintaan Suomessa
17.12.2018 16:58:25 EET | Kalevi Sorsa -säätiö | Tutkimus
Venäjän, Kazakstanin, Valko-Venäjän, Armenian ja Kirgisian muodostama Euraasian talousunioni voi tulevaisuudessa vaikuttaa Suomen ja Euroopan unionin ulkomaankauppaan ja energiamarkkinoihin sekä Venäjän neuvotteluasemaan.
Toistaiseksi Euraasian talousunionin vaikutukset Suomeen ja EU:hun ovat jääneet vähäisiksi, sillä Euraasian talousunionin kehitys on yhä kesken, kirjoittaa Holmgren. ”Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö tilanne voisi muuttua, ja siksi Euraasian talousunionia on syytä pitää silmällä. Erityisesti venäläisestä energiasta riippuvaiselle Suomelle Euraasian talousunioni voi kehittyä merkittäväksi niin kuluttajahintojen kuin huoltovarmuudenkin kannalta.”
Holmgrenin mukaan Euraasian talousunionin tulevaisuuteen vaikuttavat muun muassa Kiinan ja Venäjän suhteiden kehittyminen sekä jäsenmaiden keskinäiset neuvottelut energia-alan hinnoittelusta. Myös institutionaalinen tehottomuus ja korruptio jäsenmaissa ovat toistaiseksi hidastaneet talousunionin kehitystä.
Markus Holmgren on poliittiseen talouteen erikoistunut maailmanpolitiikan tutkija, joka on Euraasian talousunionin lisäksi seurannut myös Kiinan Uusi silkkitie -hankkeen kehitystä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Markus Holmgren
markus.e.holmgren@gmail.com
+358 40 556 1459
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kalevi Sorsa -säätiö
Raportti: Lihavuus ja mielenterveysongelmat ovat yleistyneet merkittävästi – suomalaisten koulutuspolut eriytyvät jo lapsuudessa25.8.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten mielenterveydestä johtuvat vuosittaiset sairauspäivärahapäivät ovat kasvaneet noin 1,3 miljoonalla vuosikymmenessä. Lihavien suomalaisten osuus on noin tuplaantunut 2000-luvun aikana. Pojat ja matalammin koulutettujen lapset etenevät edelleen harvemmin lukioon ja korkeakouluun. Tiedot käyvät ilmi Kalevi Sorsa -säätiön tuoreesta Eriarvoisuuden tila Suomessa 2026 -raportista, jonka julkaisutilaisuus järjestetään tänään kello 17–19 Helsingin yliopiston Tiedekulmassa.
Eriarvoisuuden tila Suomessa -raportti: Suomi on siirtynyt 2020-luvulla uuteen eriarvoisuuden aikaan18.8.2026 07:30:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset suhtautuvat edelleen intohimoisesti tasa-arvoon. 2020-luvulla kansalaisten näkemykset ja kokemukset hyvinvoinnistaan ovat kuitenkin eriytyneet aiempaa enemmän eri ryhmien välillä. Orpon hallituksen vero- ja sosiaaliturvauudistukset voivat syventää railoa, kun ne lisäävät tuloja suurituloisimmalla viidellä prosentilla keskimäärin yli 2 000 eurolla ja heikentävät pienituloisimman viiden prosentin toimeentuloa lähes 1 000 eurolla vuodessa. Muun ohessa tämä selviää Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisemasta Eriarvoisuuden tila Suomessa 2026 -raportista.
Ennakkotieto: Eriarvoisuuden tila Suomessa 2026 -raportti osoittaa Suomen siirtyneen uuteen eriarvoisuuden aikaan12.8.2026 13:00:00 EEST | Tiedote
Kalevi Sorsa -säätiön tiistaina 18.8. julkaistavasta raportista käy ilmi muun muassa se, että kansalaisilla on edelleen laaja tuki tasa-arvolle. Se ei ole kuitenkaan näkynyt poliittisissa päätöksissä eikä ihmisten kokemuksissa viime vuosina.
Tutkimusraportti: Ennustelaitosten menetelmät eivät mahdollista tulevan talouskehityksen ennustamista11.8.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Ennustelaitokset eivät pysty ennustamaan tulevia bruttokansantuotteen muutoksia tai suhdanteita, sillä ne nojaavat epätarkkoihin tietoihin talouden tilasta sekä epävarmoihin oletuksiin. Vuosia 2011–2025 koskevat kasvuennusteet ovat osuneet säännönmukaisesti harhaan. Suoraan menneiden vuosien talouskehityksestä johdetut yksinkertaiset kehitysarviot olisivat osuneet jopa ennusteita paremmin. Raportissa suositetaan, ettei talouspolitiikkaa sidottaisi ennusteisiin.
ENNAKKOTIETO JA KUTSU: Uusi tutkimusraportti tarkastelee talousennusteiden puutteita ja ennustevirheiden syitä6.8.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Tiistaina 11.8. julkaistava tutkimusraportti tarkastelee, miten Suomen keskeiset ennustelaitokset ennustavat talouden kehitystä. Raportissa kuvataan ennustamisen menetelmiä ja sitä, miksi talousennusteet poikkeavat toteutuneesta talouskehityksestä. Se sisältää myös katsauksen siitä, miten ennusteet ovat poikenneet toteutuneesta talouskehityksestä vuosina 2011–2025. Lisäksi raportissa esitetään suosituksia siitä, miten ennusteita tulisi hyödyntää talouspolitiikassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme