Raportti: Euroalueen kriisi ei osoittanut finanssipolitiikkaa rajoittavien sääntöjen tarpeellisuutta
17.5.2019 14:01:08 EEST | Kalevi Sorsa -säätiö | Tutkimus
Euroopan talous- ja rahaliitto EMUn ensimmäinen vuosikymmen näytti menestyksekkäältä. Useimmissa euroalueen maissa elettiin talouskasvun ja kasvavan työllisyyden aikaa. Vuoden 2008 finanssikriisi ja sitä seurannut euroalueen kriisi nostivat kuitenkin esiin euroalueen rakenteellisia ongelmia, joihin on reagoitu kasvattamalla EU:n valtaa jäsenvaltioiden budjetteihin.
Raportissa todetaan, että EMUn suunnasta pitäisi keskustella laajasti. Eduskunnan valta Suomen talouspolitiikkaan vähenee, jos EU jatkaa jäsenvaltioiden budjettien valvonnan tiukentamista. EU:n talouspoliittinen ohjaus voi vaikuttaa muun muassa verotukseen, tulonjakoon, työehtosopimusten yleissitovuuteen ja työsuhdeturvan tasoon.
”Käsillä olevat ehdotukset merkitsevät sitä, että finanssipolitiikan liikkumavara siirtyisi käytännössä unionitasolla päätettäväksi”, kirjoittaa Kiander. ”Kaiken olennaisen talouspoliittisen päätösvallan siirtyminen pois kansalliselta parlamentilta ylikansallisille asiantuntijaelimille on suuri muutos siihen, kuinka demokratia on aiemmin käsitetty.”
Euroalueen kehittämistä koskevassa keskustelussa on tehty myös esityksiä, joilla tähdätään osittaiseen yhteisvastuuseen euromaiden julkisesta velasta. Raportissa todetaan, että tämä ei Suomen näkökulmasta kuitenkaan ole ongelmatonta, koska Suomi saisi kantaakseen omien velkojensa lisäksi myös vastuita muiden euromaiden veloista. Suomen bruttovelka on matala, ja lisäksi Suomen julkisella sektorilla on paljon enemmän saatavia kuin velkoja.
”Nettovelattoman maan liittyminen velkojen yhteisvastuuseen hyvin velkaisten maiden kanssa ei palvele kansallista intressiä, vaikka se kokonaisuuden kannalta voisikin olla edullista”, kirjoittaa Kiander.
Raportin voi ladata osoitteesta https://sorsafoundation.fi/fi/jaakko-kiander-emun-kehittaminen-ja-suomi-rahaliiton-uudistaminen-kriisikokemusten-valossa/
Painetun raportin voi tilata maksutta osoitteesta info@sorsafoundation.fi
Kirjoittajasta: Jaakko Kiander on valtiotieteen tohtori ja kansantaloustieteen dosentti. Hän on toiminut pitkään erilaisissa ekonomistitehtävissä ja on perehtynyt julkiseen talouteen ja työmarkkinoiden toimintaan.
Lisätiedot: Jaakko Kiander, puh. 050 583 8599, jaakko.kiander@ilmarinen.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jaakko Kiander,
puh. 050 583 8599,
jaakko.kiander(at)ilmarinen.fi
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kalevi Sorsa -säätiö on sosialidemokraattinen ajatuspaja. Säätiö rakentaa tilaisuuksissaan ja julkaisuissaan siltoja tutkijayhteisön, tiedotusvälineiden, kansalaisjärjestöjen ja päättäjien välille.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kalevi Sorsa -säätiö
Raportti: Tuet syynä maatalouden päästöjen nousuun, maataloustuet toimivat lähinnä toimeentuloturvana3.6.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisemassa raportissa tarkastellaan Suomen maataloustukia erityisesti ympäristön näkökulmasta. Sen mukaan jopa 77 prosenttia vuosittaisesta noin 1,9 miljardin euron maatalouden tukipotista on haitallista ympäristölle. Raportissa esitetään 12 suositusta maatalouspolitiikan uudistamiseen. Turvepellot tulisi rajata ennen pitkää tukien ulkopuolelle ja maatalouden päästöille pitäisi asettaa hinta.
ENNAKKOTIETO JA KUTSU: Ovatko maatalouden miljardituet tehokkaita? Uusi raportti tarkastelee tukien vaikutuksia29.5.2026 07:30:00 EEST | Tiedote
Keskiviikkona 3.6. julkaistava Kalevi Sorsa -säätiön raportti tarkastelee Suomen maataloustukia erityisesti ympäristön näkökulmasta. Raportissa analysoidaan 17 keskeisintä maatalouden tukikokonaisuutta. Siinä tarkastellaan myös näiden 1,9 miljardin euron vuosittaisten tukien merkitystä maatalouden kannattavuudelle. Raportti sisältää 12 suositusta maatalouspolitiikan uudistamiseen seuraavalla hallituskaudella sekä käynnissä olevissa EU:n neuvotteluissa.
Ennustelaskelma: Suomi on jäämässä kauas korkeakoulutavoitteesta – koulutuksen tasa-arvon lisääminen voi oikaista suunnan14.4.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisemassa analyysissä tarkastellaan koulutusasteen kehitystä sekä koulutustavoitteiden saavuttamisen edellyttämiä toimia. Suomi on jäämässä kauas Orpon hallituksen tavoitteesta nostaa korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuus lähelle 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Nykykehityksellä korkeakoulutettujen osuus on ainoastaan 43 prosenttia vielä vuonna 2040. Skenaariolaskelmat osoittavat, että tavoitteisiin voidaan päästä vain lisäämällä koulutuksen tasa-arvoa.
Perintöveron korvaaminen myyntivoittoverolla kasvattaisi useimpien verotusta ja antaisi varakkaimmille pysyvän hyödyn16.3.2026 09:35:41 EET | Tiedote
Kokoomuksen ehdottama perintö- ja lahjaveron poisto sekä perityn omaisuuden myyntivoittojen korkeampi verotus johtaisi useimmilla perinnönsaajilla verojen nousuun. Sen sijaan varakkaimmat suvut saisivat pysyvän hyödyn, kun heidän omaisuuttaan lahjoitettaisiin perillisille välittömästi uudistuksen jälkeen. Uudistus uhkaisi perintö- ja lahjaveron yli miljardin euron vuosittaisia verotuottoja.
Kalevi Sorsa -palkinto Ydin-lehdelle2.3.2026 08:59:54 EET | Tiedote
Vuoden 2025 Kalevi Sorsa -palkinto on myönnetty Ydin-lehdelle tunnustuksena laaja-alaisen yhteiskuntapoliittisen keskustelun mahdollistamisesta. Jo vuodesta 1966 ilmestynyt lehti on pitkäjänteisellä työllään edistänyt sananvapautta sekä tarjonnut tilaa kriittiselle ja rakentavalle yhteiskunnalliselle debatille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme