Kalevi Sorsa -säätiö

Raportti: Euroalueen kriisi ei osoittanut finanssipolitiikkaa rajoittavien sääntöjen tarpeellisuutta

17.5.2019 14:01:08 EEST | Kalevi Sorsa -säätiö | Tutkimus

Jaa
Euroalueen kriisin syynä olivat erityisesti yksityisen sektorin velkaantuminen ja pitkäaikaiset kilpailukyvyn erot jäsenmaiden välillä. Näihin ongelmiin ei voida puuttua asettamalla jäsenvaltioiden budjeteille uusia rajoitteita. Lisäksi etenkin Suomen kannalta on tärkeää, etteivät EU:n säännöt liikaa rajoita finanssipolitiikan liikkumavaraa. Näin väittää dosentti Jaakko Kiander Kalevi Sorsa -säätiön julkaisemassa raportissa ”EMUn kehittäminen ja Suomi – rahaliiton uudistaminen kriisikokemusten valossa”. Raportissa tehdään katsaus eurokriisin historiaan ja EMUn kehittämisehdotuksiin, joita kriisin jälkeen on tehty.

Euroopan talous- ja rahaliitto EMUn ensimmäinen vuosikymmen näytti menestyksekkäältä. Useimmissa euroalueen maissa elettiin talouskasvun ja kasvavan työllisyyden aikaa. Vuoden 2008 finanssikriisi ja sitä seurannut euroalueen kriisi nostivat kuitenkin esiin euroalueen rakenteellisia ongelmia, joihin on reagoitu kasvattamalla EU:n valtaa jäsenvaltioiden budjetteihin.

Raportissa todetaan, että EMUn suunnasta pitäisi keskustella laajasti. Eduskunnan valta Suomen talouspolitiikkaan vähenee, jos EU jatkaa jäsenvaltioiden budjettien valvonnan tiukentamista. EU:n talouspoliittinen ohjaus voi vaikuttaa muun muassa verotukseen, tulonjakoon, työehtosopimusten yleissitovuuteen ja työsuhdeturvan tasoon.

”Käsillä olevat ehdotukset merkitsevät sitä, että finanssipolitiikan liikkumavara siirtyisi käytännössä unionitasolla päätettäväksi”, kirjoittaa Kiander. ”Kaiken olennaisen talouspoliittisen päätösvallan siirtyminen pois kansalliselta parlamentilta ylikansallisille asiantuntijaelimille on suuri muutos siihen, kuinka demokratia on aiemmin käsitetty.”

Euroalueen kehittämistä koskevassa keskustelussa on tehty myös esityksiä, joilla tähdätään osittaiseen yhteisvastuuseen euromaiden julkisesta velasta. Raportissa todetaan, että tämä ei Suomen näkökulmasta kuitenkaan ole ongelmatonta, koska Suomi saisi kantaakseen omien velkojensa lisäksi myös vastuita muiden euromaiden veloista. Suomen bruttovelka on matala, ja lisäksi Suomen julkisella sektorilla on paljon enemmän saatavia kuin velkoja.

”Nettovelattoman maan liittyminen velkojen yhteisvastuuseen hyvin velkaisten maiden kanssa ei palvele kansallista intressiä, vaikka se kokonaisuuden kannalta voisikin olla edullista”, kirjoittaa Kiander.

Raportin voi ladata osoitteesta https://sorsafoundation.fi/fi/jaakko-kiander-emun-kehittaminen-ja-suomi-rahaliiton-uudistaminen-kriisikokemusten-valossa/

Painetun raportin voi tilata maksutta osoitteesta info@sorsafoundation.fi

Kirjoittajasta: Jaakko Kiander on valtiotieteen tohtori ja kansantaloustieteen dosentti. Hän on toiminut pitkään erilaisissa ekonomistitehtävissä ja on perehtynyt julkiseen talouteen ja työmarkkinoiden toimintaan.

Lisätiedot: Jaakko Kiander, puh. 050 583 8599, jaakko.kiander@ilmarinen.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Jaakko Kiander,
puh. 050 583 8599,
jaakko.kiander(at)ilmarinen.fi

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Kalevi Sorsa -säätiö
Siltasaarenkatu 18-20c
00530 Helsinki

http://www.sorsafoundation.fi

Kalevi Sorsa -säätiö on sosialidemokraattinen ajatuspaja. Säätiö rakentaa tilaisuuksissaan ja julkaisuissaan siltoja tutkijayhteisön, tiedotusvälineiden, kansalaisjärjestöjen ja päättäjien välille.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kalevi Sorsa -säätiö

Raportti: Lihavuus ja mielenterveysongelmat ovat yleistyneet merkittävästi – suomalaisten koulutuspolut eriytyvät jo lapsuudessa25.8.2026 08:00:00 EEST | Tiedote

Suomalaisten mielenterveydestä johtuvat vuosittaiset sairauspäivärahapäivät ovat kasvaneet noin 1,3 miljoonalla vuosikymmenessä. Lihavien suomalaisten osuus on noin tuplaantunut 2000-luvun aikana. Pojat ja matalammin koulutettujen lapset etenevät edelleen harvemmin lukioon ja korkeakouluun. Tiedot käyvät ilmi Kalevi Sorsa -säätiön tuoreesta Eriarvoisuuden tila Suomessa 2026 -raportista, jonka julkaisutilaisuus järjestetään tänään kello 17–19 Helsingin yliopiston Tiedekulmassa.

Eriarvoisuuden tila Suomessa -raportti: Suomi on siirtynyt 2020-luvulla uuteen eriarvoisuuden aikaan18.8.2026 07:30:00 EEST | Tiedote

Suomalaiset suhtautuvat edelleen intohimoisesti tasa-arvoon. 2020-luvulla kansalaisten näkemykset ja kokemukset hyvinvoinnistaan ovat kuitenkin eriytyneet aiempaa enemmän eri ryhmien välillä. Orpon hallituksen vero- ja sosiaaliturvauudistukset voivat syventää railoa, kun ne lisäävät tuloja suurituloisimmalla viidellä prosentilla keskimäärin yli 2 000 eurolla ja heikentävät pienituloisimman viiden prosentin toimeentuloa lähes 1 000 eurolla vuodessa. Muun ohessa tämä selviää Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisemasta Eriarvoisuuden tila Suomessa 2026 -raportista.

Tutkimusraportti: Ennustelaitosten menetelmät eivät mahdollista tulevan talouskehityksen ennustamista11.8.2026 07:00:00 EEST | Tiedote

Ennustelaitokset eivät pysty ennustamaan tulevia bruttokansantuotteen muutoksia tai suhdanteita, sillä ne nojaavat epätarkkoihin tietoihin talouden tilasta sekä epävarmoihin oletuksiin. Vuosia 2011–2025 koskevat kasvuennusteet ovat osuneet säännönmukaisesti harhaan. Suoraan menneiden vuosien talouskehityksestä johdetut yksinkertaiset kehitysarviot olisivat osuneet jopa ennusteita paremmin. Raportissa suositetaan, ettei talouspolitiikkaa sidottaisi ennusteisiin.

ENNAKKOTIETO JA KUTSU: Uusi tutkimusraportti tarkastelee talousennusteiden puutteita ja ennustevirheiden syitä6.8.2026 08:00:00 EEST | Tiedote

Tiistaina 11.8. julkaistava tutkimusraportti tarkastelee, miten Suomen keskeiset ennustelaitokset ennustavat talouden kehitystä. Raportissa kuvataan ennustamisen menetelmiä ja sitä, miksi talousennusteet poikkeavat toteutuneesta talouskehityksestä. Se sisältää myös katsauksen siitä, miten ennusteet ovat poikenneet toteutuneesta talouskehityksestä vuosina 2011–2025. Lisäksi raportissa esitetään suosituksia siitä, miten ennusteita tulisi hyödyntää talouspolitiikassa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye