Kalevi Sorsa -säätiö

Raportti: Euroalueen kriisi ei osoittanut finanssipolitiikkaa rajoittavien sääntöjen tarpeellisuutta

Jaa

Euroalueen kriisin syynä olivat erityisesti yksityisen sektorin velkaantuminen ja pitkäaikaiset kilpailukyvyn erot jäsenmaiden välillä. Näihin ongelmiin ei voida puuttua asettamalla jäsenvaltioiden budjeteille uusia rajoitteita. Lisäksi etenkin Suomen kannalta on tärkeää, etteivät EU:n säännöt liikaa rajoita finanssipolitiikan liikkumavaraa. Näin väittää dosentti Jaakko Kiander Kalevi Sorsa -säätiön julkaisemassa raportissa ”EMUn kehittäminen ja Suomi – rahaliiton uudistaminen kriisikokemusten valossa”. Raportissa tehdään katsaus eurokriisin historiaan ja EMUn kehittämisehdotuksiin, joita kriisin jälkeen on tehty.

Euroopan talous- ja rahaliitto EMUn ensimmäinen vuosikymmen näytti menestyksekkäältä. Useimmissa euroalueen maissa elettiin talouskasvun ja kasvavan työllisyyden aikaa. Vuoden 2008 finanssikriisi ja sitä seurannut euroalueen kriisi nostivat kuitenkin esiin euroalueen rakenteellisia ongelmia, joihin on reagoitu kasvattamalla EU:n valtaa jäsenvaltioiden budjetteihin.

Raportissa todetaan, että EMUn suunnasta pitäisi keskustella laajasti. Eduskunnan valta Suomen talouspolitiikkaan vähenee, jos EU jatkaa jäsenvaltioiden budjettien valvonnan tiukentamista. EU:n talouspoliittinen ohjaus voi vaikuttaa muun muassa verotukseen, tulonjakoon, työehtosopimusten yleissitovuuteen ja työsuhdeturvan tasoon.

”Käsillä olevat ehdotukset merkitsevät sitä, että finanssipolitiikan liikkumavara siirtyisi käytännössä unionitasolla päätettäväksi”, kirjoittaa Kiander. ”Kaiken olennaisen talouspoliittisen päätösvallan siirtyminen pois kansalliselta parlamentilta ylikansallisille asiantuntijaelimille on suuri muutos siihen, kuinka demokratia on aiemmin käsitetty.”

Euroalueen kehittämistä koskevassa keskustelussa on tehty myös esityksiä, joilla tähdätään osittaiseen yhteisvastuuseen euromaiden julkisesta velasta. Raportissa todetaan, että tämä ei Suomen näkökulmasta kuitenkaan ole ongelmatonta, koska Suomi saisi kantaakseen omien velkojensa lisäksi myös vastuita muiden euromaiden veloista. Suomen bruttovelka on matala, ja lisäksi Suomen julkisella sektorilla on paljon enemmän saatavia kuin velkoja.

”Nettovelattoman maan liittyminen velkojen yhteisvastuuseen hyvin velkaisten maiden kanssa ei palvele kansallista intressiä, vaikka se kokonaisuuden kannalta voisikin olla edullista”, kirjoittaa Kiander.

Raportin voi ladata osoitteesta https://sorsafoundation.fi/fi/jaakko-kiander-emun-kehittaminen-ja-suomi-rahaliiton-uudistaminen-kriisikokemusten-valossa/

Painetun raportin voi tilata maksutta osoitteesta info@sorsafoundation.fi

Kirjoittajasta: Jaakko Kiander on valtiotieteen tohtori ja kansantaloustieteen dosentti. Hän on toiminut pitkään erilaisissa ekonomistitehtävissä ja on perehtynyt julkiseen talouteen ja työmarkkinoiden toimintaan.

Lisätiedot: Jaakko Kiander, puh. 050 583 8599, jaakko.kiander@ilmarinen.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Jaakko Kiander,
puh. 050 583 8599,
jaakko.kiander(at)ilmarinen.fi

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Kalevi Sorsa -säätiö
Siltasaarenkatu 18-20c
00530 Helsinki

040 721 7212http://www.sorsafoundation.fi

Kalevi Sorsa -säätiö on sosialidemokraattinen ajatuspaja, think tank.

Säätiö on analyyttinen edelläkävijä, joka tunnistaa heikkoja signaaleja ja kansainvälisiä trendejä sekä tuo uusia virikkeitä yhteiskuntapoliittiseen keskusteluun.

Säätiö rakentaa tilaisuuksissaan ja julkaisuissaan siltoja tutkijayhteisön, tiedotusvälineiden, kansalaisjärjestöjen ja päättäjien välille.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kalevi Sorsa -säätiö

KUTSU: Lakko ja yhteiskunta-tietokirjan julkaisutilaisuus 6.11.2019 klo 16.22.10.2019 18:20:15 EESTKutsu

Työmarkkinasyksy tiivistyy ja lakkoaalto vyöryy yli maan. Mutta mikä on lakko-oikeuden yhteiskunnallinen merkitys ja miksi se on säilynyt länsimaisten demokratioiden tunnuspiirteenä? Tervetuloa tilaisuuteen! Aika: Keskiviikko 6.11.2019 klo. 16.00--18.00. Paikka: Tiedekulma, Think Lounge (Yliopistonkatu 4, 00100 Helsinki). Ilmoittaudu alla olevasta linkistä 3.11. mennessä kahvitarjoilun mitoittamiseksi. https://bit.ly/2lLJIiG

TUTKIMUS: KIRISTYNYT KANSAINVÄLINEN KILPAILU EI UHKAA HYVINVOINTIVALTIOTA2.10.2019 00:00:00 EESTTiedote

Tuoreen tutkimuksen mukaan taloudellisen kilpailun kansainvälisellä kiristymisellä ei ole voimakasta vaikutusta hyvinvointivaltioiden kehitykseen viime vuosikymmeninä. Sen sijaan markkinoiden avautumisen vaikutus vaihtelee sekä suunnaltaan että voimakkuudeltaan hyvinvointivaltioissa. Kansainvälisen kilpailun kiristymisen lisäksi hyvinvointivaltion kehitykseen vaikuttavat maiden sisäiset asiat, kuten esimerkiksi puolue- ja työmarkkinapolitiikka. Ari-Matti Näätäsen tutkimuksessa ”Globalisaatio. Hyvinvointivaltion tuhoaja, pelastaja vai sivustaseuraaja” (Kalevi Sorsa-säätiö) tarkasteltiin kansainvälisen kilpailun kiristymisen vaikutuksia hyvinvointivaltioiden julkisten sektoreiden kokoon, sosiaali- ja terveysmenoihin sekä tuloeroihin 14 tutkimuksen perusteella.

Kutsu raportin julkaisutilaisuuteen: Työ ja työntekijöiden oikeudet alustataloudessa – Ongelmista ratkaisuihin17.4.2019 05:55:00 EESTKutsu

Tiettyjen alustayritysten liiketoimintamallin ytimessä on työntekijöiden oikeuksien polkeminen. Nämä yritykset eivät olisi kannattavia, mikäli ne maksaisivat työn tekemisestä aiheutuvat sosiaaliset kulut täysimääräisesti. Näin sanoo yhteiskuntatieteiden tohtori ja Kalevi Sorsa -säätiön projektitutkija Maija Mattila, joka on kirjoittanut raportin "Työ ja työntekijöiden oikeudet alustataloudessa – Ongelmista ratkaisuihin".

Kutsu raportin julkaisutilaisuuteen: Työ ja työntekijöiden oikeudet alustataloudessa – Ongelmista ratkaisuihin12.4.2019 05:55:00 EESTKutsu

Tiettyjen alustayritysten liiketoimintamallin ytimessä on työntekijöiden oikeuksien polkeminen. Nämä yritykset eivät olisi kannattavia, mikäli ne maksaisivat työn tekemisestä aiheutuvat sosiaaliset kulut täysimääräisesti. Näin sanoo yhteiskuntatieteiden tohtori ja Kalevi Sorsa -säätiön projektitutkija Maija Mattila, joka on kirjoittanut raportin "Työ ja työntekijöiden oikeudet alustataloudessa – Ongelmista ratkaisuihin".

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme