Raportti: Euroalueen kriisi ei osoittanut finanssipolitiikkaa rajoittavien sääntöjen tarpeellisuutta
Euroopan talous- ja rahaliitto EMUn ensimmäinen vuosikymmen näytti menestyksekkäältä. Useimmissa euroalueen maissa elettiin talouskasvun ja kasvavan työllisyyden aikaa. Vuoden 2008 finanssikriisi ja sitä seurannut euroalueen kriisi nostivat kuitenkin esiin euroalueen rakenteellisia ongelmia, joihin on reagoitu kasvattamalla EU:n valtaa jäsenvaltioiden budjetteihin.
Raportissa todetaan, että EMUn suunnasta pitäisi keskustella laajasti. Eduskunnan valta Suomen talouspolitiikkaan vähenee, jos EU jatkaa jäsenvaltioiden budjettien valvonnan tiukentamista. EU:n talouspoliittinen ohjaus voi vaikuttaa muun muassa verotukseen, tulonjakoon, työehtosopimusten yleissitovuuteen ja työsuhdeturvan tasoon.
”Käsillä olevat ehdotukset merkitsevät sitä, että finanssipolitiikan liikkumavara siirtyisi käytännössä unionitasolla päätettäväksi”, kirjoittaa Kiander. ”Kaiken olennaisen talouspoliittisen päätösvallan siirtyminen pois kansalliselta parlamentilta ylikansallisille asiantuntijaelimille on suuri muutos siihen, kuinka demokratia on aiemmin käsitetty.”
Euroalueen kehittämistä koskevassa keskustelussa on tehty myös esityksiä, joilla tähdätään osittaiseen yhteisvastuuseen euromaiden julkisesta velasta. Raportissa todetaan, että tämä ei Suomen näkökulmasta kuitenkaan ole ongelmatonta, koska Suomi saisi kantaakseen omien velkojensa lisäksi myös vastuita muiden euromaiden veloista. Suomen bruttovelka on matala, ja lisäksi Suomen julkisella sektorilla on paljon enemmän saatavia kuin velkoja.
”Nettovelattoman maan liittyminen velkojen yhteisvastuuseen hyvin velkaisten maiden kanssa ei palvele kansallista intressiä, vaikka se kokonaisuuden kannalta voisikin olla edullista”, kirjoittaa Kiander.
Raportin voi ladata osoitteesta https://sorsafoundation.fi/fi/jaakko-kiander-emun-kehittaminen-ja-suomi-rahaliiton-uudistaminen-kriisikokemusten-valossa/
Painetun raportin voi tilata maksutta osoitteesta info@sorsafoundation.fi
Kirjoittajasta: Jaakko Kiander on valtiotieteen tohtori ja kansantaloustieteen dosentti. Hän on toiminut pitkään erilaisissa ekonomistitehtävissä ja on perehtynyt julkiseen talouteen ja työmarkkinoiden toimintaan.
Lisätiedot: Jaakko Kiander, puh. 050 583 8599, jaakko.kiander@ilmarinen.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jaakko Kiander,
puh. 050 583 8599,
jaakko.kiander(at)ilmarinen.fi
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kalevi Sorsa -säätiö on sosialidemokraattinen ajatuspaja. Säätiö rakentaa tilaisuuksissaan ja julkaisuissaan siltoja tutkijayhteisön, tiedotusvälineiden, kansalaisjärjestöjen ja päättäjien välille.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kalevi Sorsa -säätiö
Tutkimusraportti: Miljoonatuloisille ensi vuonna keskimäärin 130 000 euron veroale26.8.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisemassa raportissa tarkastellaan hallituksen ensi vuodelle päättämien veronalennusten jakautumista. Verohallinnon ja Tilastokeskuksen aineistoihin perustuvat laskelmat osoittavat, että hallituksen marginaaliveronalennus hyödyttää noin kahta prosenttia suurituloisimmista suomalaisista. Suurimmat veronalennukset kertyvät vielä pienemmälle joukolle. Raportin tutkimuskatsauksen mukaan suurituloisten veronalennukset eivät lisää olennaisesti talouskasvua.
ENNAKKOTIETO: Uusi tutkimusraportti tarkastelee hallituksen veronalennusten jakautumista suurituloisten, tuloluokkien, alueiden ja sukupuolten välillä21.8.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Tiistaina 26.8. julkaistava tutkimusraportti tarkastelee hallituksen ensi vuodelle päättämien veronalennusten jakautumista Verohallinnon sekä Tilastokeskuksen aineistoihin perustuvien laskelmien avulla. Raportin tilastot kuvaavat, miten suurituloisille suunnattu noin 400 miljoonan euron marginaaliveronalennus jakautuu sekä suurituloisten kesken että eri ryhmien välillä. Lisäksi raportissa käsitellään kaikkien ensi vuoden tuloveronalennusten jakautumista eri tuloluokissa.
Hoivavastuun siirtäminen läheisille heikentää työllisyyttä ja tuottavuutta1.8.2025 10:13:34 EEST | Tiedote
Työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto on herätellyt keskustelua siitä, pitäisikö aikuisten lasten kantaa enemmän vastuuta ikääntyneiden vanhempiensa hoivasta. Kalevi Sorsa -säätiön vastikään julkaistu tutkimusraportti osoittaa, että hoivavastuun siirtäminen läheisille heikentäisi työllisyyttä ja tuottavuutta. Julkisen talouden kannalta se voisi tulla kalliiksi.
MEDIAKUTSU: Vaikutusarvioiden rooli ja rajat talouspolitiikassa – miten työllisyyslaskelmia tulisi kehittää? (Helsinki 4.6. klo 17)28.5.2025 14:00:00 EEST | Kutsu
Petteri Orpon hallituksen tavoitteena on saada 100 000 työllistä lisää hallituskauden aikana. Huhtikuun puoliväliriihessä se päätti veronalennuksista, joiden toivotaan osin rahoittavan itsensä. Tavoitteiden toteutumista seurataan valtiovarainministeriön vaikutusarviolaskelmien avulla. Laskennalliset vaikutukset eivät kuitenkaan välttämättä kuvaa toteutuvaa kehitystä. Hallituskauden aikana työllisyys on jopa laskenut ja ministeriön arvioita veronalennusten vaikutuksista on luonnehdittu optimistisiksi.
Tutkimuskatsaus: demokratian instituutiot auttavat kestävyyssiirtymässä16.4.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Tänään julkaistu Kalevi Sorsa -säätiön tutkimuskatsaus osoittaa, että demokraattisemmat maat tekevät ympäristön kannalta parempaa politiikkaa. Katsauksessa käytiin läpi 56 tutkimusta, joista 73 prosentissa löydettiin tilastollista näyttöä demokratian yhteydestä pienempiin ympäristöongelmiin. Tutkimukset osoittavat myös, että hyvinvointivaltion turvaverkot, konsensushakuinen politiikka ja vapaa media sekä kansalaisyhteiskunta luovat edellytyksiä kunnianhimoiselle ympäristöpolitiikalle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme