Raportti: Koronapandemian seuraava haaste on hyvinvointivelan purkaminen
THL:lla ja Helsingin yliopistolla työskentelevä professori Heikki Hiilamo käsittelee Kalevi Sorsa -säätiön uudessa julkaisussa koronakriisin vaikutuksia suomalaisten hyvinvointiin. Raportissaan ”Koronakriisin sosiaalinen velka: Miten pandemia vaikuttaa laaja-alaiseen hyvinvointiin?” Hiilamo erittelee pandemian vaikutuksia yhteiskunnan eri tasoilla. Vaikka kriisillä on ollut myönteisiäkin vaikutuksia, ovat vaikutukset pääosin hyvinvointia heikentäviä. Ilman korjaavia toimenpiteitä suomalaisten hyvinvointiin saattaa jäädä pitkäkestoisia vaurioita, kuten kävi 1990-luvun lamassa.
Koronapandemiaa on käsitelty pääasiassa terveyden ja talouden näkökulmista. Kriisi onkin vaikuttanut kielteisesti monen suomalaisen taloudelliseen hyvinvointiin, esimerkiksi työttömyyden, lomautusten ja yritystoiminnan vaikeutumisen kautta. Pitkään jatkuneella kriisillä on kuitenkin paljon laaja-alaisempia vaikutuksia suomalaisten hyvinvointiin.
Hyvinvointivaltio toimii historiallisessa kriisissä kuin vakuutusyhtiö - sen odotetaan korjaavan pandemian aiheuttamia vahinkoja. Tarve esimerkiksi terveys-, sosiaali-, opetus- ja mielenterveyspalveluille tulee olemaan suurta. Hiilamo kirjoittaa: ”Koronakriisin jälkihoito kasvattaa julkisia menoja lähivuosina tuntuvasti. Menojen kasvu johtaa keskusteluun säästöpaineista. On tärkeää peilata jälkihoidon vaatimia menoja niihin hyvinvointivajeisiin, joita pandemia aiheutti”.
Hyvinvoinnin vajetta on syytä tarkastella laajasta näkökulmasta, joka huomioi ihmisten toiminnan työssä, kotona, harrastuksissa, ihmissuhteissa, erilaisissa yhteisöissä sekä viime kädessä yksilön henkisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Pandemia on haitannut suuresti esimerkiksi harrastuksia, kulttuuria sekä koulutusta ja opiskelua. Henkinen kuormitus on ollut merkittävää etenkin nuorten ja työikäisten keskuudessa. Nämä hyvinvoinnin vajeet ovat osa koronakriisin aiheuttamaa sosiaalista velkaa.
”Toistaiseksi olemme nähneet vain koronapandemian lyhytaikaiset vaikutukset kestävään hyvinvointiin”, Heikki Hiilamo toteaa. Myös Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Mikko Lievonen korostaa pitkän aikavälin näkemystä: ”Näin suuri kriisi jättää syviä jälkiä. Toimimalla nyt voimme estää eriarvoisuuden lisääntymistä ja pahoinvointia. Vaihtoehtoisesti voimme jättää sosiaalisen velan hoitamatta, jolloin maksettavana on muutaman vuoden päästä entistä suurempi lasku”.
Raportti julkaistaan Musiikkitalossa järjestettävässä tilaisuudessa tiistaina 26.10. klo 9.00-10.00. Tilaisuutta voi seurata myös Facebookin kautta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mikko LievonenToiminnanjohtaja
Puh:050 380 1432mikko.lievonen@sorsafoundation.fiHeikki Hiilamoprofessori
Julkaisun kirjoittaja
Kuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kalevi Sorsa -säätiö on sosialidemokraattinen ajatushautomo, think tank.
Elävä demokratia edellyttää monipuolisia mutta perusteltuja näkemyksiä, tulevaisuuden tekeminen ennakkoluulotonta asennetta ja uusia avauksia. Kalevi Sorsa -säätiö perustettiin vuonna 2005 vastaamaan osaltaan näihin tavoitteisiin.
Säätiö hahmottaa ja ruokkii keskustelua siitä, mitä sosialidemokratian arvopohjaan nojaava, vapauden ja oikeudenmukaisuuden sekä tasa-arvon yhdistävä yhteiskuntapolitiikka voisi olla tänään ja huomenna, pidemmälläkin perspektiivillä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kalevi Sorsa -säätiö
Tutkimusraportti: Osinkoverotusta uudistamalla voisi kertyä vuosittain 800 miljoonaa euroa lisää verotuloja11.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisema tutkimusraportti esittelee yhdeksän erilaista mallia Suomen osinkoverotuksen uudistamiseksi. Laboren laatimat laskelmat osoittavat, että uudistus voisi tuoda vuosittain jopa 800 miljoonaa euroa lisää verotuloja. Progressiivisella osinkoveromallilla on mahdollista kohdistaa vaikutukset valtaosin suurituloisimalle prosentille suomalaisista.
Ennakkotieto: Uusien laskelmien mukaan osinkoverotuksen muutokset voisivat vahvistaa julkista taloutta merkittävästi8.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Torstaina 11.4. julkaistava tutkimusraportti esittelee yhdeksän erilaista veromallia Suomen osinkoverotuksen uudistamiseksi. Se sisältää myös tutkimuslaitos Laboren tekemät laskelmat muutosten vaikutuksista. Raportti on ensimmäinen kattava selvitys, jossa arvioidaan erilaisia vaihtoehtoja Suomen listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverotuksen ongelmien ratkaisemiseksi. Ongelmat on nostettu esiin kymmenissä tutkimuksissa ja asiantuntijaraporteissa. Viimeksi niiden korjaamista esitti tammikuussa Talouspolitiikan arviointineuvosto.
Raportti: Yhteisöveron muutokset koskettaisivat pääosin huipputuloisia1.2.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisema selvitys osoittaa, että yhteisöveron muutokset koskisivat pääosin hyvin suurituloisia. Yhteisöveron yhden prosenttiyksikön korotuksesta 45 prosenttia kohdistuisi suurituloisimpaan prosenttiin. Tulonjakoarvioiden lisäksi raportti sisältää tutkimuskatsauksen yhteisöverosta.
Ennakkotieto: Yhteisövero kohdistuu tuloluokkiin epätasaisesti Suomessa29.1.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Torstaina 1.2. julkaistava tutkimusraportti arvioi yritysten voitoista perittävän yhteisöveron kohdistumista eri tuloluokkiin tilastoaineiston perusteella. Kyseessä on ensimmäinen selvitys yhteisöveron tulonjakovaikutuksista Suomessa. Raportti sisältää myös tutkimuskatsauksen yhteisöverosta sekä suosituksia yritysverotuksen uudistamiseksi. Vuoden alusta Suomessakin käyttöön otettu yhteisöveron 15 prosentin globaali alaraja kasvattaa sen merkitystä julkisen talouden kannalta.
Kalevi Sorsa -palkinto kääntäjä Lotta Toivaselle24.1.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Vuoden 2023 Kalevi Sorsa -palkinto on myönnetty kääntäjä Lotta Toivaselle hänen työstään eurooppalaisen ja erityisesti ranskalaisen kirjallisuuden tunnetuksi tekemisestä Suomessa. Toivanen on kääntänyt muun muassa vuonna 2022 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaneen Annie Ernaux’n sekä Ranskan kuuluisimpiin nykykirjailijoihin lukeutuvan Édouard Louisin teoksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme