Raportti: Koronapandemian seuraava haaste on hyvinvointivelan purkaminen
THL:lla ja Helsingin yliopistolla työskentelevä professori Heikki Hiilamo käsittelee Kalevi Sorsa -säätiön uudessa julkaisussa koronakriisin vaikutuksia suomalaisten hyvinvointiin. Raportissaan ”Koronakriisin sosiaalinen velka: Miten pandemia vaikuttaa laaja-alaiseen hyvinvointiin?” Hiilamo erittelee pandemian vaikutuksia yhteiskunnan eri tasoilla. Vaikka kriisillä on ollut myönteisiäkin vaikutuksia, ovat vaikutukset pääosin hyvinvointia heikentäviä. Ilman korjaavia toimenpiteitä suomalaisten hyvinvointiin saattaa jäädä pitkäkestoisia vaurioita, kuten kävi 1990-luvun lamassa.
Koronapandemiaa on käsitelty pääasiassa terveyden ja talouden näkökulmista. Kriisi onkin vaikuttanut kielteisesti monen suomalaisen taloudelliseen hyvinvointiin, esimerkiksi työttömyyden, lomautusten ja yritystoiminnan vaikeutumisen kautta. Pitkään jatkuneella kriisillä on kuitenkin paljon laaja-alaisempia vaikutuksia suomalaisten hyvinvointiin.
Hyvinvointivaltio toimii historiallisessa kriisissä kuin vakuutusyhtiö - sen odotetaan korjaavan pandemian aiheuttamia vahinkoja. Tarve esimerkiksi terveys-, sosiaali-, opetus- ja mielenterveyspalveluille tulee olemaan suurta. Hiilamo kirjoittaa: ”Koronakriisin jälkihoito kasvattaa julkisia menoja lähivuosina tuntuvasti. Menojen kasvu johtaa keskusteluun säästöpaineista. On tärkeää peilata jälkihoidon vaatimia menoja niihin hyvinvointivajeisiin, joita pandemia aiheutti”.
Hyvinvoinnin vajetta on syytä tarkastella laajasta näkökulmasta, joka huomioi ihmisten toiminnan työssä, kotona, harrastuksissa, ihmissuhteissa, erilaisissa yhteisöissä sekä viime kädessä yksilön henkisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Pandemia on haitannut suuresti esimerkiksi harrastuksia, kulttuuria sekä koulutusta ja opiskelua. Henkinen kuormitus on ollut merkittävää etenkin nuorten ja työikäisten keskuudessa. Nämä hyvinvoinnin vajeet ovat osa koronakriisin aiheuttamaa sosiaalista velkaa.
”Toistaiseksi olemme nähneet vain koronapandemian lyhytaikaiset vaikutukset kestävään hyvinvointiin”, Heikki Hiilamo toteaa. Myös Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Mikko Lievonen korostaa pitkän aikavälin näkemystä: ”Näin suuri kriisi jättää syviä jälkiä. Toimimalla nyt voimme estää eriarvoisuuden lisääntymistä ja pahoinvointia. Vaihtoehtoisesti voimme jättää sosiaalisen velan hoitamatta, jolloin maksettavana on muutaman vuoden päästä entistä suurempi lasku”.
Raportti julkaistaan Musiikkitalossa järjestettävässä tilaisuudessa tiistaina 26.10. klo 9.00-10.00. Tilaisuutta voi seurata myös Facebookin kautta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mikko LievonenToiminnanjohtaja
Puh:050 380 1432mikko.lievonen@sorsafoundation.fiHeikki Hiilamoprofessori
Julkaisun kirjoittaja
Kuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kalevi Sorsa -säätiö on sosialidemokraattinen ajatushautomo, think tank.
Elävä demokratia edellyttää monipuolisia mutta perusteltuja näkemyksiä, tulevaisuuden tekeminen ennakkoluulotonta asennetta ja uusia avauksia. Kalevi Sorsa -säätiö perustettiin vuonna 2005 vastaamaan osaltaan näihin tavoitteisiin.
Säätiö hahmottaa ja ruokkii keskustelua siitä, mitä sosialidemokratian arvopohjaan nojaava, vapauden ja oikeudenmukaisuuden sekä tasa-arvon yhdistävä yhteiskuntapolitiikka voisi olla tänään ja huomenna, pidemmälläkin perspektiivillä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kalevi Sorsa -säätiö
MEDIAKUTSU: Vaikutusarvioiden rooli ja rajat talouspolitiikassa – miten työllisyyslaskelmia tulisi kehittää? (Helsinki 4.6. klo 17)28.5.2025 14:00:00 EEST | Kutsu
Petteri Orpon hallituksen tavoitteena on saada 100 000 työllistä lisää hallituskauden aikana. Huhtikuun puoliväliriihessä se päätti veronalennuksista, joiden toivotaan osin rahoittavan itsensä. Tavoitteiden toteutumista seurataan valtiovarainministeriön vaikutusarviolaskelmien avulla. Laskennalliset vaikutukset eivät kuitenkaan välttämättä kuvaa toteutuvaa kehitystä. Hallituskauden aikana työllisyys on jopa laskenut ja ministeriön arvioita veronalennusten vaikutuksista on luonnehdittu optimistisiksi.
Tutkimuskatsaus: demokratian instituutiot auttavat kestävyyssiirtymässä16.4.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Tänään julkaistu Kalevi Sorsa -säätiön tutkimuskatsaus osoittaa, että demokraattisemmat maat tekevät ympäristön kannalta parempaa politiikkaa. Katsauksessa käytiin läpi 56 tutkimusta, joista 73 prosentissa löydettiin tilastollista näyttöä demokratian yhteydestä pienempiin ympäristöongelmiin. Tutkimukset osoittavat myös, että hyvinvointivaltion turvaverkot, konsensushakuinen politiikka ja vapaa media sekä kansalaisyhteiskunta luovat edellytyksiä kunnianhimoiselle ympäristöpolitiikalle.
Tutkimusraportti: sukupolvenvaihdosten verotuki alensi perintö- ja lahjaveroa keskimäärin 76 000 eurolla12.3.2025 08:15:00 EET | Tiedote
Tänään julkaistu Kalevi Sorsa -säätiön raportti osoittaa, että perintö- ja lahjaverotuksen sukupolvenvaihdoshuojennus pienensi valtion verotuloja vuosina 2020–2024 yhteensä miljardilla eurolla. Hyötyjiä olivat noin 13 000 suomalaista, joiden vero aleni keskimäärin 76 000 eurolla. Erityisesti vauraat suvut ovat hyödyntäneet verotukea lahjoituksissa, joissa se alensi veroa keskimäärin 77 prosenttia verrattuna veroon, joka maksettaisiin samansuuruisesta lahjasta ilman verotukea.
Kalevi Sorsa -palkinto historioitsijoille Marjaliisa ja Seppo Hentilälle4.3.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Vuoden 2024 Kalevi Sorsa -palkinto on myönnetty historioitsijoille Marjaliisa Hentilälle ja Seppo Hentilälle heidän teoksistaan, jotka tarkastelevat suomalaisen yhteiskunnan kamppailuja sen ensimmäisinä vuosikymmeninä Ester ja Kaarlo Juho Ståhlbergin elämän kautta. Teokset käsittelevät Suomen ensimmäisen presidentin ja hänen puolisonsa keskeistä roolia oikeusvaltion puolustajina aikana, jolloin demokratian periaatteet olivat vakavassa vaarassa.
Tutkimusraportti: Pääomatuloverokilpailu on kiihtynyt Euroopassa ja johtaa veromenetyksiin myös Suomessa4.2.2025 07:30:00 EET | Tiedote
Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisema tutkimusraportti tarkastelee pääomatulojen verotusta 15 Euroopan maassa. Useimmissa niistä on käytössä varakkaille suunnattuja veroetuja. Lisäksi viime vuosina yhä useammat maat ovat räätälöineet verohelpotuksia erityisesti ulkomailta muuttaville. Suomi on erityisen herkkä näiden verohelpotuksien aiheuttamille veromenetyksille. Raportti esittää verovälttelyn pysäyttämiseksi pääomatulojen minimiveroa EU:ssa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme