Raportti: Koronapandemian seuraava haaste on hyvinvointivelan purkaminen
Koronakriisi kasvattaa hyvinvoinnin vajeita eli sosiaalista velkaa, joka näkyy monin tavoin suomalaisten elämässä: heikentyneenä toimeentulona, hoitojonoina sairaaloissa, oppimisvajeina kouluissa ja lisääntyvänä psyykkisenä pahoinvointina. Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo hahmottelee Kalevi Sorsa -säätiön julkaisussa kriisin aiheuttamia hyvinvoinnin vajeita laajaan tutkimusaineistoon pohjaten. Raportti nostaa esiin kysymyksen, joka määrittää pandemian jälkihoitoa tulevina vuosina: miten ja millä resursseilla valtio voi purkaa kriisin jättämää sosiaalista velkaa?
THL:lla ja Helsingin yliopistolla työskentelevä professori Heikki Hiilamo käsittelee Kalevi Sorsa -säätiön uudessa julkaisussa koronakriisin vaikutuksia suomalaisten hyvinvointiin. Raportissaan ”Koronakriisin sosiaalinen velka: Miten pandemia vaikuttaa laaja-alaiseen hyvinvointiin?” Hiilamo erittelee pandemian vaikutuksia yhteiskunnan eri tasoilla. Vaikka kriisillä on ollut myönteisiäkin vaikutuksia, ovat vaikutukset pääosin hyvinvointia heikentäviä. Ilman korjaavia toimenpiteitä suomalaisten hyvinvointiin saattaa jäädä pitkäkestoisia vaurioita, kuten kävi 1990-luvun lamassa.
Koronapandemiaa on käsitelty pääasiassa terveyden ja talouden näkökulmista. Kriisi onkin vaikuttanut kielteisesti monen suomalaisen taloudelliseen hyvinvointiin, esimerkiksi työttömyyden, lomautusten ja yritystoiminnan vaikeutumisen kautta. Pitkään jatkuneella kriisillä on kuitenkin paljon laaja-alaisempia vaikutuksia suomalaisten hyvinvointiin.
Hyvinvointivaltio toimii historiallisessa kriisissä kuin vakuutusyhtiö - sen odotetaan korjaavan pandemian aiheuttamia vahinkoja. Tarve esimerkiksi terveys-, sosiaali-, opetus- ja mielenterveyspalveluille tulee olemaan suurta. Hiilamo kirjoittaa: ”Koronakriisin jälkihoito kasvattaa julkisia menoja lähivuosina tuntuvasti. Menojen kasvu johtaa keskusteluun säästöpaineista. On tärkeää peilata jälkihoidon vaatimia menoja niihin hyvinvointivajeisiin, joita pandemia aiheutti”.
Hyvinvoinnin vajetta on syytä tarkastella laajasta näkökulmasta, joka huomioi ihmisten toiminnan työssä, kotona, harrastuksissa, ihmissuhteissa, erilaisissa yhteisöissä sekä viime kädessä yksilön henkisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Pandemia on haitannut suuresti esimerkiksi harrastuksia, kulttuuria sekä koulutusta ja opiskelua. Henkinen kuormitus on ollut merkittävää etenkin nuorten ja työikäisten keskuudessa. Nämä hyvinvoinnin vajeet ovat osa koronakriisin aiheuttamaa sosiaalista velkaa.
”Toistaiseksi olemme nähneet vain koronapandemian lyhytaikaiset vaikutukset kestävään hyvinvointiin”, Heikki Hiilamo toteaa. Myös Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Mikko Lievonen korostaa pitkän aikavälin näkemystä: ”Näin suuri kriisi jättää syviä jälkiä. Toimimalla nyt voimme estää eriarvoisuuden lisääntymistä ja pahoinvointia. Vaihtoehtoisesti voimme jättää sosiaalisen velan hoitamatta, jolloin maksettavana on muutaman vuoden päästä entistä suurempi lasku”.
Raportti julkaistaan Musiikkitalossa järjestettävässä tilaisuudessa tiistaina 26.10. klo 9.00-10.00. Tilaisuutta voi seurata myös Facebookin kautta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mikko LievonenToiminnanjohtaja
Puh:050 380 1432mikko.lievonen@sorsafoundation.fiHeikki Hiilamoprofessori
Julkaisun kirjoittaja
Kuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kalevi Sorsa -säätiö on sosialidemokraattinen ajatushautomo, think tank.
Elävä demokratia edellyttää monipuolisia mutta perusteltuja näkemyksiä, tulevaisuuden tekeminen ennakkoluulotonta asennetta ja uusia avauksia. Kalevi Sorsa -säätiö perustettiin vuonna 2005 vastaamaan osaltaan näihin tavoitteisiin.
Säätiö hahmottaa ja ruokkii keskustelua siitä, mitä sosialidemokratian arvopohjaan nojaava, vapauden ja oikeudenmukaisuuden sekä tasa-arvon yhdistävä yhteiskuntapolitiikka voisi olla tänään ja huomenna, pidemmälläkin perspektiivillä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kalevi Sorsa -säätiö
Sosialidemokraattinen ajatuspaja: Yksinasuvien asemaa edistettävä puolueiden yhteistyöllä24.11.2021 07:16:00 EET | Tiedote
Suomessa on 1,25 miljoonaa yhden hengen kotitaloutta, mutta yksinasuvien asemasta ei juuri puhuta politiikassa. Kalevi Sorsa -säätiön uudessa julkaisussa pureudutaan yksinasumisen vaikutuksiin hyvinvoinnin, toimeentulon ja koronakriisin näkökulmista. Raportin kirjoittajat Mikko Lievonen ja Maija Mattila suosittelevat perustamaan yksinasumiseen keskittyvän parlamentaarisen komitean, jonka puitteissa kaikki eduskuntapuolueet osallistuisivat yksinasuvien aseman parantamiseen.
Kutsu: Yksinasuvat esiin! -raportin julkaisutilaisuus12.11.2021 07:16:00 EET | Kutsu
Yli miljoona suomalaista asuu yksin. Tästä huolimatta yksinasuminen jää vuodesta toiseen perhekeskeisen politiikan varjoon. Kalevi Sorsa -säätiön uusi julkaisu tarkastelee yksin asumista kriittisesti hyvinvoinnin, toimeentulon, puoluepolitiikan ja koronakriisin näkökulmista. Se julkaistaan keskustakirjasto Oodissa keskiviikkona 24.11. klo 9.00.
Kutsu: Koronakriisin sosiaalinen velka -raportin julkaisutilaisuus14.10.2021 07:16:00 EEST | Kutsu
Kalevi Sorsa -säätiön uusi julkaisu ”Koronakriisin sosiaalinen velka - Miten pandemia vaikuttaa laaja-alaiseen hyvinvointiin?” analysoi koronakriisin aiheuttamaa hyvinvointivelkaa uusimman tutkimustiedon valossa. Julkaisun on kirjoittanut professori Heikki Hiilamo.
Eläinten oikeuksien kirjaaminen perustuslakiin tulisi ottaa keskusteluun22.9.2021 07:10:00 EEST | Tiedote
Useat Euroopan maat ovat kieltämässä tai jo kieltäneet turkistarhauksen. Suomessa viimeisimpänä SDP:n vuoden 2020 puoluekokous asettui kannattamaan turkistarhauskieltoa. Kalevi Sorsa -säätiön julkaisussa ”Otetaan eläinten oikeudet vakavasti” Eläinoikeusjuristit ry ehdottaa myös eläinten perusoikeuksien nostamista ihmisoikeuksien rinnalle.
Julkaisu: Suomessa tulisi ottaa aktiivinen ote työajan lyhentämiseen7.7.2021 07:05:00 EEST | Tiedote
Koronakriisi on myllertänyt työelämää tavalla, josta tuskin nähdään suoraa paluuta entiseen. Etätyöt ovat lisääntyneet ja työaikakokeiluja tai suosituksia lyhyemmästä työajasta on aloitettu ainakin Ranskassa ja Espanjassa. Japanin hallitus on esittänyt lakipaketin, joka mahdollistaisi nelipäiväisen työviikon. Viimeisimpänä Islanti teki laajan kokeilun nelipäiväisestä työviikosta. Avaako koronakriisi mahdollisuuden työajan lyhentämiselle myös Suomessa?
Julkaisu: Lyhyempi työaika lisää tehokkuutta17.6.2021 11:42:25 EEST | Tiedote
Työajan pituus on noussut jälleen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Viimeisimpänä Huawein teknologiajohtaja esitti ajatuksen seitsemänpäiväsestä työviikosta tuottavuuden lisäämiseksi. Työpaikoilla tehdyt kokeilut kuitenkin viittaavat siihen, että työajan lyhentäminen ja työn uudelleenorganisointi voisivat olla parempia keinoja lisätä tehokkuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme