- Raportti osoittaa, että Suomi selvisi energiakriisistä kärkijoukossa. Sähkön hinnat olivat vuonna 2022 täällä toiseksi alimmat Euroopassa. Syynä oli ennen kaikkea se, että olemme vähemmän riippuvaisia fossiilisesta energiasta kuin useimmat Euroopan maat. Sähkön hintaa ennustavien futuurien mukaan sähkön hinnat tulevat palaamaan nopeimmin normaalitasolle Suomessa ja Ruotsissa, Korhonen arvioi. 

Raportin mukaan energiakriisin syynä oli ennen kaikkea Venäjän yritys kiristää Ukrainaa tukeneita maita vähentämällä etenkin maakaasun ja sähkön vientiä Euroopan Unionin maihin. 

- Venäjän yritys käyttää kaasuasettaan sekä EU-maiden asettamat kauppapakotteet vähensivät EU-maiden energiatarjontaa niin nopeasti, ettei mikään vuoden 2022 aikana tehty toimenpide olisi enää voinut estää kriisiä. Viime vuosina nopeasti lisääntynyt uusiutuvan energian tuotanto helpotti kuitenkin Suomen ja monien muiden maiden tilannetta merkittävästi, Korhonen toteaa

Kuiva kesä ja ydinvoiman ongelmat pahensivat kriisiä

Raportin mukaan Venäjän toimista käynnistynyttä kriisiä pahensivat Ranskan ydinvoimaloiden ongelmat, kuten vuosihuoltojen viivästykset ja useat reaktoreihin vaikuttaneet tekniset viat. Lisäksi kriisiä kärjisti ennätyksellisen kuiva ja kuuma kesä vuonna 2022.

- Suomessa kriisi olisi jäänyt huomattavasti lievemmäksi, jos Olkiluoto 3 olisi valmistunut ennen kriisitalvea. Sen sijaan hiileen perustuvilla varavoimaloilla ei olisi voitu vaikuttaa kriisiin enää vuonna 2022, koska varavoima oli ajettu alas jo aiemmin. Alasajoon oli kuitenkin ollut vahvat taloudelliset perusteet, Korhonen sanoo. 

Aikaisemmat panostukset vihreään siirtymään lievensivät kriisiä

Erityisesti tuulivoiman nopeasti lisääntynyt tuotanto Suomessa helpotti kriisiä laskemalla sähkön hintaa tuulisina päivinä. Myös energiatehokkuuden ja kulutusjouston lisääminen auttoivat alentamaan kaikkien sähkölaskuja.

- Kuten vuoden 1973 öljykriisi, myös vuoden 2022 energiakriisi on tarpeellinen muistutus fossiiliriippuvuuden riskeistä. Kun vähennämme fossiilisten polttoaineiden käyttöä, itsenäistymme niitä tuottavien maiden johdon oikuista, Korhonen toteaa.

Katsauksessa käydään tilastojen ja asiantuntija-arvioiden pohjalta läpi myös muita julkisessa keskustelussa esiintyneitä energiakysymyksiä, kuten tuulivoiman vaihtoehtojen hintaa, päästökaupan vaikutusta sähkön hintaan sekä turpeen merkitystä energiakriisissä.

Raportti on osa Kalevi Sorsa -säätiön ja Vasemmistofoorumin toimittamaa Myytinmurtajaiset kirjoitussarjaa.