Raportti: Suomi selvisi hyvin energiakriisistä vuonna 2022

- Raportti osoittaa, että Suomi selvisi energiakriisistä kärkijoukossa. Sähkön hinnat olivat vuonna 2022 täällä toiseksi alimmat Euroopassa. Syynä oli ennen kaikkea se, että olemme vähemmän riippuvaisia fossiilisesta energiasta kuin useimmat Euroopan maat. Sähkön hintaa ennustavien futuurien mukaan sähkön hinnat tulevat palaamaan nopeimmin normaalitasolle Suomessa ja Ruotsissa, Korhonen arvioi.
Raportin mukaan energiakriisin syynä oli ennen kaikkea Venäjän yritys kiristää Ukrainaa tukeneita maita vähentämällä etenkin maakaasun ja sähkön vientiä Euroopan Unionin maihin.
- Venäjän yritys käyttää kaasuasettaan sekä EU-maiden asettamat kauppapakotteet vähensivät EU-maiden energiatarjontaa niin nopeasti, ettei mikään vuoden 2022 aikana tehty toimenpide olisi enää voinut estää kriisiä. Viime vuosina nopeasti lisääntynyt uusiutuvan energian tuotanto helpotti kuitenkin Suomen ja monien muiden maiden tilannetta merkittävästi, Korhonen toteaa
Kuiva kesä ja ydinvoiman ongelmat pahensivat kriisiä
Raportin mukaan Venäjän toimista käynnistynyttä kriisiä pahensivat Ranskan ydinvoimaloiden ongelmat, kuten vuosihuoltojen viivästykset ja useat reaktoreihin vaikuttaneet tekniset viat. Lisäksi kriisiä kärjisti ennätyksellisen kuiva ja kuuma kesä vuonna 2022.
- Suomessa kriisi olisi jäänyt huomattavasti lievemmäksi, jos Olkiluoto 3 olisi valmistunut ennen kriisitalvea. Sen sijaan hiileen perustuvilla varavoimaloilla ei olisi voitu vaikuttaa kriisiin enää vuonna 2022, koska varavoima oli ajettu alas jo aiemmin. Alasajoon oli kuitenkin ollut vahvat taloudelliset perusteet, Korhonen sanoo.
Aikaisemmat panostukset vihreään siirtymään lievensivät kriisiä
Erityisesti tuulivoiman nopeasti lisääntynyt tuotanto Suomessa helpotti kriisiä laskemalla sähkön hintaa tuulisina päivinä. Myös energiatehokkuuden ja kulutusjouston lisääminen auttoivat alentamaan kaikkien sähkölaskuja.
- Kuten vuoden 1973 öljykriisi, myös vuoden 2022 energiakriisi on tarpeellinen muistutus fossiiliriippuvuuden riskeistä. Kun vähennämme fossiilisten polttoaineiden käyttöä, itsenäistymme niitä tuottavien maiden johdon oikuista, Korhonen toteaa.
Katsauksessa käydään tilastojen ja asiantuntija-arvioiden pohjalta läpi myös muita julkisessa keskustelussa esiintyneitä energiakysymyksiä, kuten tuulivoiman vaihtoehtojen hintaa, päästökaupan vaikutusta sähkön hintaan sekä turpeen merkitystä energiakriisissä.
Raportti on osa Kalevi Sorsa -säätiön ja Vasemmistofoorumin toimittamaa Myytinmurtajaiset kirjoitussarjaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Janne M. KorhonenAsiantuntijaKalevi Sorsa -säätiö
Puh:0415018481janne.korhonen@sorsafoundation.fiKuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kalevi Sorsa -säätiö on sosialidemokraattinen ajatuspaja. Säätiö rakentaa tilaisuuksissaan ja julkaisuissaan siltoja tutkijayhteisön, tiedotusvälineiden, kansalaisjärjestöjen ja päättäjien välille.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kalevi Sorsa -säätiö
Kyselytutkimus: Puoluekenttä jakautuu kahtia suhtautumisessa taloudelliseen eriarvoisuuteen ja sen kaventamiseen24.2.2023 02:00:00 EET | Tiedote
Kalevi Sorsa -säätiö selvitti kyselytutkimuksessaan puolueiden näkemyksiä eriarvoisuudesta. Mitä eriarvoisuudelle tehdään tulevalla vaalikaudella? -tutkimus osoittaa, että puolueiden näkemykset jakautuvat erityisesti, kun on kyse taloudellisesta eriarvoisuudesta ja siihen puuttumisesta.
Kalevi Sorsa -säätiön oikeudenmukaisen ekologisen siirtymän asiantuntijana aloittaa Janne M. Korhonen15.2.2023 09:00:00 EET | Tiedote
Kalevi Sorsa -säätiön uutena asiantuntijana aloittaa 15.2.2023 filosofian tohtori Janne M. Korhonen. Korhonen vastaa säätiön oikeudenmukaista ekologista siirtymää koskevasta teemakokonaisuudesta. Hän siirtyy tehtävään energiasiirtymän kiihdyttämistä tutkineesta Plan B -tutkimushankkeesta.
Kutsu keskustelutilaisuuteen: Länsi-Balkanin maiden EU-laajentuminen kriisien varjossa19.1.2023 07:20:00 EET | Kutsu
Kriisit ovat viime vuosina koetelleet Eurooppaa. Ne ovat vaikuttaneet merkittävästi myös Länsi-Balkanin maihin, jotka ovat odottaneet EU-jäsenyyttä jo vuosikymmeniä. Viimeaikaisten kriisien varjossa Länsi-Balkanista on tullut yksi maailmanpoliittisen valtakamppailun kentistä. Alueen merkittävin tukija on EU, mutta myös Venäjä ja Kiina pyrkivät kasvattamaan vaikutusvaltaansa Länsi-Balkanilla muun muassa taloudellisen avun ja informaatiovaikuttamisen kautta. Näistä aiheista keskustellaan tiistaina 24.1.2023 klo 9.00-11.00 Kalevi Sorsa -säätiön ja Ajatuspaja Vision järjestämässä keskustelutilaisuudessa.
Raportti: Koronapandemia kiihdytti EU:n, Kiinan ja Venäjän valtakamppailua Länsi-Balkanilla8.12.2022 10:00:00 EET | Tiedote
Tuore raportti osoittaa, että Länsi-Balkanin maiden demokratiakehitys taantui pandemian aikana. Hallitukset käyttivät perusoikeuksia kaventavia rajoitustoimenpiteitä vahvistaakseen valtaansa. Samalla Kiina ja Venäjä pyrkivät nostamaan vaikutustaan alueella muun muassa informaatiovaikuttamisen avulla.
Kalevi Sorsa -säätiön uudeksi toiminnanjohtajaksi on valittu Lauri Finér1.11.2022 09:00:00 EET | Tiedote
Kalevi Sorsa -säätiön uutena toiminnanjohtajana aloittaa 1.11.2022 kauppatieteen maisteri Lauri Finér. Hän siirtyy tehtävään valtiovarainministeriöstä. Finér on aiemmissa töissään erikoistunut verotukseen. Hän on työskennellyt muun muassa veroasiantuntijana Verohallinnossa, veropoliittisena asiantuntijana SDP:n eduskuntaryhmässä sekä verotutkijana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme