Raskaan liikenteen taukopaikat ääriään myöten täynnä
Raskaan liikenteen taukopaikkojen käyttäjämäärät ovat lisääntyneet kahden vuoden takaisesta päivällä 14 % ja yölläkin peräti 7 %, vaikka suosituimmilla alueilla käyttöasteet yöaikaan ovat olleet yli sadan prosentin jo edelliselläkin laskentakierroksella. Yöaikaan täydet alueet täyttyvät siis entisestään, kun joudutaan pysäköimään virallisten pysäköintiruutujen lisäksi myös niiden ulkopuolelle piha-alueella, ilmenee tänä syksynä toteutetuista raskaan liikenteen käyttäjälaskennoista.
Raskaan liikenteen määrät kasvoivat erityisesti Helsingin seudun keskeisillä pääväylillä, mihin vaikuttaa väestön kasvu ja logistiikan keskittyminen Uudellemaalle. Erityisesti Vantaan alue ja Keski-Uusimaa ovat profiloituneet valtakunnallisena logistiikka-alueena. Samalla tavaraliikenteen isot määrät eivät kuitenkaan ole näkyneet raskaan liikenteen taukopaikkojen sijoittumisessa ja määrissä.
"Huono tilanne on siis heikentynyt entisestään. Tämä ei ole alan toimijoille yllättävä kehityskulku, vaan valitettavan tuttu asia", toteaa Uudenmaan ELY-keskuksen liikennevastuualueen kehittämispäällikkö Janne Kojo.
Käyttäjälaskentoja on suoritettu kahden vuoden välein vuodesta 2015 alkaen. Vuodesta 2017 alkaen laskenta-ajankohta on ollut syyskuu, jotta tulokset ovat vertailukelpoisia.
Kysyntä kohdistuu niin päivällä kuin yölläkin niille alueille,missä on palvelut käytettävissä eli esimerkiksi kahvilaravintola avoinna, jotta kuljettaja pääsee tauolla syömään, vessaan ja peseytymään.
"Nämä alueet ovat myös turvallisempia. Suomi on ollut pitkään lintukoto esimerkiksi naapurimaahan Ruotsiin verrattuna, jossa rikollisuus, kuten kuljettajiin ja lastiin kohdistuvat ryöstöt ovat merkittävästi arkipäiväisempiä", Kojo kertoo.
Koska paikkoja ei ole tarpeeksi, raskaan liikenteen taukopaikoissa käyttöaste on yöaikaan ollut jopa yli 100 % vilkasliikenteisimmillä alueilla. Käytännössä esim. 20 autolle mitoitetulla alueella voi yöaikaan olla 30 autoa pysäköitynä ja kuljettajaa yöpymässä. Tämä voi aiheuttaa sen, että syntyy turhaa ajoa ja päästöjä kuljettajan etsiessä taukopaikkaa, mihin rekka mahtuu. Tahtoa ja toimivia keinoja parantaa raskaan liikenteen työoloja vastaamaan muiden alojen työntekijöiden oloja on silti vaikea löytää.
Korona-aika on osaltaan kärjistänyt ongelmaa: samalla kun tavarankuljetuksen tarve ei ole vähentynyt, moni tienvarrella palveluja tarjoava toimija on sulkenut ovensa tai joutunut kaventamaan aukioloaikojaan.
Ratkaisua haetaan laajalla rintamalla
Kojo näkee yhtenä keskeisenä haasteena sen, ettei asia ole yksin kenenkään tahon vastuulla. Toisaalta hän korostaa, ettei kukaan yksittäinen taho voi sitä myöskään ratkaista. Palvelujen, kuten ravintolapalveluiden ja erilaisten polttoaineidenjakelun tuottaminen on yksityisten markkinaehtoisten toimijoiden työtä.
Maankäytön suunnittelu on puolestaan kuntien ja kaupunkien vastuulla – kaavoitukseen yksin kunnilla on monopoli. Rekkaparkkien sijoittaminen edes kaupunkien laitamille ei kuitenkaan kerää kannatusta. Valtio ja ELY-keskukset ylläpitävät ja kehittävät liikenneinfraa kuten maantieverkkoa.
"Tarvitaan monen eri tahon tiivistä yhteistyötä, ja tahtotilaa. Sitä on Helsingin seudulla haettu seudullisen MAL-sopimusmenettelyn kautta. Nykyiseen MAL-sopimukseen yhdessä valtion ja seudun 14 kunnan kanssa on kirjattu kahden uuden raskaan liikenteen tarpeisiin vastaavan liikenneaseman toteuttaminen; silti asian edistäminen takkuaa", Kojo toteaa.
Nopeampana tilapäisratkaisuna haetaan kilpailutuksen kautta parhaillaan pelkistettyä parkkialuetta erityisesti yönylipysäköinnin tarpeisiin Helsingin seudulta.
Uudenmaan ELY-keskus - raskaan liikenteen taukopaikkojen käyttäjälaskennat 2021
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoa:
Uudenmaan ELY-keskus, liikennevastuualueen kehittämispäällikkö Janne Kojo, puh: 0295 021 296, e-mail: janne.kojo@ely-keskus.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Tienkäyttäjien tyytyväisyys parantunut Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maanteillä7.11.2025 12:04:52 EET | Tiedote
Kesän 2025 tienkäyttäjätyytyväisyystutkimus osoittaa, että Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella maanteiden kuntoon ollaan aiempaa tyytyväisempiä. Tulokset ovat parantuneet edellisestä kesästä. Merkittävänä tyytyväisyyteen vaikuttaneena tekijänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus näkee hallituksen myöntämän korjausvelkarahoituksen, joka on mahdollistanut runsaammat päällystykset jo toista vuotta peräkkäin.
Tiikkajansalmen siltatyömaa jää talvitauolle (Kainuu)6.11.2025 13:24:18 EET | Tiedote
Maantiellä 891 Hyrynsalmella sijaitsevalle Tiikkajansalmen sillalle tehdään laaja peruskorjaus ja tämän vuoden työt on saatu valmiiksi. Sillan kansirakenne sekä vesieristeet on kunnostettu ja samalla uusittiin tiekaiteet sekä päällysteet. Ensi vuonna liikennehaitta työmaan kohdalla on pienempi, koska korjaustöitä tehdään enimmäkseen sillan alapuolisiin rakenteisiin. Kesällä 2026 korjataan mm. sillan välituet sekä hiekkapuhalletaan ja maalataan kaikki teräsrakenteet.
Varkauden kaupunki sai tunnustusta Kämärin alueen kehittämisestä Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivillä (Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo)5.11.2025 14:47:09 EET | Tiedote
Perinteisiä Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäiviä vietettiin viidennentoista kerran Kuopiossa 4.-5.11.2025. Varkauden Kämärin sillat ja Kämärin alueen kehittäminen palkittiin Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivien yhteydessä tunnustuksena seudullisesta teoista liikennejärjestelmän kehittämiseksi.
Valkoposkihanhien syysmuutto lopuillaan5.11.2025 10:30:06 EET | Tiedote
Kuluneen viikon aikana suurin osa Suomessa olleista valkoposkihanhista jatkoi muuttoaan kohti talvehtimisalueitaan. Ennätysmyöhäiseksi venyneen syksyn viimeisenä muuttoaaltona Barentsinmereltä tuli kuun vaihteessa vielä lisää joitakin tuhansia valkoposkihanhia, joista osa laskeutui Itä- ja Etelä-Suomen pelloille. Ensi viikonlopun jälkeen jäljelle jää meille todennäköisesti enää hyvin vähän valkoposkihanhia.
Valkoposkihanhien syysmuuton loppu pitkittyy29.10.2025 10:40:24 EET | Tiedote
Kulunut viikko ei tuonut juuri uutta valkoposkihanhitilanteeseen. Vesisateet, vastaiset tuulet ja lämpö eivät saaneet loppuja valkoposkihanhia jatkamaan matkaansa. Kauempana tundralla puhaltavat kohta myötätuulet ja ainakin sieltä poistuvat kaikki siivelle kykenevät.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme