Rauhoitettujen lintujen aiheuttamia satovahinkoja viimevuotista vähemmän – korvaukset haettava vuoden loppuun mennessä
Ympäristöministeriö ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset
Pääsyynä viime vuotta vähäisempiin vahinkoihin voidaan pitää kevät- ja syysmuutolle osuneita suotuisia sääolosuhteita, jotka mahdollistivat etenkin valkoposkihanhien nopean muuton Suomen yli. Kevään lyhyempi viipyminen Suomen pelloilla rajoitti vahinkojen syntymistä.
Rauhoitettujen lintujen aiheuttamia vahinkoja aiheutui eniten Pohjois-Karjalan ja Kaakkois-Suomen alueilla, joilta korvaushakemuksia on tähän mennessä jätetty yhteensä 170 kappaletta. Näistä 169 oli valkoposkihanhien ja yksi kurkien aiheuttamista vahingoista. Näillä alueilla keväällä ilmoitetut vahingot korvattiin jo aiemmin tänä vuonna.
Korvauksia rauhoitettujen lintujen vuonna 2021 aiheuttamista vahingoista voi hakea ELY-keskuksista vuoden loppuun mennessä. Vuoden 2021 korvaukset maksetaan alkuvuodesta. Vuonna 2020 korvaushakemuksia jätettiin 481 kappaletta ja korvausten yhteenlaskettu määrä oli 3,8 miljoonaa euroa.
Valkoposkihanhet aiheuttavat vahinkoja säilörehunurmille ja syysviljojen oraille. Kurkivahinkoja tapahtuu eniten Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusten alueilla, joissa kurjet aiheuttavat ongelmia kaura- ja ohra- sekä rehuherneviljelmillä. Joutsenten aiheuttamat vahingot ovat olleet vielä melko vähäisiä, mutta lisääntymään päin. Joutsenet aiheuttavat vahinkoja viljoille, säilörehunurmille ja öljykasveille.
Valkoposkihanhien muutto oli nopea
Huhtikuu ja toukokuun alku olivat koleita ja vastatuulisia, joten valkoposkihanhen muutto reipastui vasta 9.5. Tämän jälkeen sumut ja sateet hidastivat muuttoa. Valkoposkihanhien päämuutto tapahtui 18.–21.5. Viimeisen kohtalaisen muuttopäivän 25.5. jälkeen havaittiin vain joitakin tuhansia paikallisia ja muuttavia arktisen alueen hanhia. Pääreitti kulki normaalisti, eli Itä-Uudeltamaalta Keski-Karjalaan.
Syksyn muutto alkoi ryminällä 15.9., jolloin havaittiin kymmeniä tuhansia muuttavia ja paikallisia valkoposkihanhia Pohjois-Karjalasta Kymenlaaksoon. Muutto jatkui voimakkaana 18.–19.9. ja voidaan arvioida jopa puolen valkoposkihanhikannasta muuttaneen tähän mennessä, reilusti keskimääräistä aikaisemmin. Tämän jälkeen valkoposkihanhia liikkui huonoista muuttosäistä johtuen varsin vähän ja muutto tapahtui lyhyin siirtymin. Suomesta lähti paljon paikallisia hanhia 12.–13.10. ja viimeiset isot arktiset muutot tapahtuivat 14.10. ja 18.–19.10. Joitakin tuhansia valkoposkihanhia havaittiin vielä marraskuussa. Ensimmäinen ja viimeinen rynnistys osuivat perinteisille alueille rajan pintaan, mutta muutonhuippujen välissä hanhia levisi laajemmalti esimerkiksi Savoon. Syksyn 2020 tapaista isompaa leviämistä pohjoiseen ei toistunut. Muuton aikaistuminen saattaa olla yhteydessä tundran poikkeukselliseen kuumuuteen ja kuivuuteen kesällä 2021.
Valkoposkihanhien muuttoa voi seurata satelliittipalvelussa osoitteessa satelliitti.laji.fi. Palvelun ovat toteuttaneet Turun yliopisto ja Luonnonvarakeskus ympäristöministeriön Hanhipelto-hankerahoituksella.
Lisätietoja:
Hanne Lohilahti, erityisasiantuntija, ympäristöministeriö
p. 0295 250 374, hanne.lohilahti@gov.fi
Mika Pirinen, lajivahinkokoordinaattori, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
p. 0295 5026 214, mika.pirinen@ely-keskus.fi
Korvauksen hakeminen rauhoitettujen lajien aiheuttamista vahingoista (ely-keskus.fi)
Satelliittipalvelu valkoposkihanhien muuton seuraamiseen: satelliitti.laji.fi (laji.fi)
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Nya undantagslov har beviljats för att fördriva vitkindade gäss från åkrar17.4.2024 14:10:06 EEST | Tiedote
NTM-centralen i Egentliga Finland har föregående vecka beviljat 15 undantagslov för att fördriva vitkindade gäss från åkrar i syfte att förhindra allvarliga skador på gröda. Undantagsloven omfattar 54 gårdar, vilka befinner sig främst i Norra Karelen. Enligt undantagsloven får vitkindande gäss får fördrivas med oskadliggörande metoder. Under vårflytten är det förbjudet att använda högljudda fördrivningsmetoder så som smällpatroner för att trygga häckningsfreden.
Valkoposkihanhien pelloilta karkottamiseen on myönnetty uusia poikkeuslupia17.4.2024 14:10:06 EEST | Tiedote
Varsinais-Suomen ELY-keskus on viime viikolla myöntänyt 15 poikkeuslupaa valkoposkihanhien karkottamiseen pelloilta vakavien viljelyvahinkojen estämiseksi. Luvat koskevat 54 tilaa, jotka sijaitsevat pääosin Pohjois-Karjalassa. Poikkeusluvilla valkoposkihanhia saa karkottaa niitä vahingoittamattomilla menetelmillä. Kevätmuuttokaudella kovaäänisten karkotuskeinojen kuten paukkupatruunoiden käyttö on kielletty lintujen pesimärauhan turvaamiseksi.
Maaperän puhdistamisen ilmastovaikutuksia voidaan vähentää – nyt kattava tietopaketti julki16.4.2024 08:21:00 EEST | Tiedote
Nyt on julkaistu laaja tietopaketti siitä, miten maaperän puhdistusmenetelmien ilmastovaikutuksia on mahdollista pienentää. Kyse on kehityshankkeesta, joka toteutettiin Pirkanmaan ELY-keskuksen ja FCG Finnish Consulting Group Oy:n yhteistyönä osana Maaperä kuntoon -ohjelmaa.
Genomförandet av Skärgårdshavsprogrammet påskyndas i pilotområden16.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Avrinningsområdena till Aura å och Pemar å samt Kimitoön med omgivande havsområden har valts som pilotområden för Skärgårdshavsprogrammet. Syftet med Skärgårdshavsprogrammet är att minska näringsbelastningen på Skärgårdshavet och få bort jordbruket i Skärgårdshavets avrinningsområde från listan över de värsta belastningskällorna för Östersjön, som upprätthålls av kommissionen för skydd av Östersjöns marina miljö.
Saaristomeri-ohjelman toteutusta vauhditetaan pilottialueilla16.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Saaristomeri-ohjelman pilottialueiksi on valittu Aurajoen ja Paimionjoen valuma-alueet sekä Kemiönsaari ja ympäröivät merialueet. Saaristomeri-ohjelman tavoitteena on vähentää ravinnekuormaa Saaristomereen ja poistaa Saaristomeren valuma-alueen maatalous Itämeren suurten kuormittajien listalta, jota Itämeren suojelukomissio ylläpitää.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme