ELY-keskukset

Rauhoitettujen lintujen aiheuttamia satovahinkoja viimevuotista vähemmän – korvaukset haettava vuoden loppuun mennessä

Jaa

Alustavien tietojen mukaan luonnonsuojelulailla rauhoitetut linnut, kuten valkoposkihanhet, ovat aiheuttaneet viime vuotta vähemmän viljelyvahinkoja. Pääsyynä pidetään suotuisia sääolosuhteita. Korvauksia rauhoitettujen lintujen aiheuttamista vahingoista voi hakea vuoden loppuun mennessä ja ne maksetaan alkuvuodesta.

© K Joki-Sipilä
© K Joki-Sipilä

Ympäristöministeriö ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Pääsyynä viime vuotta vähäisempiin vahinkoihin voidaan pitää kevät- ja syysmuutolle osuneita suotuisia sääolosuhteita, jotka mahdollistivat etenkin valkoposkihanhien nopean muuton Suomen yli. Kevään lyhyempi viipyminen Suomen pelloilla rajoitti vahinkojen syntymistä.

Rauhoitettujen lintujen aiheuttamia vahinkoja aiheutui eniten Pohjois-Karjalan ja Kaakkois-Suomen alueilla, joilta korvaushakemuksia on tähän mennessä jätetty yhteensä 170 kappaletta. Näistä 169 oli valkoposkihanhien ja yksi kurkien aiheuttamista vahingoista. Näillä alueilla keväällä ilmoitetut vahingot korvattiin jo aiemmin tänä vuonna.

Korvauksia rauhoitettujen lintujen vuonna 2021 aiheuttamista vahingoista voi hakea ELY-keskuksista vuoden loppuun mennessä. Vuoden 2021 korvaukset maksetaan alkuvuodesta. Vuonna 2020 korvaushakemuksia jätettiin 481 kappaletta ja korvausten yhteenlaskettu määrä oli 3,8 miljoonaa euroa.

Valkoposkihanhet aiheuttavat vahinkoja säilörehunurmille ja syysviljojen oraille. Kurkivahinkoja tapahtuu eniten Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusten alueilla, joissa kurjet aiheuttavat ongelmia kaura- ja ohra- sekä rehuherneviljelmillä. Joutsenten aiheuttamat vahingot ovat olleet vielä melko vähäisiä, mutta lisääntymään päin. Joutsenet aiheuttavat vahinkoja viljoille, säilörehunurmille ja öljykasveille.

Valkoposkihanhien muutto oli nopea

Huhtikuu ja toukokuun alku olivat koleita ja vastatuulisia, joten valkoposkihanhen muutto reipastui vasta 9.5. Tämän jälkeen sumut ja sateet hidastivat muuttoa. Valkoposkihanhien päämuutto tapahtui 18.–21.5. Viimeisen kohtalaisen muuttopäivän 25.5. jälkeen havaittiin vain joitakin tuhansia paikallisia ja muuttavia arktisen alueen hanhia. Pääreitti kulki normaalisti, eli Itä-Uudeltamaalta Keski-Karjalaan.

Syksyn muutto alkoi ryminällä 15.9., jolloin havaittiin kymmeniä tuhansia muuttavia ja paikallisia valkoposkihanhia Pohjois-Karjalasta Kymenlaaksoon. Muutto jatkui voimakkaana 18.–19.9. ja voidaan arvioida jopa puolen valkoposkihanhikannasta muuttaneen tähän mennessä, reilusti keskimääräistä aikaisemmin. Tämän jälkeen valkoposkihanhia liikkui huonoista muuttosäistä johtuen varsin vähän ja muutto tapahtui lyhyin siirtymin. Suomesta lähti paljon paikallisia hanhia 12.–13.10. ja viimeiset isot arktiset muutot tapahtuivat 14.10. ja 18.–19.10. Joitakin tuhansia valkoposkihanhia havaittiin vielä marraskuussa. Ensimmäinen ja viimeinen rynnistys osuivat perinteisille alueille rajan pintaan, mutta muutonhuippujen välissä hanhia levisi laajemmalti esimerkiksi Savoon. Syksyn 2020 tapaista isompaa leviämistä pohjoiseen ei toistunut. Muuton aikaistuminen saattaa olla yhteydessä tundran poikkeukselliseen kuumuuteen ja kuivuuteen kesällä 2021.

Valkoposkihanhien muuttoa voi seurata satelliittipalvelussa osoitteessa satelliitti.laji.fi. Palvelun ovat toteuttaneet Turun yliopisto ja Luonnonvarakeskus ympäristöministeriön Hanhipelto-hankerahoituksella.

Lisätietoja:

Hanne Lohilahti, erityisasiantuntija, ympäristöministeriö
p. 0295 250 374, hanne.lohilahti@gov.fi

Mika Pirinen, lajivahinkokoordinaattori, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
p. 0295 5026 214, mika.pirinen@ely-keskus.fi

Korvauksen hakeminen rauhoitettujen lajien aiheuttamista vahingoista (ely-keskus.fi)

Satelliittipalvelu valkoposkihanhien muuton seuraamiseen: satelliitti.laji.fi (laji.fi)

Avainsanat

Kuvat

© K Joki-Sipilä
© K Joki-Sipilä
Lataa

Tietoja julkaisijasta

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset

Kontaktmyndighetens motiverade slutsats om MKB-dokumentet för projektet för Helsingfors–Åbo snabb tågförbindelse (Nyland, Egentliga Finland)3.12.2021 15:05:30 EET | Tiedote

Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland har gett en motiverad slutsats om Trafikledsverkets beskrivning av miljökonsekvensbedömningen gällande Helsingfors–Åbo snabb tågförbindelse enligt lagen om förfarandet vid miljökonsekvensbedömning. Med MKB-förfarandet har man sammanfört Natura 2000 -bedömningarna för Kisko ås källflöden och Noux samt bedömningen av behov av en Naturabedömning för Kustövikens Naturaområde. Den motiverade slutsatsen har utarbetats i samarbete mellan experter vid NTM-centralerna i Nyland och Egentliga Finland. NTM-centralernas naturvårdsmyndigheters Naturautlåtanden är bifogade till slutsatsen.

Yhteysviranomaisten perusteltu päätelmä Helsinki-Turku nopea junayhteys -hankkeen YVA-selostuksesta (Uusimaa, Varsinais-Suomi)3.12.2021 14:27:30 EET | Tiedote

Uudenmaan ELY-keskus on antanut ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisen perustellun päätelmän Väyläviraston Helsinki-Turku nopea junayhteys -hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. YVA-menettelyyn on yhdistetty Kiskonjoen latvavesien ja Nuuksion Natura 2000 -alueita koskevat Natura-arvioinnit sekä arvio Kuusistonlahden Natura-aluetta koskevan Natura-arvioinnin tarpeesta. Perusteltu päätelmä on valmisteltu Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten asiantuntijoiden yhteistyönä. ELY-keskusten luonnonsuojeluviranomaisten antamat Natura-lausunnot ovat päätelmän liitteinä.

Fridlysta fåglar orsakade färre skördeskador än i fjol – ansökan om ersättning ska lämnas in före utgången av året26.11.2021 09:30:00 EET | Tiedote

Enligt preliminära uppgifter har fåglar som är fridlysta enligt naturvårdslagen, såsom vitkindade gäss, orsakat mindre skador på odlingar än i fjol. Gynnsamma väderförhållanden anses vara den huvudsakliga orsaken. Ersättning för skador orsakade av fridlysta fåglar kan sökas före utgången av året. Ersättningen betalas ut i början av nästa år.

Vattentjänststrategi för Östra och Södra Finland – lyckad förändring genom samarbete och prognosticering (Mellersta Finland, Södra Savolax, Tavastland, Sydöstra Finland, Norra Karelen, Norra Savolax, Nyland)25.11.2021 14:39:33 EET | Tiedote

I arbetet på en strategi för vattentjänsterna i södra och östra Finland har det blivit dags att utvärdera det som varit och kasta en blick på det som kommer. Strategin är nu klar, efter många turer. Vi har skapat en gemensam vision och gjort strategiska val samt identifierat åtgärder för vidareutvecklingen av vattentjänsterna i östra och södra Finland. Eftersom världen omkring oss är stadd i ständig förändring kan vi inte definitivt spika vår strategi. Därför vill vi redan i detta skede granska våra val och vårt arbete. Vad har vi lyckats med? Var behöver insatserna ökas? Vad behövs för att strategin ska förverkligas? Vilka metoder för framtidsarbete behöver vi för att lyckas? Svar på dessa frågor hoppas vi få under framtidsdagen 16.12 som hålls på distans och där vi välkomnar aktörer från intressentgrupper i alla de medverkande landskapen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme