Rauhoitetut kangasvuokot ovat aloittaneet kukinnan Etelä-Savossa

Kangasvuokko tarjoaa mettä kevään ensimmäisille pölyttäjille
Kangasvuokko (Pulsatilla vernalis) kukkii yleensä toukokuussa, ensimmäiset jo huhtikuussa. Kangasvuokon kookkaat, pehmeäkarvaiset kukat tarjoavat mettä palkkioksi pölyttäjille. Auki olevalla kukalla voi olla leveyttä jopa kymmenen senttimetriä. Kukat ovat yleensä kermanvalkoiset, mutta Etelä-Savossa tavataan yksittäisillä paikoilla myös liilanpunaista värimuotoa. Kukinnan jälkeen kukkaperät saattavat nousta yli 30 cm:n korkeuteen, jotta lenninhaivenella varustetuilla siemenillä olisi mahdollisimman hyvät leviämismahdollisuudet. Kukkimatonta kangasvuokkoa on puolestaan vaikeaa havaita, sillä lehtiruusukkeen ikivihreät lehdet kasvavat lähes maanmyötäisesti.
Kangasvuokko on arokasvi, joka levisi Suomeen pian jääkauden jälkeen, jolloin kasvipeite oli harvaa. Nykyään kangasvuokolle otollisimmat olosuhteet löytyvät kuivilta ja valoisilta harjumänniköiltä sekä hiekkaisilta puolukka- ja kanervakankailta. Monesti laji kasvaa myös hiekkaisilla teiden pientareilla tai polkujen reunoilla, joissa on siementen itämistä helpottavaa paljasta maanpintaa.
Suomessa kangasvuokon levinneisyys painottuu Kaakkois-Suomeen Salpausselkien ja Etelä-Savon alueelle, vaikka yksittäisiä esiintymiä lajilla on Uudenmaan pohjoisosissa sekä Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan eteläosassa.
Kangasvuokolla monta uhkaa
Komeat kukat ovat koituneet monesti kangasvuokkojen kohtaloksi. Kangasvuokkoja kerättiin suuria määriä myyntiin 1900-luvun alussa. Myynti kiellettiin vuonna 1926 ja laji rauhoitettiin vuonna 1952. Kangasvuokko oli ensimmäinen luonnonsuojelulain turvan saanut kasvi.
Rauhoituksesta huolimatta kangasvuokkoja poimitaan ja siirretään edelleen pihoihin jonkin verran. Keräämistä merkittävämmäksi kangasvuokon uhkatekijäksi on noussut kasvupaikkojen umpeenkasvu ja tuhoutuminen mm. soranoton tai voimakkaiden metsätaloustoimien seurauksena. Asutuksen läheisyydessä kangasvuokkoa uhkaa rakentaminen, tallaaminen ja edelleen myös kasvien poiminen ja siirtäminen puutarhoihin.
Maljakossa kukat kuihtuvat hyvin nopeasti. Kasvupaikan suhteen kasvi on vaatelias eikä todennäköisesti tule menestymään pihaan siirrettynä. Lisäksi kangasvuokolla on laaja juurakko, joka vaurioituu kun kasvi kaivetaan maasta ylös. Kuten monet muutkin luonnonkasvit, kukkiva kangasvuokko on kaunein omassa luonnonympäristössään. Taimitarhoilta voi hankkia näyttäviä kangasvuokon sukulaiskasveja, esimerkiksi tarhakylmänkukkia tai arovuokkoja pihoihin istutettavaksi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Luonnonsuojeluasiantuntija Marika Lax, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 029 502 4050, marika.lax(at)ely-keskus.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Etelä-Savon ELY-keskusJääkärinkatu 14, PL 164
50101 Mikkeli
0295 024 000http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-etela-savo
Etelä-Savon ELY-keskus tuottaa valtion aluehallinnon palveluja ja osallistuu maakunnan kehittämiseen Etelä-Savon maakunnan alueella. Palvelumme kohdistuvat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen, maaseutuun sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin. Omaa toimialuetta laajemmin hoidamme rakennerahastotehtäviä Itä-Suomen alueella, koordinoimme vesienhoitoa Vuoksen vesistöalueella ja vastaamme valtakunnallisen TE-hallinnon asiakaspalvelukeskuksen toiminnasta. Viraston toimipaikka sijaitsee Mikkelissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Etelä-Savon ELY-keskus
Ahvenniemi lakisuojelukohteeksi4.12.2025 15:34:41 EET | Tiedote
Etelä-Savon ELY-keskus on suojellut Pertunmaalla sijaitsevan entisen Ahvenniemen tilan vanhan päärakennuksen, luhtiaitan ja jyväaitan. Ahvenniemen tila on osa Suuren Savontien valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä.
Itä-Suomen elinvoimakeskuksen ylijohtajaksi Ari Niiranen27.11.2025 13:59:24 EET | Tiedote
Valtioneuvosto nimitti vuoden 2026 alussa toimintansa aloittavan Itä-Suomen elinvoimakeskuksen ylijohtajaksi Ari Niirasen. Itä-Suomen elinvoimakeskus muodostetaan Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskuksista. Elinvoimakeskuksiin siirtyy suurin osa nykyisten ELY-keskusten tehtävistä.
Etelä-Savossa työttömiä saman verran kuin vuosi sitten25.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Etelä-Savon kuntien työllisyyspalveluissa oli lokakuun lopussa 6 068 työtöntä eli 12 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten. Etelä-Savossa oli lokakuun lopussa 2 432 yhdenjaksoisesti yli vuoden työttömänä ollutta työnhakijaa. Osuus kaikista työttömistä on noussut vuodessa 34 %:sta 40 %:iin.
Etelä-Savon elinkeinoelämän näkymissä puolustusteollisuutta, matkailua ja maataloutta30.10.2025 13:20:16 EET | Tiedote
Etelä-Savon elinkeinoelämän näkymät ovat yhä monisyiset. Maakunnan pk-yritykset panostavat kehittämiseen maltillisesti. Suurten veturiyritysten vähäisyys näkyy TKI-toiminnan keskittymisessä korkeakoulusektorille. Myös väestön ikääntyminen ja työikäisten määrän lasku painaa vaakakupissa.
Etelä-Savossa työttömien määrä nousi ja lomautettujen määrä laski vuodentakaisesta21.10.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Etelä-Savon kuntien työllisyyspalveluissa oli syyskuun lopussa 5 883 työtöntä eli 142 enemmän kuin vuosi sitten. Lomautettuja heistä oli 261, missä oli laskua vuodentakaisesta 43 %. Työttömien naisten määrä nousi vuodentakaisesta 105:llä ja miesten 33:lla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme