Ravustuskausi tulee, oletko valmis?
Monelle suomalaiselle ravustus ja ravuilla herkuttelu on kesän kohokohta. Nyt odotus palkitaan, sillä ravustuskausi käynnistyy heinäkuun 21. päivä kello 12 ja jatkuu lokakuun viimeiseen päivään. Etenkin ilta ja yö ovat parasta ravustusaikaa, mutta saksiniekka kävelee mertaan päivisinkin. Parhaimmillaan ravustus on hauskaa yhdessä tekemistä kavereiden tai perheen kanssa. Perheen pikkuväelle hämärän ajan ravustus on unohtumaton kokemus.
Ravustaja voi saada saaliiksi sekä kotimaista jokirapua että pohjoisamerikkalaista alkuperää olevaa täplärapua. Viime kesän arvioidaan olleen hyvä ravun kasvun kannalta ja kesäkuun aikana vauhdilla lämmenneet vedet mahdollistavat ravuille aikaisen kuorenvaihdon ja ennakoivat hyviä saaliita heti kauden alussa. Tosin helteiden jatkuessa pitkään rapujen aktiivisuus voi heiketä liian lämpimän veden vuoksi.
Maamme vuotuinen rapusaalis oli 2010-luvulla 3–5 miljoonaa yksilöä, joista vuosikymmenen loppupuolella enää 10 % oli jokirapuja. Pääosan rapusaaliista saavat vapaa-ajan kalastajat, mutta täplärapukantojen vahvistuessa on kaupallisen ravustuksen osuus ollut kasvussa. Tuottoisimmat täplärapuvedet sijaitsevat Hämeessä, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Jokirapusaalis painottuu Itä- ja Keski-Suomeen.
Jokainen ravustaja voi ehkäistä rapuruttoa!
Rapurutto ja täpläravun leviäminen on suurin uhka erittäin uhanalaiselle jokiravulle. Jokainen ravustaja voi toimillaan ehkäistä rapuruton leviämistä desinfioimalla, kuivaamalla tai pakastamalla kaikki rapujen pyynnissä käytettävät välineet ennen niiden siirtämistä vesistön eri osien väillä tai toiseen vesistöön. Syötit tulisi pyytää samasta vesistöstä, jossa aiotaan ravustaa. Mikäli syötit ovat muualta, tulee niitä pakastaa 3 vuorokautta ennen käyttöä.
Lisäksi tulee muistaa, että rapuja saa sumputtaa vain siinä vesistön osassa, josta ne on pyydetty. Täplärapu levittää rapuruttoa ja siksi sitä ei saa missään tapauksessa siirtää vesistöstä toiseen tai istuttaa vesistöihin. Myös jokirapujen istuttaminen vaatii aina luvan.
Rapujuhlien muistilista
Keittäessään rapuja jokainen vastuullinen rapujuhlien järjestäjä huolehtii, että ravut lisätään aina kiehuvaan veteen yksitellen tai pieninä erinä. Veden tulee kiehua koko ajan. Sopiva keittoaika ravuille on noin 8–12 minuuttia koon mukaan. Muut ravunkeittämiseen tarvittavat ainekset ovat suola, sokeri ja tilli. Reseptejä rapujen keittämiseen löytyy internetistä helposti.
Jos ravustamaan ei itse pääse, ei rapujuhlia kannata jättää pitämättä, sillä rapuja on tarjolla lähiruokayritysten tai kauppojen valikoimissa, usein myös valmiiksi keitettynä.
Luvat kuntoon ja ravustamaan
Ravustukseen tarvitaan aina vesialueen omistajan lupa ja 18–64-vuotiailla tulee lisäksi olla kalastonhoitomaksu maksettuna. Merrat tulee merkitä kohoilla, jotka yltävät vähintään 5 senttimetriä veden pinnasta. Lisäksi merroissa tulee olla ravustajan nimi ja yhteystiedot sekä pyydysmerkki, jos vesialueen omistaja niin edellyttää. Laittomasta jokiravun pyynnistä ravustajalle voidaan määrätä jokiravun suojeluarvo maksettavaksi. Jokiravun suojeluarvo on 50 euroa ravulta.
Lisätietoja:
Lisätietoa ravustuksesta ja ravuista Kalatalouden keskusliiton esitteessä (ahven.net)
Kansallinen rapustrategia 2019-2022 (julkaisut.valtioneuvosto.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Rapututkija (FT, dosentti), Japo Jussila, Itä-Suomen yliopisto, puh. 040 5428 982
Kalatalousasiantuntija, Janne Rautanen, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, puh. 0400 946 968
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 044 4931 457
Johtava kalatalousasiantuntija, Jorma Kirjavainen, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Järvi-Suomen kalatalouspalvelut, puh.02950 25059
Tutkija (FM), Esa Erkamo, Luonnonvarakeskus, puh. 02953 27425
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Sinilevät runsastuneet merialueilla, sisävesissä tilanne tavanomaisempi (Varsinais-Suomi, Satakunta)15.7.2021 12:20:47 EEST | Tiedote
Sinilevätilanne on huonontunut merialueilla ja levää on havaittu laajoilla alueilla. Sisävesien osalta tilanne on tavanomaisempi, joskin yksittäisillä järvillä sinilevää voi esiintyä runsaastikin.
Kräftfiskesäsongen är snart här, är du redo?14.7.2021 09:14:49 EEST | Tiedote
För många finländare hör kräftfiske och kräftskivor till sommarens höjdpunkter och snart är den långa väntan över. Kräftfiskesäsongen inleds den 21 juli klockan 12 och pågår fram till den sista oktober. I synnerhet kvällar och nätter är bästa tiden för kräftfiske, men kräftorna traskar in i mjärdarna även dagtid. Kräftfiske är en kul upplevelse att dela tillsammans med vänner eller familjen. För familjens minsta är det ett oförglömligt äventyr att bege sig ut på en kräftfisketur i den mörknande sommarkvällen.
Sinilevätilanne viime viikon kaltainen, Saaristomerellä levähavaintoja eniten (Varsinais-Suomi, Satakunta)8.7.2021 12:21:09 EEST | Tiedote
Merialueilla sinilevää on havaittu eniten välisaaristossa. Kemiönsaaren eteläisellä merialueella on myös havaittu paikoin runsaasti sinilevää. Sisävesialueilla tilanne on pysynyt rauhallisena.
Vedenalaisen luonnon monimuotoisuutta kartoitetaan pohjoisen Perämeren alueella8.7.2021 10:37:15 EEST | Tiedote
Heinä- ja elokuun aikana voi nähdä tavallista tarkkaavaisempia suppailijoita ja kahlaajia Perämeren rantavesissä. Kyse ei kuitenkaan ole hellettä karussa olevista lomailijoista, vaan pohjoisen meriluonnon kartoittajista. Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueilla toteutetaan vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden inventointeja osana VELMU2 -ohjelmaa, jossa tavoitteena on lisätä tietoa pohjoisen Perämeren huonommin tunnettujen rannikkoalueiden lajistosta, luontotyypeistä ja lajien muodostamista yhteisöistä. Alueella liikkuvat myös SeaCOMBO-hankkeen kartoittajat.
Tarjolla tietoa vesikasvien ja rantojen hoidosta sekä vinkkejä niittoihin (Etelä-Savo, Kainuu, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo)7.7.2021 13:51:16 EEST | Tiedote
Vesikasvit ja rantojen hoito Järvi-Suomessa -webinaarin tallenteet ovat nyt tarjolla. Vesikasvit ovat merkittävä osa järviluontoa, joten ennen mökkirannan niittoa tulee poiston tarpeellisuus punnita. Vesistöstä poistetun kasvimassan hyötykäyttö on kasvussa, ja kasvimassa voidaan hyödyntää esimerkiksi maanparannusaineena peltoviljelyssä.
Peltojen kipsikäsittelyn hakuaika jatkuu 31.7. saakka – kevään tukihaku toi käsittelyyn yli 7000 hehtaaria (Varsinais-Suomi, Satakunta)2.7.2021 09:54:23 EEST | Tiedote
Noin 270 varsinaisuomalaista viljelijää haki kipsinlevitystä yhteensä 7000 peltohehtaarille 25.6. päättyneessä kipsihaussa. Hakuun vaikuttivat poikkeuksellisen runsaat kevätsateet, jotka viivästyttivät kylvöjä. Hakuaikaa jatketaankin viljelijöiden toiveesta 31.7.2021 saakka. Eniten kipsikäsiteltäviä hehtaareja tuli Salosta (1178 ha) ja huomattavasti pienemmästä Pöytyän kunnasta (1134 ha). Suhteessa kipsinlevitykseen soveltuvaan peltoalaan nähden eniten kipsikäsiteltäviä hehtaareja tuli Oripäästä 10,2 % (184 ha). Kuntakohtaiset tiedot löytyvät liitteenä olevista kuvista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme