Ravustuskausi tulee, oletko valmis?
Ravustaja voi saada saaliiksi sekä kotimaista jokirapua että pohjoisamerikkalaista alkuperää olevaa täplärapua. Viime kesän arvioidaan olleen hyvä ravun kasvun kannalta ja kesäkuun aikana vauhdilla lämmenneet vedet mahdollistavat ravuille aikaisen kuorenvaihdon ja ennakoivat hyviä saaliita heti kauden alussa. Tosin helteiden jatkuessa pitkään rapujen aktiivisuus voi heiketä liian lämpimän veden vuoksi.
Maamme vuotuinen rapusaalis oli 2010-luvulla 3–5 miljoonaa yksilöä, joista vuosikymmenen loppupuolella enää 10 % oli jokirapuja. Pääosan rapusaaliista saavat vapaa-ajan kalastajat, mutta täplärapukantojen vahvistuessa on kaupallisen ravustuksen osuus ollut kasvussa. Tuottoisimmat täplärapuvedet sijaitsevat Hämeessä, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Jokirapusaalis painottuu Itä- ja Keski-Suomeen.
Jokainen ravustaja voi ehkäistä rapuruttoa!
Rapurutto ja täpläravun leviäminen on suurin uhka erittäin uhanalaiselle jokiravulle. Jokainen ravustaja voi toimillaan ehkäistä rapuruton leviämistä desinfioimalla, kuivaamalla tai pakastamalla kaikki rapujen pyynnissä käytettävät välineet ennen niiden siirtämistä vesistön eri osien väillä tai toiseen vesistöön. Syötit tulisi pyytää samasta vesistöstä, jossa aiotaan ravustaa. Mikäli syötit ovat muualta, tulee niitä pakastaa 3 vuorokautta ennen käyttöä.
Lisäksi tulee muistaa, että rapuja saa sumputtaa vain siinä vesistön osassa, josta ne on pyydetty. Täplärapu levittää rapuruttoa ja siksi sitä ei saa missään tapauksessa siirtää vesistöstä toiseen tai istuttaa vesistöihin. Myös jokirapujen istuttaminen vaatii aina luvan.
Rapujuhlien muistilista
Keittäessään rapuja jokainen vastuullinen rapujuhlien järjestäjä huolehtii, että ravut lisätään aina kiehuvaan veteen yksitellen tai pieninä erinä. Veden tulee kiehua koko ajan. Sopiva keittoaika ravuille on noin 8–12 minuuttia koon mukaan. Muut ravunkeittämiseen tarvittavat ainekset ovat suola, sokeri ja tilli. Reseptejä rapujen keittämiseen löytyy internetistä helposti.
Jos ravustamaan ei itse pääse, ei rapujuhlia kannata jättää pitämättä, sillä rapuja on tarjolla lähiruokayritysten tai kauppojen valikoimissa, usein myös valmiiksi keitettynä.
Luvat kuntoon ja ravustamaan
Ravustukseen tarvitaan aina vesialueen omistajan lupa ja 18–64-vuotiailla tulee lisäksi olla kalastonhoitomaksu maksettuna. Merrat tulee merkitä kohoilla, jotka yltävät vähintään 5 senttimetriä veden pinnasta. Lisäksi merroissa tulee olla ravustajan nimi ja yhteystiedot sekä pyydysmerkki, jos vesialueen omistaja niin edellyttää. Laittomasta jokiravun pyynnistä ravustajalle voidaan määrätä jokiravun suojeluarvo maksettavaksi. Jokiravun suojeluarvo on 50 euroa ravulta.
Lisätietoja:
Lisätietoa ravustuksesta ja ravuista Kalatalouden keskusliiton esitteessä (ahven.net)
Kansallinen rapustrategia 2019-2022 (julkaisut.valtioneuvosto.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Rapututkija (FT, dosentti), Japo Jussila, Itä-Suomen yliopisto, puh. 040 5428 982
Kalatalousasiantuntija, Janne Rautanen, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, puh. 0400 946 968
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 044 4931 457
Johtava kalatalousasiantuntija, Jorma Kirjavainen, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Järvi-Suomen kalatalouspalvelut, puh.02950 25059
Tutkija (FM), Esa Erkamo, Luonnonvarakeskus, puh. 02953 27425
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Valkoposkihanhien muuttokausi on alkanut normaalia aikaisemmin23.4.2024 15:36:02 EEST | Tiedote
Valkoposkihanhien kevätmuutto on alkanut tänä vuonna normaalia aikaisemmin. Suomessa on 23.4. mennessä havaittu jopa kymmeniätuhansia valkoposkihanhia. Tulevien viikkojen sääolosuhteet vaikuttavat merkittävästi kevätmuuton sujuvuuteen ja mahdollisiin hanhivahinkoihin.
Kyläniemen ja Lamposaaren lauttapaikkojen muutos- ja parannushanke käynnistyy Ruokolahdessa ja Lappeenrannassa22.4.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Varsinais-Suomen ELY-keskus teettää maanteillä 14866 (Kutveleentie) ja 14826 (Utrasaarentie) sijaitsevien Kyläniemen ja Lamposaaren lauttapaikkojen lauttarantojen muutos- ja parannustöitä. Rakennustöitä tehdään Lamposaaren lauttapaikalla touko-elokuun välisenä aikana ja Kyläniemen lauttapaikalla heinä-joulukuun välisenä aikana. Hankkeessa peruskorjataan Lamposaaren lauttarantojen rakenteet. Kyläniemen lauttapaikalle rakennetaan uusi varalauttapaikka, uusitaan nykyiset huonokuntoiset lauttarannat ja toteutetaan lossiväylän parannus- ja kunnossapitoruoppaus sekä parannetaan lauttapaikkojen liikenneturvallisuutta. Rakennustöillä ei ole vaikutusta Kyläniemen ja Lamposaaren lossien aikataulun mukaiseen liikennöintiin. Töiden aikana Fintraffic Oy:n tieliikennekeskus tiedottaa mahdollisista liikenteen häiriöistä 24 h/vrk.
Nya undantagslov har beviljats för att fördriva vitkindade gäss från åkrar17.4.2024 14:10:06 EEST | Tiedote
NTM-centralen i Egentliga Finland har föregående vecka beviljat 15 undantagslov för att fördriva vitkindade gäss från åkrar i syfte att förhindra allvarliga skador på gröda. Undantagsloven omfattar 54 gårdar, vilka befinner sig främst i Norra Karelen. Enligt undantagsloven får vitkindande gäss får fördrivas med oskadliggörande metoder. Under vårflytten är det förbjudet att använda högljudda fördrivningsmetoder så som smällpatroner för att trygga häckningsfreden.
Valkoposkihanhien pelloilta karkottamiseen on myönnetty uusia poikkeuslupia17.4.2024 14:10:06 EEST | Tiedote
Varsinais-Suomen ELY-keskus on viime viikolla myöntänyt 15 poikkeuslupaa valkoposkihanhien karkottamiseen pelloilta vakavien viljelyvahinkojen estämiseksi. Luvat koskevat 54 tilaa, jotka sijaitsevat pääosin Pohjois-Karjalassa. Poikkeusluvilla valkoposkihanhia saa karkottaa niitä vahingoittamattomilla menetelmillä. Kevätmuuttokaudella kovaäänisten karkotuskeinojen kuten paukkupatruunoiden käyttö on kielletty lintujen pesimärauhan turvaamiseksi.
Maaperän puhdistamisen ilmastovaikutuksia voidaan vähentää – nyt kattava tietopaketti julki16.4.2024 08:21:00 EEST | Tiedote
Nyt on julkaistu laaja tietopaketti siitä, miten maaperän puhdistusmenetelmien ilmastovaikutuksia on mahdollista pienentää. Kyse on kehityshankkeesta, joka toteutettiin Pirkanmaan ELY-keskuksen ja FCG Finnish Consulting Group Oy:n yhteistyönä osana Maaperä kuntoon -ohjelmaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme