Helsingin yliopisto

Rehukäytöstä ruoantuotantoon – viljateollisuuden sivuvirtoja voidaan hyödyntää proteiinin ja ravintokuidun lähteiksi

Jaa

Nykyisellään rehuksi tai energian tuotantoon menevistä leseistä ja muista viljateollisuuden sivuvirroista on mahdollista tuottaa proteiinirikkaita ja hyvin toimivia elintarvikkeiden raaka-aineita. Ne voivat sopia esimerkiksi nestemäisiin ja lusikoitaviin tuotteisiin.

Ultraäänikäsitellyt ohraproteiininäytteet (vasemmalla) eivät sedimentoidu astian pohjalle toisin kuin käsittelemättömät näytteet. Tämä parantaa niiden käytettävyyttä esimerkiksi juotavissa elintarvikkeissa. Kuva: Pia Silventoinen
Ultraäänikäsitellyt ohraproteiininäytteet (vasemmalla) eivät sedimentoidu astian pohjalle toisin kuin käsittelemättömät näytteet. Tämä parantaa niiden käytettävyyttä esimerkiksi juotavissa elintarvikkeissa. Kuva: Pia Silventoinen

Elintarviketeollisuus tuottaa vuosittain merkittäviä määriä sivuvirtoja, kuten viljojen leseitä. Näitä ei pääasiallisesti käytetä ruokana, vaan ne hyödynnetään esimerkiksi rehuna tai energiantuotannossa.

– Tämän vuoksi menetetään korkealaatuista proteiinia ja ravintokuitua. Leseiden käyttö ruoantuotannossa parantaisi materiaalitehokkuutta ja sopisi terveellisiin ruokavalioihin, toteaa Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa väittelevä Pia Silventoinen.

Kasvipohjaiset ainesosat, etenkin proteiinit, toimivat kuitenkin elintarvikesovelluksissa usein eläinperäisiä heikommin. Silventoinen kehittikin VTT:llä toteutetussa väitöstutkimuksessaan menetelmiä, joiden avulla viljateollisuuden sivuvirroista – vehnä-, riisi- ja ruisleseestä sekä ohran ydinjauhosta – tuotettiin proteiinirikkaita, ravitsemuksellisesti tasapainoisia ja hyvin toimivia raaka-aineita erityisesti nestemäisiin ja lusikoitaviin tuotteisiin.

Pia Silventoinen optimoi väitöstyössään kestäviä ja ympäristöystävällisiä kuivaerotusmenetelmiä, kuten jauhatusta ja ilmaluokitusta. Jauhatuksessa näytteet hienonnetaan mekaanisesti myllyllä niin, että materiaalin sisältämät komponentit, kuten proteiini, tärkkelys ja kuitu, irtoavat toisistaan ja näytteen partikkelikoko pienenee. Jauhatuksen lopputuotteena on siis raaka-ainetta hienojakoisempi jauhe.

Ilmaluokituksessa puolestaan hienoksi jauhettu jauho erotellaan kahteen eri jakeeseen jauhon partikkeleiden koon, tiheyden ja muodon perusteella. Erottuminen tapahtuu ilmaluokituskammiossa, jossa pyörivä luokinpyörä päästää läpi vain pienimmät ja kevyimmät partikkelit, joissa on viljamateriaaleilla yleensä paljon proteiinia. Isot partikkelit erottuvat omaan jakeeseensa.

Jauhatuksen ja ilmaluokituksen avulla tuotettiin proteiinia ja ravintokuitua sisältäviä hybridiraaka-aineita, joiden toiminnalliset ominaisuudet olivat raaka-ainesivuvirtoja parempia. Lisäksi entsyymikäsittelyn ja ultraäänen avulla näitä ominaisuuksia voitiin parantaa edelleen.

– Entsyymikäsiteltyä proteiinirikasta riisilesejaetta voitaisiin tulevaisuudessa käyttää raaka-aineena esimerkiksi lusikoitavissa elintarvikkeissa, joista kuluttaja saa proteiinia. Siinä on myös niin paljon ravintokuitua, että tuotteeseen voidaan liittää ravitsemusväittämä ”kuidun lähde”. Ultraäänellä käsiteltyjä ohraproteiinituotteita voitaisiin puolestaan soveltaa kasvipohjaisten maidonkaltaisten juomien valmistuksessa, Silventoinen hahmottelee.

––––––––––––––––––––––

DI Pia Silventoinen väittelee 3.3.2021 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Dry fractionation and functionalisation of cereal side streams for their improved food applicability".

Voit seurata väitöstilaisuutta myös suorana verkossa. Katso lisätiedot kalenteritapahtuman yhteydestä. 




Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pia Silventoinen, pia.silventoinen@vtt.fi

Kuvat

Ultraäänikäsitellyt ohraproteiininäytteet (vasemmalla) eivät sedimentoidu astian pohjalle toisin kuin käsittelemättömät näytteet. Tämä parantaa niiden käytettävyyttä esimerkiksi juotavissa elintarvikkeissa. Kuva: Pia Silventoinen
Ultraäänikäsitellyt ohraproteiininäytteet (vasemmalla) eivät sedimentoidu astian pohjalle toisin kuin käsittelemättömät näytteet. Tämä parantaa niiden käytettävyyttä esimerkiksi juotavissa elintarvikkeissa. Kuva: Pia Silventoinen
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

 

Tiedeviestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @AgriForHelsinki @LifeSciHelsinki

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Luomuksen vuosikertomus julkaistu – toiminta monipuolista, valtakunnalliset tehtävät vaarassa21.4.2021 11:33:52 EEST | Tiedote

Luomuksen vuosikertomus viimeisiltä kahdelta vuodelta on julkaistu. Katsaus on läpileikkaus Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon viimeaikaiseen tutkimukseen, toimintaan ja kehitykseen. Vaikka Luomuksen työ biodiversiteettitiedon kivijalkana palvelee koko Suomen luontoa ja useita hallinnonaloja, on sen talous heikentynyt viime vuosina. Valtakunnallisten tehtävien rahoitukseen tarvitaankin uusia ratkaisumalleja.

Helsingin yliopiston spinout-yhtiö GlucoModicumin verensokerin mittaamiseen suunniteltu non-invasive-ratkaisu on 13 kertaa tehokkaampi verrattuna aiemmin kehitettyyn neulattomaan state-of-art-teknologiaan20.4.2021 16:33:12 EEST | Tiedote

Nature Portfolio -julkaisuperheeseen kuuluvassa Scientific Reports -tiedelehdessä julkaistut tiedot mahdollistavat diabeteksen seurantaan tarkoitettujen mullistavien puettavien ratkaisujen kehittämisen. Keksintö perustuu Helsingin yliopistossa tehtyyn tutkimukseen. Yliopisto on ollut yksi GlucoModicumin omistajista vuodesta 2018.

Tutkimus vahvistaa: kehitysvammaisuus on harvoin perinnöllistä - riski tulevien sisarusten sairastumiselle on pieni18.4.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Kehitysvammaisuus johtuu useimmiten perimän muutoksista, jotka ovat syntyneet varhaisen sikiökehityksen aikana ja joita ei löydy vanhempien perimästä. Siksi niiden uusiutumisriski perheen seuraavalle lapselle on hyvin pieni, selvisi Helsingin yliopiston tutkimuksessa. Suomalaisilla ei myöskään ole suurempi perinnöllisten kehityshäiriöiden riski kuin muilla eurooppalaisilla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme