Reilu työ -verkosto: Työperäisen hyväksikäytön kriminalisointia on syytä selkeyttää
Viime vuosina on tunnistettu, että työperäinen hyväksikäyttö on laaja ongelma Suomessa monilla aloilla. Se voi näyttäytyä esimerkiksi alipalkkauksena, liian pitkinä työaikoina tai maksujen perimisenä työpaikasta. Vakavammissa tapauksissa työntekijää saatetaan kiristää tai painostaa, tai hän saattaa muusta syystä kokea, ettei hänellä ole muuta vaihtoehtoa kuin jäädä tilanteeseen.
Tällä hetkellä useimmiten työperäisen hyväksikäytön uhri on ulkomaalainen työntekijä, joka ei tunne oikeuksiaan Suomessa ja joka on työnantajasta riippuvainen esimerkiksi saadakseen oleskeluluvan. Työperäinen hyväksikäyttö voi kuitenkin joissain tapauksissa koskettaa myös suomalaista työntekijää.
Työperäinen hyväksikäyttö on Suomessa kriminalisoitu eri rikosnimikkeillä, kuten esimerkiksi työsyrjintä, kiskonnantapainen työsyrjintä, kiskonta, törkeä kiskonta ja ihmiskauppa. Käytännössä näiden rikosnimikkeiden soveltaminen on osoittautunut haastavaksi, eikä niiden aina katsota kattavan kaikkia hyväksikäyttötapauksia. Tämä aiheuttaa sen, että tiettyihin hyväksikäyttötilanteisiin on vaikea puuttua, eivätkä tekijät joudu rikosvastuuseen. Käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä, että hyväksikäyttö jatkuu ja yleistyy entisestään.
Ehkä yleisin käytettävä rikosnimike on kiskonnantapainen työsyrjintä, joka on säädetty nimenomaan työelämässä tapahtuvaan hyväksikäyttöön puuttumiseksi. Tämä nimike kuitenkin edellyttää, että tapauksessa pystytään osoittamaan syrjintäperuste sekä syy-yhteys syrjivän teon ja syrjintäperusteen välillä. Käytännössä tulee pystyä osoittamaan, että työnantaja on esimerkiksi maksanut työntekijälle liian pientä palkkaa tämän kansalaisuuden tai alkuperän vuoksi. Tapauksissa, joissa osalle samaa kansalaisuutta oleville työntekijöille maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa ja osalle ei, on hankalaa käytännössä osoittaa työnantajan toiminnan syrjivyys kansalaisuuden perusteella, vaikka alipalkatuiksi työntekijöiksi olisivat selvästi valikoituneet esimerkiksi työnantajaan nähden riippuvaisemmassa asemassa olevat työntekijät. Näitä tapauksia on vaikea tunnistaa työsuojelun valvonnassa. Esitutkinnassa ja syyteharkinnassa tapauksia arvioidaan vaihtelevasti ja osa tapauksista tulkitaan pelkiksi palkkariidoiksi. Tämän vuoksi suuri osa tapauksista ei päädy oikeuden arvioitavaksi eikä oikeuskäytäntöä ole syntynyt riittävästi. Työsyrjintänimikkeet edellyttävät lisäksi aina työsuhdetta, minkä vuoksi ne soveltuvat huonosti tilanteisiin, joissa työsuhde on verhottu yrittäjyydeksi. Kiskontarikostunnusmerkistön on lainvalmisteluaineistossa todettu soveltuvan myös työperäisiin hyväksikäyttötapauksiin, mutta myös sen osalta esiintyy vastaavia soveltamishaasteita.
Verkoston toimijat ovat käytännön työssään todenneet, että on suuri tarve parantaa uhrien oikeusturvaa sekä rikosvastuun toteutumista ilmiön torjumiseksi. Näkemyksemme mukaan tulisi selvittää, voitaisiinko hyväksikäyttöön paremmin puuttua, mikäli työperäinen hyväksikäyttö kriminalisoitaisiin suoraan ilman tarvetta osoittaa työsyrjintää. Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) esitti vuonna 2020 kahta uutta työperäisen hyväksikäytön tilanteisiin soveltuvaa rikosnimikettä: kiskonta ja törkeä kiskonta työelämässä. SAK on taas esittänyt muun muassa alipalkkauksen kriminalisointia.
Useista toimista huolimatta työperäinen hyväksikäyttö lisääntyy jatkuvasti ja on jo osittain muodostunut osaksi suomalaisia työmarkkinoita. Tämän vuoksi lainsäädäntömuutostarpeita tulisi arvioida kiireellisesti.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
- Pekka Hätönen, tutkinnanjohtaja, poliisin valtakunnallinen ihmiskaupparyhmä, 0295475637 pekka.hatonen@poliisi.fi
- Katja-Pia Jenu, ylitarkastaja, ESAVI työsuojelu, 0295016258 katja-pia.jenu@avi.fi
- Pia Marttila, koordinoiva erityisasiantuntija, Rikosuhripäivystys, 0406309669 pia.marttila@riku.fi
Tietoja julkaisijasta
Reilu työ -verkosto perustettiin Rikosuhripäivystyksen ja SAK:n maahanmuuttajien työsuhdeneuvonnan toimesta vuonna 2016 kehittämään yhteistyötä etenkin ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisemiseksi ja uhrien auttamiseksi.
Reilu työ -verkostoon kuuluvat: Rikosuhripäivystys, SAK, Palvelualojen ammattiliitto, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU, Maahanmuuttovirasto, Teollisuusliitto, Rakennusliitto, Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue, Helsingin ja Itä-Uudenmaan poliisilaitokset, Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä, Monika-Naiset liitto ry, Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti (HEUNI), Pakolaisneuvonta ry, Kotimajoituksen tuki ry, Vailla vakinaista asuntoa ry, Suomen Pakolaisapu ry, Helsingin kaupunki ja Diakonissalaitos.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Rikosuhripäivystys
Brottsofferjourens öppettider ändras – ”Vi vill nå ungdomar bättre än tidigare”19.3.2024 10:55:31 EET | Tiedote
Öppettiderna för telefontjänsten Brottsofferjouren 116 006 och RIKUchat-tjänsten ändras från 2 april 2024. I fortsättningen är båda tjänsterna öppna vardagar från måndag till torsdag kl. 9–18 och fredagar kl. 9–16.
Rikosuhripäivystyksen palveluiden aukioloajat muuttuvat – “Haluamme tavoittaa entistä paremmin myös nuoria”19.3.2024 10:55:31 EET | Tiedote
Rikosuhripäivystys 116 006 -puhelinpalvelun ja RIKUchat-palvelun aukioloajat muuttuvat 2. huhtikuuta 2024 alkaen. Jatkossa kumpikin palvelu on avoinna arkisin maanantaista torstaihin kello 9–18 ja perjantaisin kello 9–16.
Antalet klienter hos Brottsofferjouren ökade med 11 procent – temat för jubileumsåret är frivilliga19.2.2024 00:01:00 EET | Tiedote
Brottsofferjourens (RIKU) olika tjänster hade förra året 31 500 klienter. Detta är 11 procent fler än år 2022. Den internationella dagen för brottsoffer firas torsdagen den 22 februari.
Rikosuhripäivystyksen asiakasmäärä kasvoi 11 prosenttia – juhlavuoden teemana on vapaaehtoiset19.2.2024 00:01:00 EET | Tiedote
Rikosuhripäivystyksen (RIKU) eri palveluissa oli viime vuonna 31 500 asiakasta. Tämä on 11 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022. Torstaina 22. helmikuuta vietetään kansainvälistä rikosuhripäivää.
Reilu työ -verkosto: Työperäisen hyväksikäytön torjunta on huomioitava hallitusohjelman toteutuksessa6.10.2023 09:08:14 EEST | Tiedote
Lauantaina 7.10. vietetään jälleen kansainvälistä Kunnon työn päivää, jonka tarkoituksena on nostaa esiin oikeus reiluihin ja säällisiin työehtoihin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme