Reilu työ -verkosto: Työperäisen hyväksikäytön uhrien asemaa parannettava

– Usein palkkasyrjintää ei tunnisteta työsyrjintärikokseksi, vaan ajatellaan, että kyse on pelkästä siviilioikeudellisesta palkkariidasta. Lainsäädännön tarkoituksena on kuitenkin suojella syrjinnältä heikommassa asemassa olevia työtekijöitä, jotka eivät ole tietoisia oikeuksistaan tai jotka eivät kykene niitä puolustamaan, sanoo Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelutarkastaja Katja-Pia Jenu.

Työnantaja voi syyllistyä tällaisissa tapauksissa esimerkiksi työsyrjintään tai kiskonnantapaiseen työsyrjintään. Työsyrjinnän tunnusmerkistön täyttymiseksi ei vaadita, että samassa työpaikassa olisi esimerkiksi suomalainen työntekijä, jolle maksetaan parempaa palkkaa. Vakavammissa tapauksissa työnantaja voi syyllistyä törkeään kiskontaan tai jopa ihmiskauppaan.

Palkkasyrjinnässä työnantajan motiivi on usein taloudellinen hyöty.

– Alipalkkaus on valitettavasti nykytilanteessa kannattavaa, koska kiinnijäämisen riski on pieni ja rahallinen hyöty voi olla suuri, toteaa SAK:n asiantuntija Maaret Pulliainen.

– Tämä vääristää myös kilpailua, kun rehellisten työnantajien on vaikea kilpailla hinnoissa.

Jos asiassa ei tutkita rikosta vaan saatavia haetaan siviilikanteella, työnantajan maksettavaksi tulee kiinni jäädessä vain palkkauksen erotus. Tämän vuoksi Reilu Työ -verkosto pitää tärkeänä, että lainsäädäntöä kehitetään alipalkkaustilanteiden rahallisten sanktioiden osalta.

Reilu työ -verkoston jäsenet kohtaavat työssään työntekijöitä, jotka ovat joutuneet työperäisen hyväksikäytön uhreiksi ja pyrkivät auttamaan uhreja saamaan oikeutta. Verkoston jäsenet ovat kuitenkin todenneet, että näiden rikosten tutkinta ei usein etene tai sitä ei edes aloiteta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että rikoksen uhri ei saa korvauksia ja useimmiten työnantaja jatkaa toimintaansa entiseen tapaan.

– Autamme viikoittain työntekijöitä tekemään rikosilmoituksia työperäisestä hyväksikäytöstä. Monet heistä tarvitsisivat oikeusavustajaa tuomaan esille rikoksen tunnusmerkistön täyttymistä ja haettavien korvausten suuruutta, mutta oikeusavun maksullisuuden vuoksi heillä ei ole usein mahdollisuutta käyttää avustajaa. Tämä voi edesauttaa sitä, että rikosprosessi ei etene tai että siinä käytetään lievempää rikosnimikettä, sanoo Pia Marttila Rikosuhripäivystyksestä.

Moni Rikosuhripäivystyksen asiakas ei uskalla hakea palkkasaataviaan oikeusteitse, koska hän pelkää joutuvansa vastaamaan itse mittavista oikeudenkäyntikuluista.

– Yksittäisen ilmoituksen taustalla voi olla laajempi tapaus, jossa hyväksikäytetään jopa kymmeniä työntekijöitä. Mikäli yksittäistä ilmoitusta ei tutkita, eivät nämä muutkaan tapaukset tule esille, Marttila jatkaa.

Pahimmillaan työnantajan palkkarikkomukset voivat johtaa jopa siihen, että työntekijä ei saa jatko-oleskelulupaa, kun taas työnantajalle ei tule sanktiota.

Reilu työ -verkosto vaatii, että tilanteeseen puututaan. Poliisin resursseja ja erikoistumista työsyrjintä- ja hyväksikäyttörikoksiin on lisättävä, työsuojelun mahdollisuuksia puuttua palkkasyrjintään on tehostettava ja uhrien auttamistyön resurssit on turvattava. Verkosto kutsuu myös eri viranomaiset ja kolmannen sektorin toimijat keskusteluun siitä, miten työperäisen hyväksikäytön uhrien oikeusturvaa voitaisiin kehittää niin, ettei uhrin oikeus avustajaan tutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana jää kiinni hänen taloudellisesta asemastaan.