Reilu työ -verkosto: Yrittäjyydeksi verhottu työnteko voi johtaa hyväksikäyttöön

Reilu työ -verkosto pitää tärkeänä, että hallitus pitää kiinni lupauksestaan täsmentää työsuhteen määritelmää, jotta jatkossakin lainsäädäntö antaa turvaa sitä tarvitseville ja työnteon naamioiminen yrittäjyydeksi vaikeutuu. Lisäksi viranomaisille on taattava riittävät resurssit ja toimivalta valvoa lain noudattamista sekä puuttua ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöön.

Yhä useampi poliisiin, Rikosuhripäivystykseen ja ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään yhteyttä ottanut pakkotyön tai muun vakavan työperäisen hyväksikäytön uhri on ollut virallisesti yrittäjän asemassa tietämättään tai pakotettuna – useassa tapauksessa niin, että hän on joutunut maksamaan jopa kymmeniä tuhansia euroja työnantajilleen osuudesta yrityksessä. Näissä tilanteissa työntekijä on kuitenkin työskennellyt tosiasiallisesti työnantajan ohjauksessa ilman päätäntävaltaa yrityksen asioissa tai edes pääsyä yrityksen tietoihin. Hän on saattanut tehdä ylipitkää työpäivää jopa ilman vapaapäiviä, palkkaa tai muuta korvausta. Hyväksikäyttöä voi kuitenkin olla tavallista haastavampaa näyttää toteen, koska virallisten asiakirjojen mukaan kyseessä on yrittäjä.  

Reilu työ -verkosto on huolissaan myös yleistyvästä liiketoimintamallista, jonka tarkoituksena on työnantajavelvoitteiden kiertäminen työnantajakulujen säästämiseksi ja esimerkiksi työaikalainsäädännön kiertämiseksi. Tähän pyritään naamioimalla työsopimus joksikin muuksi sopimusmuodoksi, kuten kumppanuus- tai toimeksiantosopimukseksi, jolloin työntekijää pidetään virallisesti yrittäjänä. Näissä tilanteissa kuitenkin työskennellään tosiasiallisesti työnantajan johdon ja valvonnan alaisina ilman mahdollisuutta päättää itsenäisesti työn tekemisen ehdoista. Seurauksena tästä työntekijä jää täysin ilman työlainsäädännön tuomaa turvaa työehdoille. Yrittäjän työhön ei sovelleta työehtosopimuksia eikä myöskään muuta työntekijän suojaksi tehtyä lainsäädäntöä, esimerkiksi oikeutta vuosilomaan, sairausajan palkkaan tai korvaukseen työtapaturman sattuessa.   

Tietämättömyys työelämän pelisäännöistä, kielitaidottomuus ja riippuvuus työnantajasta altistavat hyväksikäytölle. Työntekijät ovat usein heikoilla järjestelyissä, joissa oikeussuhde pyritään tietoisesti sopimusehdoin saamaan näyttämään muulta kuin työsopimukselta ja työntekijöillä ei olosuhteiden pakosta välttämättä ole muuta mahdollisuutta kuin tehdä töitä millä ehdoilla tahansa. Ilmiö vääristää myös yritysten välistä reilua kilpailua.