Päärata toimii liikenteellisenä selkärankana Etelä-Suomessa. Se kulkee useiden kaupunkien ja kuntien kautta ja sen kehittäminen edistää alueellista tasapainoa ja alueiden välistä yhteistyötä. Lisääntynyt elinvoimaisuus ja mahdollisuudet houkuttelevat uusia investointeja ja yrityksiä näille alueille.

Päärata on kestävän kehityksen moottoritie, joka kytkee yhteen sen varrella olevat alueet ja edistää kestävää ja tehokasta liikkumista. Lyhyemmät matka-ajat ruuhka-Suomen alueella kannustavat ihmisiä liikkumaan raiteilla ja helpottavat työssäkäyntiä radan varrella olevien kaupunkien välillä.

Suomirata-hanke, nopea rautatieyhteys Helsingin ja Tampereen välille, vahvistaa jo valmiiksi vahvoja keskuksia, Helsinkiä ja Tampereen seutua, mutta aiheuttaa alueellisen epätasapainon ja heikentää muiden alueiden elinvoimaa. Koko maan tasapuolinen kehittäminen ja alueiden välinen yhteistyö ovat tärkeitä tekijöitä kestävän kehityksen kannalta.

Suomiradan toteuttamiseen liittyy liikaa haasteita ja kysymysmerkkejä. Sen rakentaminen keskelle luontoa ja radan ylläpito aiheuttavat merkittävää ympäristökuormitusta. Lisäksi sen rakentamisen hinta on korkea. Arvio investoinneista nousee useisiin miljardeihin euroihin, mikä luo merkittävän taloudellisen taakan valtiolle ja veronmaksajille. Onko tällainen mittava investointi perusteltua suhteessa odotettuihin hyötyihin? Voidaanko samat tavoitteet saavuttaa edullisemmin?

Liikennetarve Helsingin ja Tampereen välillä ei välttämättä oikeuta näin mittavaa investointia. Emme edes tarkkaan tiedä, mitkä liikenteen kasvunäkymät ovat tulevaisuudessa. Teknologian kehitys ja tulevaisuuden liikennemuodot voivat olla erilaisia kuin nyt .

Suomirata-hankkeen taloudellinen järkevyys on kyseenalainen. Investointiin liittyy merkittäviä haasteita, kuten korkea hinta, liikennetarpeen epävarmuus, alueellisen epätasapainon riski ja ympäristövaikutukset.

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari vastustaa Suomirata-hanketta ja sen suunnittelun edistämistä.