Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Rintasyöpään sairastuminen vähentää erityisesti pienituloisten naisten ansiotuloja ja lisää merkittävästi psykiatrisia diagnooseja kaikilla sairastuneilla

Jaa
Rintasyöpään sairastuneiden naisten ansiotulot putosivat keskimäärin 5,1 prosenttia diagnoosin jälkeisten viiden vuoden aikana. Eniten tulot putosivat naisilla, jotka olivat valmiiksi heikommin kiinnittyneitä työmarkkinoille. Suurin vaikutus tuloihin oli kahtena ensimmäisenä vuonna diagnoosin jälkeen. Lisäksi psykiatristen diagnoosien määrä lisääntyi merkittävästi rintasyöpädiagnoosin jälkeen.

Tiedot käyvät ilmi tuoreesta tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin rintasyövän vaikutusta 35–55-vuotiaiden naisten tuloihin, työllisyyteen ja mielenterveyteen.

Rintasyövän vaikutus työllisyyteen oli vaatimaton, rintasyöpään sairastuneiden työllisyys putosi yhden prosenttiyksikön verran. Tämä selittyi ennen kaikkea eläköitymisellä, mutta ei lisääntyneellä työttömyydellä.

”Tulojen putoaminen voi liittyä hoidoista ja hetkellisestä työkyvyttömyydestä johtuviin poissaoloihin, urakehityksen hidastumiseen tai esimerkiksi siihen, että sairastuneen preferenssit ajankäytön suhteen muuttuvat”, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Maria Vaalavuo.

Sosiaaliturvajärjestelmä pehmentää taloudellista vaikutusta

Vaikka ansiotulot putosivat rintasyöpään sairastuneilla naisilla merkittävästi, heidän kokonaistulonsa pienentyivät huomattavasti vähemmän.

”Tämä on sairausvakuutusjärjestelmämme ansiota ja osoittaa suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän merkityksen sosiaalisten riskien pehmentäjänä. Tulonsiirrot paikkaavat kohtuullisen tehokkaasti sairauden aiheuttamaa tulojen menetystä”, Vaalavuo toteaa.

”Sairauden psykososiaalisista vaikutuksista tulisi olla huolestuneempi, sillä psykiatriset erikoissairaanhoidon käynnit pysyvät verrokkiryhmää korkeammalla tasolla vielä viisi vuotta rintasyövän ensidiagnoosin jälkeen”, hän jatkaa.

Sairauden vaikutukset eivät ole kaikille samat

Rintasyöpää esiintyy enemmän korkeammin koulutetuilla ja korkeampituloisilla naisilla, mutta sairastumisen negatiiviset vaikutukset ansiotuloihin ovat suuremmat pienituloisilla, vähemmän koulutetuilla ja työntekijäammateissa olevilla naisilla.

Naiset ovat erilaisessa asemassa sen suhteen, vaatiiko heidän työtehtävänsä fyysistä voimaa, missä määrin työtehtäviä voi mukauttaa alentuneeseen työkykyyn ja millaista tukea työnantaja heille tarjoaa. Aiemmassa tutkimuksessa on myös havaittu, että alempiin sosioekonomisiin ryhmiin kuuluvilla syöpä havaitaan usein myöhemmin, jolloin myös syövän vakavuuteen liittyvät tekijät voivat selittää ryhmien välisiä eroja vaikutuksissa.

”Sairauden vaikutusten erojen selvittäminen eri ryhmissä on tärkeää. Jos jo valmiiksi pienituloiset kärsivät voimakkaammin sairauden vaikutuksista, tämä vahvistaa yhteyttä terveydentilan ja tulotason välillä”, eriarvoisuuteen perehtynyt Vaalavuo sanoo.

”Terveydenhuoltojärjestelmää tulisi kehittää niin, että syöpien diagnosoimisessa tai hoidossa ei olisi sosioekonomisia eroja, ja toisaalta kaikilla työpaikoilla tulisi edesauttaa naisten palaamista töihin.”

Uusi tutkimusasetelma

Terveyden ja sosioekonomisen aseman välisestä yhteydestä on paljon tutkimusta, mutta syy-seuraussuhde näiden kahden välillä ei ole täysin selvä. Heikompi terveys voi estää työnteon ja kouluttautumisen ja johtaa alhaisempiin tuloihin, mutta toisaalta pienituloisuus tai työttömyys voi vaikuttaa terveyteen. Syy-seuraussuhteen todentaminen tutkimuksessa ei ole helppoa.

Vaalavuon juuri julkaistussa tutkimusartikkelissa tarkastellaan rintasyövän vaikutusta 35–55-vuotiaiden naisten tuloihin, työllisyyteen ja mielenterveyteen uudenlaisella tutkimusasetelmalla. Tutkimuksessa vertaillaan rintasyöpään vuosina 2004–2009 sairastuneita vuosina 2010–2015 sairastuneisiin. Tämän uudenlaisen tutkimusasetelman ansiosta voidaan huomioida automaattisesti tekijät, jotka ovat samanaikaisesti yhteydessä sekä rintasyöpään että työmarkkina-asemaan.

Tutkimus perustuu Tilastokeskuksen ja THL:n rekisteriaineistoihin vuosilta 2000–2016. Tutkimus on saanut rahoitusta Kelasta ja Suomen Akatemian INVEST-lippulaivahankkeesta.

Lisätietoa

Alkuperäinen artikkeli Labour Economics -julkaisussa:

Vaalavuo, M. (2021) The Unequal impact of ill health: Earnings, employment and mental health among breast cancer survivors in Finland.

Yhteystiedot

Maria Vaalavuo
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 6754
sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Pikkulasten rokotuskattavuus on Suomessa erittäin hyvä – vuonna 2021 syntyneissä rokottamattomien osuus hieman aiempia ikäluokkia suurempi27.3.2024 02:00:00 EET | Tiedote

Pikkulasten rokotuskattavuus on Suomessa vuodesta toiseen korkea. Vuonna 2021 syntyneistä lapsista lähes 98 prosentille on aloitettu kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä, poliolta ja Hib-taudeilta suojaava viitosrokotussarja. Tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta suojaavan MPR-rokotteen on vuonna 2021 syntyneistä lapsista saanut lähes 95 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi valtakunnallisesta rokotusrekisteristä. Rokotuskattavuuksissa on eroja hyvinvointialueiden välillä. Matalampien kattavuuksien alueilla on kuitenkin tehty pitkäjänteistä työtä rokotusmyönteisyyden lisäämiseksi, ja erot rokotuskattavuuksissa hyvinvointialueiden välillä ovatkin usean rokotteen osalta kaventumassa. Rokottamattomuus on harvinaista, mutta kasvanut hieman Rokottamattomuus on Suomessa edelleen harvinaista. Vuonna 2021 syntyneistä lapsista täysin rokottamattomia on 1,7 prosenttia, mikä on hieman enemmän kuin aiemmissa ikäluokissa. Vuonna 2020 syntyneistä kolmeen ikävuoteen asti rokottamattomia o

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye