Rintasyöpään sairastuminen vähentää erityisesti pienituloisten naisten ansiotuloja ja lisää merkittävästi psykiatrisia diagnooseja kaikilla sairastuneilla
Rintasyöpään sairastuneiden naisten ansiotulot putosivat keskimäärin 5,1 prosenttia diagnoosin jälkeisten viiden vuoden aikana. Eniten tulot putosivat naisilla, jotka olivat valmiiksi heikommin kiinnittyneitä työmarkkinoille. Suurin vaikutus tuloihin oli kahtena ensimmäisenä vuonna diagnoosin jälkeen. Lisäksi psykiatristen diagnoosien määrä lisääntyi merkittävästi rintasyöpädiagnoosin jälkeen.
Tiedot käyvät ilmi tuoreesta tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin rintasyövän vaikutusta 35–55-vuotiaiden naisten tuloihin, työllisyyteen ja mielenterveyteen.
Rintasyövän vaikutus työllisyyteen oli vaatimaton, rintasyöpään sairastuneiden työllisyys putosi yhden prosenttiyksikön verran. Tämä selittyi ennen kaikkea eläköitymisellä, mutta ei lisääntyneellä työttömyydellä.
”Tulojen putoaminen voi liittyä hoidoista ja hetkellisestä työkyvyttömyydestä johtuviin poissaoloihin, urakehityksen hidastumiseen tai esimerkiksi siihen, että sairastuneen preferenssit ajankäytön suhteen muuttuvat”, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Maria Vaalavuo.
Sosiaaliturvajärjestelmä pehmentää taloudellista vaikutusta
Vaikka ansiotulot putosivat rintasyöpään sairastuneilla naisilla merkittävästi, heidän kokonaistulonsa pienentyivät huomattavasti vähemmän.
”Tämä on sairausvakuutusjärjestelmämme ansiota ja osoittaa suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän merkityksen sosiaalisten riskien pehmentäjänä. Tulonsiirrot paikkaavat kohtuullisen tehokkaasti sairauden aiheuttamaa tulojen menetystä”, Vaalavuo toteaa.
”Sairauden psykososiaalisista vaikutuksista tulisi olla huolestuneempi, sillä psykiatriset erikoissairaanhoidon käynnit pysyvät verrokkiryhmää korkeammalla tasolla vielä viisi vuotta rintasyövän ensidiagnoosin jälkeen”, hän jatkaa.
Sairauden vaikutukset eivät ole kaikille samat
Rintasyöpää esiintyy enemmän korkeammin koulutetuilla ja korkeampituloisilla naisilla, mutta sairastumisen negatiiviset vaikutukset ansiotuloihin ovat suuremmat pienituloisilla, vähemmän koulutetuilla ja työntekijäammateissa olevilla naisilla.
Naiset ovat erilaisessa asemassa sen suhteen, vaatiiko heidän työtehtävänsä fyysistä voimaa, missä määrin työtehtäviä voi mukauttaa alentuneeseen työkykyyn ja millaista tukea työnantaja heille tarjoaa. Aiemmassa tutkimuksessa on myös havaittu, että alempiin sosioekonomisiin ryhmiin kuuluvilla syöpä havaitaan usein myöhemmin, jolloin myös syövän vakavuuteen liittyvät tekijät voivat selittää ryhmien välisiä eroja vaikutuksissa.
”Sairauden vaikutusten erojen selvittäminen eri ryhmissä on tärkeää. Jos jo valmiiksi pienituloiset kärsivät voimakkaammin sairauden vaikutuksista, tämä vahvistaa yhteyttä terveydentilan ja tulotason välillä”, eriarvoisuuteen perehtynyt Vaalavuo sanoo.
”Terveydenhuoltojärjestelmää tulisi kehittää niin, että syöpien diagnosoimisessa tai hoidossa ei olisi sosioekonomisia eroja, ja toisaalta kaikilla työpaikoilla tulisi edesauttaa naisten palaamista töihin.”
Uusi tutkimusasetelma
Terveyden ja sosioekonomisen aseman välisestä yhteydestä on paljon tutkimusta, mutta syy-seuraussuhde näiden kahden välillä ei ole täysin selvä. Heikompi terveys voi estää työnteon ja kouluttautumisen ja johtaa alhaisempiin tuloihin, mutta toisaalta pienituloisuus tai työttömyys voi vaikuttaa terveyteen. Syy-seuraussuhteen todentaminen tutkimuksessa ei ole helppoa.
Vaalavuon juuri julkaistussa tutkimusartikkelissa tarkastellaan rintasyövän vaikutusta 35–55-vuotiaiden naisten tuloihin, työllisyyteen ja mielenterveyteen uudenlaisella tutkimusasetelmalla. Tutkimuksessa vertaillaan rintasyöpään vuosina 2004–2009 sairastuneita vuosina 2010–2015 sairastuneisiin. Tämän uudenlaisen tutkimusasetelman ansiosta voidaan huomioida automaattisesti tekijät, jotka ovat samanaikaisesti yhteydessä sekä rintasyöpään että työmarkkina-asemaan.
Tutkimus perustuu Tilastokeskuksen ja THL:n rekisteriaineistoihin vuosilta 2000–2016. Tutkimus on saanut rahoitusta Kelasta ja Suomen Akatemian INVEST-lippulaivahankkeesta.
Lisätietoa
Alkuperäinen artikkeli Labour Economics -julkaisussa:
Vaalavuo, M. (2021) The Unequal impact of ill health: Earnings, employment and mental health among breast cancer survivors in Finland.
Yhteystiedot
Maria Vaalavuo
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 6754
sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Karanteenissa olevien ylioppilaskokelaiden osallistuminen kokeisiin on mahdollista erityisjärjestelyin23.2.2021 11:08:24 EET | Tiedote
THL ja Ylioppilastutkintolautakunta ovat laatineet ohjeet siitä, millaisin erityisjärjestelyin karanteenissa olevien ylioppilaskokelaiden osallistuminen koetilaisuuteen voidaan järjestää. Vain oireettomat karanteeniin määrätyt kokelaat, jotka on testattu ennen kyseistä koetta ja saaneet negatiivisen testituloksen, voivat osallistua kokeeseen. Järjestelyn edellytyksenä on, että lukio pystyy järjestämään karanteenissa oleville kokelaille erillisen koetilan ja kokeelle valvojat. Koronavirusinfektion vuoksi eristyksessä olevat kokelaat eivät voi osallistua kokeeseen, vaan heidän tulee hakea ilmoittautumisen mitätöintiä. Erityisjärjestelyjen toteuttaminen ei ole pakollista Karanteenissa olevien kokelaiden erityisjärjestelyt edellyttävät lukion sekä kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavan yksikön yhteistyötä. Tartuntataudeista vastaavan yksikön rooli järjestelyjen toteuttamisessa on merkittävä. Tämän vuoksi kunnan tai alueen tartuntatilanne voi vaikuttaa siihen onko erityis
THL:n kysely: Sosiaalipäivystysten kiire jatkui koronaepidemian pitkittyessä – lasten ja nuorten asiat työllistivät eniten22.2.2021 11:04:17 EET | Tiedote
Asiakkaiden yhteydenotot sosiaalipäivystyksiin lisääntyivät loppuvuodesta 2020 alkuvuoden tilanteeseen verrattuna. Sosiaalipäivystysten työntekijöiden mukaan tämä johtui koronaepidemian pitkittymisestä ja ikääntyvien kohtaamista ongelmista. Tulokset käyvät ilmi THL:n tekemästä sosiaalipäivystyskyselystä.
Mer partiklar i inandningsluften hos krypande småbarn än hos vuxna – babyrobot mätte barnens inandningsluft19.2.2021 06:00:00 EET | Tiedote
I små krypande barns inandningsluft är mängden partiklar till och med tio gånger större än i den luft de vuxna i samma rum andas. Detta beror på att en del av partiklarna stannar i närheten av golvnivån och inte når den höjd där vuxna andas. Resultaten framgår av en undersökning som publicerats i tidningen Environmental Science and Technology. Forskare vid Institutet för hälsa och välfärd deltog i undersökningen. Babyrobot undersöker damm från mattor I undersökningen byggdes en babyrobot som kröp på golvet precis som ett barn. Roboten mätte partiklar och mikrober från mattor i inandningsluften. När babyroboten kryper på mattan följer också kemiska föreningar och mikrober med dammet som stiger ur mattan. Beroende på partiklarnas storlek och aerodynamiska egenskaper, rör sig en del av dessa partiklar lättare och längre med luftströmmarna än andra. Därför är partikelblandningen runt ett barn som rör sig på mattan och därmed även i inandningsluften annorlunda än på ytan av mattan eller i d
Ryömivien pikkulasten hengitysilmassa enemmän hiukkasia kuin aikuisten – vauvarobotti mittasi lasten hengitysilmaa19.2.2021 06:00:00 EET | Tiedote
Pienten ryömivien lasten hengitysilmassa hiukkasten määrä on jopa kymmenen kertaa suurempi kuin samassa huoneessa olevien aikuisten hengitysilmassa. Tämä johtuu siitä, että osa hiukkasista jää lähelle lattiaa eikä nouse aikuisten hengitysilman korkeudelle. Tulokset selviävät Environmental Science and Technology -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta, jonka tekemiseen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijat osallistuivat. Vauvarobotti tutkii matoista irtoavaa pölyä Tutkimuksessa rakennettiin lattialla lasten ryömimistä matkiva vauvarobotti, joka mittasi matoista peräisin olevia hengitysilman hiukkasia ja mikrobeja. Kun vauvarobotti ryömii matolla, matosta nousevan pölyn mukana kulkeutuu ilmaan myös kemiallisia yhdisteitä ja mikrobeja. Osa näistä hiukkasista liikkuu ilmavirtojen mukana helpommin ja kauemmas kuin toiset, riippuen hiukkasten koosta ja aerodynaamisista ominaisuuksista. Tämän takia matolla liikkuvan lapsen ympärillä ja siten myös hengitysilmassa hiukkasten seos on erilain
THL suosittelee pääkaupunkiseudulle uusia koronan torjuntatoimia18.2.2021 11:10:52 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) pitää välttämättömänä, että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella ja pääkaupunkiseudulla otetaan käyttöön väliaikaisia uusia toimia koronaepidemian kiihtymisen estämiseksi. Toimilla estetään myös virusmuunnoksen laajaa leviämistä muualle maahan. THL:n suosittelemat toimet koskevat seuraavaa kolmea viikkoa. THL suosittelee, että baarit, pubit ja yökerhot suljetaan Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa kokonaan mahdollisimman nopeasti ja pidetään kiinni 14. maaliskuuta asti. HUS-alueella suositellaan julkisten kokoontumisten osallistujamäärän rajoittamista kuuteen henkilöön. Myöskään yksityistilaisuuksiin ei tulisi kokoontua yli kuutta ihmistä. Lisäksi THL suosittelee, että HUS-alueen asukkaat välttävät lomamatkustamista oman alueen ulkopuolelle 14. maaliskuuta asti. Viime viikkojen aikana HUSin ja muun maan epidemiakehitys on eriytynyt. HUSin alueella ilmaantuvuus on neljässä viikossa lähes kaksinkertaistunut 108,9 tap
THL suosittelee, että kaikilta ulkomailta Suomeen tulevilta matkustajilta edellytetään negatiivista koronatestitulosta17.2.2021 14:01:29 EET | Tiedote
THL suosittelee, että kaikki henkilömatkustajia kuljettavat kuljetusyhtiöt ja varustamot edellyttävät negatiivista koronatestitulosta kaikilta ulkomailta Suomeen tulevilta matkustajilta. Todistus tulisi esittää liikennöitsijälle ennen matkan alkua. Suositus on, että negatiivista testitodistusta edellytettäisiin viimeistään 23.2.2021 alkaen. Suositus koskee kaikkia yli 12-vuotiaita Suomeen saapuvia matkustajia. Myös 6-12-vuotiaille suositellaan vastaavaa todistusta, mutta sitä ei edellytetä. Mikäli matkustajalla on lääkärintodistus sairastetusta mutta jo parantuneesta COVID-19-taudista ja parantumisesta on kulunut alle 6 kuukautta, negatiivista koronavirustestitodistusta ei tarvita. ”Suosituksen tavoitteena on torjua Britanniassa, Brasiliassa ja Etelä-Afrikassa havaittujen koronavirusmuunnosten leviämistä Suomeen ja vähentää matkustamisen kautta Suomeen tulevia tartuntoja. Siksi on välttämätöntä, että matkailuun liittyvää tartuntariskiä ehkäistään mahdollisimman tehokkaasti”, sanoo THL:
Työssäkäyvät kokevat vahvempaa osallisuutta ja heillä on muita korkeampi positiivinen mielenterveys17.2.2021 08:07:13 EET | Tiedote
Työssäkäyvillä naisilla ja miehillä on vahvempi osallisuuden kokemus ja korkeampi positiivinen mielenterveys kuin työttömillä ja työkyvyttömillä. Työssäkäyvien lisäksi vahvaa osallisuutta ja positiivista mielenterveyttä kokevat myös ne työikäiset eli 18–64-vuotiaat naiset, jotka ovat vanhuus- tai varhaiseläkkeellä tai ovat luopuneet yritystoiminnasta. Myös perhevapaalla olevat naiset kokevat vahvaa osallisuutta ja positiivista mielenterveyttä. 65 vuotta täyttäneiden naisten ja miesten kokema osallisuus ja positiivinen mielenterveys ovat samalla tasolla työikäisten eläkkeelle jääneiden kanssa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme