Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Rintasyöpään sairastuminen vähentää erityisesti pienituloisten naisten ansiotuloja ja lisää merkittävästi psykiatrisia diagnooseja kaikilla sairastuneilla

Jaa
Rintasyöpään sairastuneiden naisten ansiotulot putosivat keskimäärin 5,1 prosenttia diagnoosin jälkeisten viiden vuoden aikana. Eniten tulot putosivat naisilla, jotka olivat valmiiksi heikommin kiinnittyneitä työmarkkinoille. Suurin vaikutus tuloihin oli kahtena ensimmäisenä vuonna diagnoosin jälkeen. Lisäksi psykiatristen diagnoosien määrä lisääntyi merkittävästi rintasyöpädiagnoosin jälkeen.

Tiedot käyvät ilmi tuoreesta tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin rintasyövän vaikutusta 35–55-vuotiaiden naisten tuloihin, työllisyyteen ja mielenterveyteen.

Rintasyövän vaikutus työllisyyteen oli vaatimaton, rintasyöpään sairastuneiden työllisyys putosi yhden prosenttiyksikön verran. Tämä selittyi ennen kaikkea eläköitymisellä, mutta ei lisääntyneellä työttömyydellä.

”Tulojen putoaminen voi liittyä hoidoista ja hetkellisestä työkyvyttömyydestä johtuviin poissaoloihin, urakehityksen hidastumiseen tai esimerkiksi siihen, että sairastuneen preferenssit ajankäytön suhteen muuttuvat”, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Maria Vaalavuo.

Sosiaaliturvajärjestelmä pehmentää taloudellista vaikutusta

Vaikka ansiotulot putosivat rintasyöpään sairastuneilla naisilla merkittävästi, heidän kokonaistulonsa pienentyivät huomattavasti vähemmän.

”Tämä on sairausvakuutusjärjestelmämme ansiota ja osoittaa suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän merkityksen sosiaalisten riskien pehmentäjänä. Tulonsiirrot paikkaavat kohtuullisen tehokkaasti sairauden aiheuttamaa tulojen menetystä”, Vaalavuo toteaa.

”Sairauden psykososiaalisista vaikutuksista tulisi olla huolestuneempi, sillä psykiatriset erikoissairaanhoidon käynnit pysyvät verrokkiryhmää korkeammalla tasolla vielä viisi vuotta rintasyövän ensidiagnoosin jälkeen”, hän jatkaa.

Sairauden vaikutukset eivät ole kaikille samat

Rintasyöpää esiintyy enemmän korkeammin koulutetuilla ja korkeampituloisilla naisilla, mutta sairastumisen negatiiviset vaikutukset ansiotuloihin ovat suuremmat pienituloisilla, vähemmän koulutetuilla ja työntekijäammateissa olevilla naisilla.

Naiset ovat erilaisessa asemassa sen suhteen, vaatiiko heidän työtehtävänsä fyysistä voimaa, missä määrin työtehtäviä voi mukauttaa alentuneeseen työkykyyn ja millaista tukea työnantaja heille tarjoaa. Aiemmassa tutkimuksessa on myös havaittu, että alempiin sosioekonomisiin ryhmiin kuuluvilla syöpä havaitaan usein myöhemmin, jolloin myös syövän vakavuuteen liittyvät tekijät voivat selittää ryhmien välisiä eroja vaikutuksissa.

”Sairauden vaikutusten erojen selvittäminen eri ryhmissä on tärkeää. Jos jo valmiiksi pienituloiset kärsivät voimakkaammin sairauden vaikutuksista, tämä vahvistaa yhteyttä terveydentilan ja tulotason välillä”, eriarvoisuuteen perehtynyt Vaalavuo sanoo.

”Terveydenhuoltojärjestelmää tulisi kehittää niin, että syöpien diagnosoimisessa tai hoidossa ei olisi sosioekonomisia eroja, ja toisaalta kaikilla työpaikoilla tulisi edesauttaa naisten palaamista töihin.”

Uusi tutkimusasetelma

Terveyden ja sosioekonomisen aseman välisestä yhteydestä on paljon tutkimusta, mutta syy-seuraussuhde näiden kahden välillä ei ole täysin selvä. Heikompi terveys voi estää työnteon ja kouluttautumisen ja johtaa alhaisempiin tuloihin, mutta toisaalta pienituloisuus tai työttömyys voi vaikuttaa terveyteen. Syy-seuraussuhteen todentaminen tutkimuksessa ei ole helppoa.

Vaalavuon juuri julkaistussa tutkimusartikkelissa tarkastellaan rintasyövän vaikutusta 35–55-vuotiaiden naisten tuloihin, työllisyyteen ja mielenterveyteen uudenlaisella tutkimusasetelmalla. Tutkimuksessa vertaillaan rintasyöpään vuosina 2004–2009 sairastuneita vuosina 2010–2015 sairastuneisiin. Tämän uudenlaisen tutkimusasetelman ansiosta voidaan huomioida automaattisesti tekijät, jotka ovat samanaikaisesti yhteydessä sekä rintasyöpään että työmarkkina-asemaan.

Tutkimus perustuu Tilastokeskuksen ja THL:n rekisteriaineistoihin vuosilta 2000–2016. Tutkimus on saanut rahoitusta Kelasta ja Suomen Akatemian INVEST-lippulaivahankkeesta.

Lisätietoa

Alkuperäinen artikkeli Labour Economics -julkaisussa:

Vaalavuo, M. (2021) The Unequal impact of ill health: Earnings, employment and mental health among breast cancer survivors in Finland.

Yhteystiedot

Maria Vaalavuo
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 6754
sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

THL viikolla 5/202622.1.2026 15:06:28 EET | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 22.1. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet ti 27.1. Ennakkotiedot turvakotien ja Nollalinjan auttavan puhelimen asiakasmääristä vuonna 2025 julkaistaan. Lisätiedot: soile.koskela(at)thl.fi, puh. 029 524 7058 Uutiset to 29.1. Kansallisen rokotusohjelman TBE- eli puutiaisaivotulehdusrokotukset laajenevat uusille taudin riskialueille. Julkaisemme uudet rokotussuositukset sekä päivitettyä tietoa alueista, joilla omakustanteisia TBE-rokotuksia suositellaan paljon luonnossa liikkuville. Lisätiedot: elisa

Digisuositukset lapsille ovat valmiit – omia älypuhelimia ei suositella alle 13-vuotiaille22.1.2026 00:01:00 EET | Tiedote

Kansalliset vapaa-ajan digisuositukset lapsille tarkentuivat syksyn lausunto- ja kommenttikierroksen jälkeen. Valmiit suositukset sisältävät tiukennuksen älypuhelimen hankinnan suositusikärajaan, joka on nyt 13 vuotta. Suositukset tiiviisti: Alle 13-vuotiaalle ei suositella omaa älypuhelinta. Alle 2-vuotiaille ei suositella lainkaan ruutuaikaa 2–5-vuotiaille ruutuaikaa suositellaan enintään tunti päivässä. 6–10-vuotiaille suositellaan ruutuaikaa enintään tunti päivässä ja 11–13-vuotiaille enintään kaksi tuntia päivässä. Aikuisen tulee tarvittaessa rajoittaa ruudulla oloa. Digitalisella laitteella käytettävän sisällön tulee olla lapselle sopivaa ja kehitystä tukevaa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että digitaalisten pelien, televisio-ohjelmien ja elokuvien ikärajoja tulee noudattaa, eikä lapsi saa altistua haitallisille sisällöille. Alle 13-vuotiaat eivät saa käyttää sosiaalisen median palveluita. Suositukset koskevat 0–13-vuotiaiden lasten digitaalisten laitteiden käytön ikärajoja, laitt

Kutsu: Julkaisutilaisuus toimittajille lasten digisuosituksista to 22.1.2026 THL:ssa ja verkossa- tule mukaan ja lähetä kysymyksesi ennakkoon, asiantuntijamme vastaavat16.1.2026 15:01:59 EET | Tiedote

Minkä ikäisenä lapsi voi aloittaa ruudun katselemisen? Entä minkä ikäiselle lapselle voi hankkia älypuhelimen? Mitä jos lapsellani jo on älypuhelin? Miten sovin muiden vanhempien kanssa yhteisistä pelisäännöistä digisisältöjen ja laitteiden käytön suhteen? Millainen sisältö voi olla lapselle haitallista? Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Opetushallitus julkaisevat yhdessä ensimmäiset kansalliset digisuositukset 0–13-vuotiaille lapsille. Järjestämme torstaina 22.1.2026 klo 09–10 THL:lla (Mannerheimintie 166) ja verkossa julkaisutilaisuuden toimittajille lasten digisuosituksista. Tilaisuuden avauspuheenvuoron pitää sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen. Digisuositukset esittelevät johtava asiantuntija Päivi Lindberg THL:sta ja yksikön päällikkö Laura Francke Opetushallituksesta. Pääjohtajat Mika Salminen (THL) ja Minna Kelhä (OPH) pitävät esittelyn jälkeen kommenttipuheenvuorot. Tilaisuuden loppupuheenvuoron pitää liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala. Tämän jälkee

THL viikolla 4/202615.1.2026 15:08:29 EET | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 15.1. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet to 22.1. Lasten digisuositukset ovat nyt valmiit - luonnokseen tuli tiukennuksia. Mediatilaisuus järjestetään 22.1. klo 9-10 THL ja teams. Kutsu lähetetään medioille perjantaina 16.1.2026. Tilaisuudessa sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen ja liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala, pääjohtaja Mika Salminen (THL) ja pääjohtaja Minna Kelhä (Opetushallitus) sekä digisuositusten asiantuntijat. Lisätiedot: sanna.wuorio (at)thl.fi, puh. 029

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye