Ripulirokotetutkimuksesta lupaavia tuloksia: Uudella rokotteella 56 prosentin suojateho vakavimpia ripulitauteja vastaan

ETEC-bakteeri (enterotoksigeeninen Escherichia coli) on yleisimpiä ripulitaudin aiheuttajia niin kehitysmaiden lapsilla kuin matkailijoilla Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. Bakteerin arvioidaan aiheuttavan vuosittain yli puoli miljoonaa alle 5-vuotiaan lapsen kuolemaa ja noin 12 miljoonaa matkailijoiden ripulitautia.
Helsingin yliopiston ja HUS:n Meilahden rokotetutkimuskeskuksen (MeVac) tutkijat ovat saaneet lupaavia tuloksia ripulirokotetutkimuksesta (OEV-123 faasi 2b). Tutkimus tehtiin toistaiseksi rekisteröimättömällä ETVAX-rokotteella, joka on kehitetty suojaamaan nimenomaan ETEC-bakteerilta.
Grand Popon kalastajakylässä Länsi-Afrikan Beninissä 12 päivän ripulirokotusmatkalle osallistui vuosina 2017–2019 yhteensä 729 suomalaista. Heistä puolet satunnaistettiin saamaan ETVAX-rokotetta ja puolet lumevalmistetta. Kaksoissokkoutetussa tutkimuksessa rokotteen saajat eivätkä sen antajat tienneet, kumpaa rokotetta annettiin.
– Tutkimus osoittaa, että ETVAX on turvallinen rokote, ja se herättää hyvän immuunivasteen, tutkimusta johtanut Helsingin yliopiston professori Anu Kantele sanoo.
Rokote- ja lumeryhmien välillä ei todettu tilastollisesti merkitsevää eroa haittavaikutuksissa.
– Suurimmalle osalle rokotetuista syntyi vahva immuunivaste: tulosten mediaanina oli 33-kertainen vasta-aineiden nousu. Yli 4-kertainen vasta-aineiden nousu mitattiin 76 prosentilla, Kantele kertoo.
Rokotteesta laaja suojateho
Turvallisuuden ja immuunivasteen lisäksi tutkimuksessa selvitettiin rokotteen suojatehoa. Osallistujista 61 prosenttia sairastui ripuliin. Vakavimmista ripulitapauksista 75 prosentilta löytyi ETEC-bakteeri.
Tutkijat ovat tyytyväisiä rokotteen antamaan suojatehoon.
– Vaikka 70-prosenttisen suojatehon tavoite pelkän ETEC-bakteerin aiheuttamaa tautia vastaan jäi saavuttamatta, tutkimuksessa osoitettiin rokotteen 56 prosentin suojateho kaikkein vakavimpia ripulitauteja vastaan taudinaiheuttajasta riippumatta, Kantele sanoo.
Rokotetuilla todettiin 52 prosentin suojateho kohtalaista ja vakavaa tautia vastaan silloin, kun aiheuttajana oli ETEC, joku muu ripulibakteeri tai loinen.
– Näytön perusteella voidaan olettaa, että paremman hygienian matkakohteissa rokotteen teho voi osoittautua tätäkin paremmaksi, Kantele sanoo.
Rokoteryhmässä antibiootteja ja ripulilääkkeitä käytettiin merkittävästi harvemmin kuin lumeryhmässä.
– Tutkimuksen löydös tukee rokotteen suojatehoa vakavia ripulitauteja vastaan, Kantele kertoo.
Seuraavaksi lapsille suunnitellut tutkimukset
Tulokset osoittavat, että rokotteen kehitystyössä on perusteltua edetä lapsille suunniteltuihin tutkimuksiin. Näihin kuuluvat tehotutkimus Gambiassa ja sen jälkeen Zambiassa tehtävä faasi 3 -tehotutkimus, jossa käytetään nyt tutkitun rokotemuodon sijasta lopullista rokotemuotoa.
– Tulokset vahvistavat, että ETVAX on vahva kandidaatti ETEC-rokotteeksi sekä matkailijoille että kehitysmaiden pienille lapsille. Nyt Afrikassa voidaan edetä tehotutkimuksiin lapsilla, summaa professori Kantele.
Ripulirokotetutkimus toteutettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston, Helsingin yliopistollisen sairaalan, Scandinavian Biopharman (Ruotsi), Göteborgin yliopiston ja riippumattoman kansainvälisen tutkimuslaitoksen PATH:n kanssa. Tutkimustuloksia ei ole vielä julkaistu vertaisarvioidussa lehdessä.
Lisätietoja:
Anu Kantele, professori, Helsingin yliopisto, HYKS infektioklinikka, MeVac
Puh. 050 727 0203
Sähköposti: anu.kantele@helsinki.fi
**********************************
Ystävällisin terveisin
Elina Kirvesniemi, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
elina.kirvesniemi@helsinki.fi 050 409 6469
Kuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme