Suomen Pankki

Risks relating to housing loans have grown during the COVID-19 pandemic

Share

The Finnish economy has come through the COVID-19 pandemic with less damage than expected.  The pandemic hasn’t shaken the functioning of Finland’s financial system. The strong monetary and fiscal policy stimulus, the flexibility granted by the banks in the servicing of loans, direct business subsidies and the relaxation of macroprudential requirements and other banking regulations have all helped households and businesses.

The persistent indebtedness of Finnish households does, however, threaten to weaken Finland’s ability to cope with future economic crises. Housing mortgage lending has picked up since summer 2020 and the household debt burden has continued to accumulate.

Housing loans of long maturity are being taken out more than ever, and a greater proportion of new housing loans have been granted to people with a high level of debt relative to their income. The average size of new housing loans has also grown. ‘From the perspective of financial stability, Finns’ increased indebtedness and, particularly, the increasing provision of long housing loans give cause for concern,’ says Bank of Finland Deputy Governor Marja Nykänen.

The risks attendant on the high level of household debt should be reduced by a debt-to-income (DTI) cap and restricting the maximum maturity of new housing loans. ‘The continuing growth in household indebtedness and slackening of the terms on new housing loans increase the need for new macroprudential tools. A DTI-cap and limits on the maturity of housing loans should be introduced without further delay in order to halt the loosening of loan terms,’ stresses Deputy Governor Nykänen. ‘The new macroprudential tools should be directed at credit granted both by the banks and by other lenders.’

The share of household debt accounted for by housing company loans has continued to grow. ‘Housing company loans can blur house purchasers’ grasp of their overall housing costs and lure them into buying dwellings that are expensive relative to their ability to cover their debt and the maintenance costs of the property,’ clarifies Deputy Governor Nykänen. Limits on the maximum share and maturity of housing company loans would reduce the granting of the largest of such loans. Housing company loans intended for the purchase of housing should be regulated in a manner similar to housing loans.

Despite the pandemic, the profitability of Finnish banks improved in 2020. The reforms of banking regulation carried out in recent years have significantly boosted banks’ capital adequacy worldwide. ‘Finnish banks have adequate capital and have been able to lend to businesses and households during the pandemic,’ says Deputy Governor Nykänen.

Banks operating in Finland are exposed to the risks of the Nordic housing markets. The pandemic calmed the Nordic housing markets only momentarily. Rising house prices are magnifying housing market imbalances particularly in Sweden and Norway.

Losses from corporate loans have so far increased less than expected. We should, however, be prepared for growth in loan losses, as much of these tend to come with a lag after the worst phase of a crisis is over. ‘We have not yet seen all the effects of the COVID-19 pandemic on banks and non-financial corporations,’ says Deputy Governor Nykänen.

Keywords

Images

Links

About Suomen Pankki

Suomen Pankki
Suomen Pankki
Snellmaninaukio, PL 160
00101 HELSINKI

09 1831http://www.bof.fi

The Bank of Finland is the national monetary authority and central bank of Finland. At the same time, it is also a part of the Eurosystem, which is responsible for monetary policy and other central bank tasks in the euro area and administers use of the world’s second largest currency – the euro.

Subscribe to releases from Suomen Pankki

Subscribe to all the latest releases from Suomen Pankki by registering your e-mail address below. You can unsubscribe at any time.

Latest releases from Suomen Pankki

Bolåneriskerna har ökat under coronapandemin4.5.2021 11:00:00 EEST | Tiedote

Finlands ekonomi har tagit mindre skada av coronapandemin än väntat, och pandemin har inte rubbat det finländska finanssystemets funktionsförmåga. Kraftig penning- och finanspolitisk stimulans, bankernas flexibla återbetalningsvillkor, direkta företagsstöd och lättnader i makrotillsynskrav och övriga regler för banker har hjälpt hushåll och företag. Den långvariga ökningen i hushållens skuldsättning riskerar dock att försvaga Finlands förmåga att klara framtida ekonomiska kriser. Bostadsutlåningen har tagit fart sedan sommaren 2020 och ökat hushållens sammantagna skuldbörda. Långa bostadslån lyfts i dag mer än någonsin tidigare och av nya bostadslån beviljas en allt större del människor med stora skulder i förhållande till sina inkomster. Den genomsnittliga storleken av nya bostadslån har också ökat. ”Finländarnas växande skuldsättning och särskilt den allt vanligare förekomsten av långa bostadslån är oroväckande med tanke på den finansiella stabiliteten”, säger vice ordföranden i Finl

Asuntolainoihin liittyvät riskit ovat kasvaneet koronapandemian aikana4.5.2021 11:00:00 EEST | Tiedote

Suomen talous on selvinnyt koronapandemiasta odotettua pienemmin vaurioin, eikä pandemia ole horjuttanut Suomen rahoitusjärjestelmän toimintakykyä. Voimakas raha- ja finanssipoliittinen elvytys, pankkien myöntämät joustot lainanhoitoon, suorat yritystuet sekä makrovakausvaatimusten ja muun pankkisääntelyn helpotukset ovat auttaneet kotitalouksia ja yrityksiä. Kotitalouksien pitkään kasvanut velkaantuneisuus uhkaa kuitenkin heikentää Suomen kykyä selvitä tulevista talouskriiseistä. Asuntoluotonanto on vilkastunut kesästä 2020 lähtien ja kasvattanut kotitalouksille kertynyttä velkataakkaa. Pitkiä asuntolainoja nostetaan enemmän kuin koskaan, ja entistä suurempi osa uusien asuntolainojen määrästä on myönnetty ihmisille, joilla on runsaasti velkaa heidän tuloihinsa nähden. Myös uusien asuntolainojen keskikoko on kasvanut. ”Rahoitusvakauden näkökulmasta suomalaisten lisääntynyt velkaantuminen ja erityisesti pitkien asuntolainojen yleistyminen on huolestuttavaa”, sanoo Suomen Pankin johtokun

Det utestående beloppet av företagslån nästan på samma nivå som för ett år sedan3.5.2021 10:00:00 EEST | Tiedote

Bankernas utlåning till icke-finansiella företag[1] har minskat med 1,7 miljarder euro från toppnoteringen vid utgången av maj 2020 (60,8 miljarder euro) och var 59,1 miljarder euro vid utgången av mars 2021. I mars ökade emellertid det utestående beloppet av företagslån ännu med 1,8 % jämfört med ett år tidigare. Under coronapandemin var tillväxten i utlåningen (14 %) som snabbast i maj 2020, varefter årstillväxten har mattats av betydligt. Ökningen i det utestående beloppet av företagslån har mattats av särskilt på grund av minskade utbetalningar. Under det första kvartalet 2021 var utbetalningarna av nya företagslån 42 % mindre än under motsvarande tid ett år tidigare, då utbetalningarna var exceptionellt stora i januari och mars. I mars 2021 utbetalades nya företagslån för 1,4 miljarder euro och genomsnittsräntan var 2,01 %. Enligt uppföljningsenkäten om bankernas kreditgivning uppskattades efterfrågan på företagslån ha minskat under det första kvartalet 2021 närmast till följd av

Corporate loan stock almost at the same level as a year earlier3.5.2021 10:00:00 EEST | Press release

The stock of loans granted by banks to non-financial corporations (NFCs)[1] has contracted by EUR 1.7 bn from the peak at end-May 2020 (EUR 60.8 bn) to EUR 59.1 bn at the end of March 2021. Nevertheless, in March the corporate loan stock still grew by 1.8% on the same month last year. During the COVID-19 pandemic, the corporate loan stock has grown at the fastest pace (14%) in May 2020. Since then, the annual growth rate has slowed significantly. Growth in the stock of corporate loans has moderated particularly due to fewer drawdowns. In the first quarter of 2021, drawdowns of new corporate loans were down 42% on the same period a year earlier, when they were exceptionally brisk. In March 2021, new drawdowns totalled EUR 1.4 bn, with an average interest rate of 2.01%. According to the Bank Lending Survey, demand for corporate loans is estimated to have declined in the first quarter of 2021 mainly on account of weaker fixed investment. Overall, despite the pandemic, impairments and cred

Yrityslainakanta lähes samansuuruinen kuin vuosi sitten3.5.2021 10:00:00 EEST | Tiedote

Pankkien yrityslainakanta[1] on supistunut 1,7 mrd. euroa toukokuun 2020 lopun huipusta (60,8 mrd. euroa) ja oli 59,1 mrd. euroa maaliskuun 2021 lopussa. Maaliskuussa yrityslainakanta kuitenkin kasvoi vielä vuodentakaiseen verrattuna 1,8 %. Koronapandemian aikana lainakannan kasvuvauhti (14 %) oli nopeinta toukokuussa 2020, minkä jälkeen vuosikasvu on hidastunut merkittävästi. Yrityslainakannan kasvu on hidastunut erityisesti vähentyneiden nostomäärien takia. Vuoden 2021 ensimmäisen neljänneksen aikana uusia yrityslainoja nostettiin 42 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana, jolloin nostoja oli poikkeuksellisen runsaasti tammi- ja maaliskuussa. Maaliskuussa 2021 uusia yrityslainanostoja nostettiin 1,4 mrd. euron edestä ja niiden keskikorko oli 2,01 %. Pankkien luotonannon seurantakyselyn mukaan yrityslainojen kysynnän arvioitiin vähentyneen vuoden 2021 ensimmäisen neljänneksen aikana lähinnä kiinteiden investointien heikentymisen vuoksi[2]. Yrityslainoista johtuvat arvonalentum

Muistutuskutsu: Suomen Pankin tiedotustilaisuus 4.5.2021 rahoitusvakaudesta pandemian oloissa29.4.2021 12:07:51 EEST | Kutsu

Miten yritykset ja pankit ovat pärjänneet koronapandemian aikana? Miten asuntomarkkinoiden vilkastuminen heikon talouskehityksen aikana heijastuu rahoitusjärjestelmän vakauteen? Tervetuloa seuraamaan Suomen Pankin tiedotustilaisuutta rahoitusjärjestelmän vakaudesta ja sen haavoittuvuuksista tiistaina 4.5.2021 klo 11.00. Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen esittelee Suomen Pankin tuoreen arvion rahoitusvakaudesta. Tilaisuutta voi seurata verkossa osoitteessa www.mediaserver.fi/live/bof. (Huom. Avaa linkki jollain muulla kuin Internet Explorer -selaimella.) Tilaisuudessa julkistetaan uusin numero Euro & talous -verkkojulkaisusta. Pyydämme median edustajia ilmoittautumaan tiedotustilaisuuteen sekä embargolistalle viimeistään huomenna 30.4. klo 12.00 tämän linkin kautta: Ilmoittaudu tilaisuuteen Huom. Median edustajien ei ole television kuvausryhmiä lukuun ottamatta mahdollista saapua paikalle koronarajoitusten vuoksi. TV-kuvaustarpeista pyydämme olemaan etukäteen yhteydessä vanhem

In our pressroom you can read all our latest releases, find our press contacts, images, documents and other relevant information about us.

Visit our pressroom