RiverGo-hanke kohtaa kaikki Imatran 8.-luokkalaiset Kaupunkipurolla

Kaikkiaan 15 asiantuntijaa on rasteilla valmiina ottamaan koululaiset vastaan. Paikalle on lupautunut tutkijoita Luonnonvarakeskuksesta, Suomen ympäristökeskuksesta ja Jyväskylän yliopistosta, sekä kalatalous- ja ympäristöalan virkamiehiä maa- ja metsätalousministeriöstä, Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta, Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta ja Imatran kaupungilta.

Vuoksen kalat, ravut ja pohjaeläimet erityisesti esillä

Oppilaat käyvät kaupunkipurolla seitsemällä eri rastilla, joilla asiantuntijat kertovat ajankohtaista tietoa Vuoksen kaloista, ravuista ja pohjaeläimistä. Oppilaat tutustuvat kalantutkimusmenetelmiin, kuten sähkökoekalastukseen ja koeravustukseen. Heille kerrotaan myös lohikalojen lisääntymismahdollisuuksien parantamisesta sekä kalojen vapaan vaelluksen tärkeydestä ja sen järjestämismahdollisuuksista, mm. hallitusohjelmaan kirjatusta maa- ja metsätalousministeriön käynnistämästä NOUSU-ohjelmasta.

Oppilaat saavat päivien aikana tietoa Vuoksen vesivoimatuotantoa varten toteutettujen perkausten, patoamisen ja vuorokausisäännöstelyn haitallisista vaikutuksista lohikaloihin. Oppilaille kerrotaan toimenpiteistä, joilla näitä vaikutuksia voitaisiin Vuoksella ehkäistä. Oppilaiden päivän aikana omaksumia tietoja testataan muutamalla leikkimielisellä kysymyksellä.

Ympäristötietoisuuden edistäminen keskeinen osa RiverGo-hanketta

Kaakkois-Suomi – Venäjä ENI CBC-ohjelmasta rahoituksen saanut RiverGo-hanke on 2,5-vuotisen kestonsa aikana järjestänyt tähän mennessä yli 30 erilaista tilaisuutta Suomessa ja Venäjällä. Jo reilu 700 henkilöä, suurin osa nuoria, on saanut hankkeessa ajankohtaista Vuoksen luontoon liittyvää tietoa. Hanke on myös tuottanut Vuoksen luontoon liittyvää tieto- ja opetusmateriaalia sekä Venäjän puolelle luontoaiheisia informaatiotauluja ja Vuoksen luontonäyttelyn.

RiverGo-hanke on loppusuoralla

RiverGo-hanke päättyy ensi vuoden maaliskuussa. Hanke on toteutunut suurelta osin alkuperäisen suunnitelman mukaan COVID-19 tilanteesta huolimatta. Matkustusrajoitusten takia hankepartnereiden yhteinen tekeminen on jäänyt joiltain osin ymmärrettävästi toteutumatta.

Hankkeen viimeiset toteutuskuukaudet kuluvat lähinnä tulosten kokoamisessa sekä raportoinnissa. Suomen puolella merkittävimmät raportit liittyvät Vuoksen vesivoimantuotannon ja säännöstelyiden haittavaikutuksiin lohikaloilla. Tarkoitus on esittää mm. ehdotukset haittojen kompensaatiotavoista ja laajuudesta voimayhtiöiden kalataloudellisina velvoitteina toteutettuina.