Helsingin yliopisto

Robotin ulkonäkö vaikuttaa käsitykseen sen päätösten moraalisuudesta

Jaa

Tekoäly ja robotiikka kehittyvät nopeasti. Itsenäisten, moraalisia päätöksiä tekevien älykkäiden koneiden määrä keskuudessamme lisääntyy jatkuvasti. Tekoälyä ja robotiikkaa koskevan moraalipsykologian tuntemus on tärkeää, kun käydään niiden kehitystä koskevaa eettistä keskustelua.

Kuvat tarinoissa käytetyistä toimijoista. Vasemmalta oikealle: Asimo, iRobot, iClooney ja ihminen. Kuva ihmisestä: Radboud faces database. Irobot(Sonny): Twentieth Century Fox. Hondan Asimo-robotti (xcaballe (CC licensed)). iClooney (ks. Palomäki et al. 2018).
Kuvat tarinoissa käytetyistä toimijoista. Vasemmalta oikealle: Asimo, iRobot, iClooney ja ihminen. Kuva ihmisestä: Radboud faces database. Irobot(Sonny): Twentieth Century Fox. Hondan Asimo-robotti (xcaballe (CC licensed)). iClooney (ks. Palomäki et al. 2018).

Moralities of Intelligent Machines -hanke tutkii ihmisten suhtautumista tekoälyn tekemiin moraalisiin päätöksiin. Hankkeen uusimmassa tutkimuksessa koehenkilöt lukivat lyhyitä kertomuksia, joissa joko robotti, hieman ihmistä muistuttava iRobot, vahvasti ihmistä muistuttava iClooney tai ihminen kohtaa raitiovaunudilemman kaltaisen moraalisen päätöksentekotilanteen ja päättää toimia tietyllä tavalla. Koehenkilöt näkivät myös kuvat näistä toimijoista. Sitten koehenkilöt arvioivat näiden eri toimijoiden tekemien päätösten moraalisuutta. Tutkimuksen rahoitti Jane ja Aatos Erkon säätiö sekä Suomen Akatemia.

Raitiovaunudilemmassa henkilö näkee raiteilla eteenpäin syöksyvän raitiovaunun, jota ei ohjaa kukaan. Vaunu on ajamassa viiden ihmisen yli. Henkilö voi joko olla tekemättä mitään tai ohjata raitiovaunun toiselle raiteelle, jolloin nämä viisi ihmistä pelastuvat, mutta toisella raiteella on yksi henkilö, joka tällöin kuolisi.

Ihmismäisen robotin toimintaa arvioidaan negatiivisemmin

Tutkimuksen mukaan ihmiset arvioivat ihmismäisten iRobotin ja iClooneyn päätöksen vähemmän eettiseksi kuin ihmisen ja perinteisen näköisen robotin tekemän saman päätöksen. MoIM-hankkeen vetäjä, vastaava tutkija Michael Laakasuo liittää tuloksen aiemmassa tutkimuksessa löydettyyn outouden laakso -ilmiöön (the uncanny valley effect).

– Tekoälyn ihmismäisyys koetaan outona tai karmivana, ja tällaisiin robotteihin suhtaudutaan negatiivisemmin kuin konemaisempiin robotteihin. Tämä saattaa johtua esimerkiksi siitä, että ihmistä muistuttavaan olentoon ei osata suhtautua: onko kyseessä eläin, ihminen vai työkalu?

Laakasuon mukaan tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että ihmiset eivät vierasta robotteja moraalisina päätöksentekijöinä, sillä ihmisen ja perinteisen robotit päätökset nähtiin yhtä hyväksyttävänä. Sen sijaan robotin ulkomuodolla on merkitystä niiden moraalisuuden arvioon.

Keskustelu ohjaa tekoälyn sääntelyä

Michael Laakasuon mukaan moraalisia päätöksiä tekevien älykkäiden koneiden määrä kasvaa yhteiskunnassamme. Esimerkkinä ovat itseään ajavat autot.

– On tärkeää tietää, miten ihmiset suhtautuvat älykkäisiin koneisiin ja millaiset asiat vaikuttavat niitä koskeviin moraaliarvioihin. Arvioidaanko esimerkiksi tyylikkään itseään ajavan auton tekemää liikennerikkomusta eri tavoin kuin vähemmän tyylikkään?

Tämä tieto voi vaikuttaa siihen, mihin suuntaan tekoälyä ja robotiikkaa kehitetään. Se voi vaikuttaa myös esimerkiksi tuotteiden brändäykseen. Tieto voi myös muovata tekoälyn sääntelyä koskevaa poliittista keskustelua. Itseohjautuvista autoista voi esimerkiksi tulla eräänlaisia yksityisten yritysten testilaboratorioita: vahingon sattuessa seuraukset voidaan kuitata rahalla ja ihmisen hyvinvointi voidaan vaarantaa teknologisen edistyksen nimissä seurauseettiseen moraaliin vedoten.

– Millaisia robotteja haluamme keskuuteemme: niitä, jotka pelastavat viisi ihmistä raitiovaunun alta uhraten yhden vai niitä, jotka eivät suostu uhraamaan yhtäkään ihmistä, vaikka se tarkoittaisi monen pelastamista? Pitäisikö roboteista kehittää ihmisen näköisiä vai ei, jos tällä kerran on vaikutusta niiden tekojen arvioituun moraalisuuteen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkijatohtori, dosentti Michael Laakasuo
michael.laakasuo@helsinki.fi
+358445181521

Kuvat

Kuvat tarinoissa käytetyistä toimijoista. Vasemmalta oikealle: Asimo, iRobot, iClooney ja ihminen. Kuva ihmisestä: Radboud faces database. Irobot(Sonny): Twentieth Century Fox. Hondan Asimo-robotti (xcaballe (CC licensed)). iClooney (ks. Palomäki et al. 2018).
Kuvat tarinoissa käytetyistä toimijoista. Vasemmalta oikealle: Asimo, iRobot, iClooney ja ihminen. Kuva ihmisestä: Radboud faces database. Irobot(Sonny): Twentieth Century Fox. Hondan Asimo-robotti (xcaballe (CC licensed)). iClooney (ks. Palomäki et al. 2018).
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Edistynyt kuvantamistekniikka taltioi äidiltä perittyjen geenien luentaa8.3.2021 14:39:35 EETTiedote

Suomalaisten, ruotsalaisten sekä britti- ja yhdysvaltalaistutkijoiden välinen tutkimusyhteistyö on onnistunut kuvaamaan, kuinka ribosomit lukevat äidiltä perittyjen mitokondriogeenien ilmentämän lähetti-RNA:n sisältöä. Ryhmä löysi kryoelektronimikroskopian uusimpia sovelluksia hyödyntämällä uuden mekanismin, jolla mitokondrioiden ribosomit valmistavat ja kuljettavat proteiineja ennenaikaisten laskostumisvirheiden välttämiseksi. Häiriöt proteiinien laskostumisessa voivat aiheuttaa vakavia sairauksia ihmisissä.

Lähihistoria näkyy geeniperimässämme – väestön geneettisen taustan muuttuminen Suomen eri alueilla selvitetty jopa vuositasolla4.3.2021 21:00:00 EETTiedote

Helsingin yliopiston uudessa tutkimuksessa on onnistuttu arvioimaan ennennäkemättömän tarkasti yli 18 000 suomalaisen geneettistä sukutaustaa. Tulosten avulla pystyttiin seuraamaan 1900-luvun tapahtumien jälkiä geeneissämme ja arvioimaan muuttoliikkeiden vaikutusta väestön sekoittumiseen. Esimerkiksi siirtokarjalaisten muuttamista eri puolille Suomea pystyttiin seuraamaan jopa vuosittaisella tarkkuudella tarkastelemalla karjalaisen perimän osuutta kunkin alueen vastasyntyneissä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme