Robotin ulkonäkö vaikuttaa käsitykseen sen päätösten moraalisuudesta
Tekoäly ja robotiikka kehittyvät nopeasti. Itsenäisten, moraalisia päätöksiä tekevien älykkäiden koneiden määrä keskuudessamme lisääntyy jatkuvasti. Tekoälyä ja robotiikkaa koskevan moraalipsykologian tuntemus on tärkeää, kun käydään niiden kehitystä koskevaa eettistä keskustelua.

Moralities of Intelligent Machines -hanke tutkii ihmisten suhtautumista tekoälyn tekemiin moraalisiin päätöksiin. Hankkeen uusimmassa tutkimuksessa koehenkilöt lukivat lyhyitä kertomuksia, joissa joko robotti, hieman ihmistä muistuttava iRobot, vahvasti ihmistä muistuttava iClooney tai ihminen kohtaa raitiovaunudilemman kaltaisen moraalisen päätöksentekotilanteen ja päättää toimia tietyllä tavalla. Koehenkilöt näkivät myös kuvat näistä toimijoista. Sitten koehenkilöt arvioivat näiden eri toimijoiden tekemien päätösten moraalisuutta. Tutkimuksen rahoitti Jane ja Aatos Erkon säätiö sekä Suomen Akatemia.
Raitiovaunudilemmassa henkilö näkee raiteilla eteenpäin syöksyvän raitiovaunun, jota ei ohjaa kukaan. Vaunu on ajamassa viiden ihmisen yli. Henkilö voi joko olla tekemättä mitään tai ohjata raitiovaunun toiselle raiteelle, jolloin nämä viisi ihmistä pelastuvat, mutta toisella raiteella on yksi henkilö, joka tällöin kuolisi.
Ihmismäisen robotin toimintaa arvioidaan negatiivisemmin
Tutkimuksen mukaan ihmiset arvioivat ihmismäisten iRobotin ja iClooneyn päätöksen vähemmän eettiseksi kuin ihmisen ja perinteisen näköisen robotin tekemän saman päätöksen. MoIM-hankkeen vetäjä, vastaava tutkija Michael Laakasuo liittää tuloksen aiemmassa tutkimuksessa löydettyyn outouden laakso -ilmiöön (the uncanny valley effect).
– Tekoälyn ihmismäisyys koetaan outona tai karmivana, ja tällaisiin robotteihin suhtaudutaan negatiivisemmin kuin konemaisempiin robotteihin. Tämä saattaa johtua esimerkiksi siitä, että ihmistä muistuttavaan olentoon ei osata suhtautua: onko kyseessä eläin, ihminen vai työkalu?
Laakasuon mukaan tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että ihmiset eivät vierasta robotteja moraalisina päätöksentekijöinä, sillä ihmisen ja perinteisen robotit päätökset nähtiin yhtä hyväksyttävänä. Sen sijaan robotin ulkomuodolla on merkitystä niiden moraalisuuden arvioon.
Keskustelu ohjaa tekoälyn sääntelyä
Michael Laakasuon mukaan moraalisia päätöksiä tekevien älykkäiden koneiden määrä kasvaa yhteiskunnassamme. Esimerkkinä ovat itseään ajavat autot.
– On tärkeää tietää, miten ihmiset suhtautuvat älykkäisiin koneisiin ja millaiset asiat vaikuttavat niitä koskeviin moraaliarvioihin. Arvioidaanko esimerkiksi tyylikkään itseään ajavan auton tekemää liikennerikkomusta eri tavoin kuin vähemmän tyylikkään?
Tämä tieto voi vaikuttaa siihen, mihin suuntaan tekoälyä ja robotiikkaa kehitetään. Se voi vaikuttaa myös esimerkiksi tuotteiden brändäykseen. Tieto voi myös muovata tekoälyn sääntelyä koskevaa poliittista keskustelua. Itseohjautuvista autoista voi esimerkiksi tulla eräänlaisia yksityisten yritysten testilaboratorioita: vahingon sattuessa seuraukset voidaan kuitata rahalla ja ihmisen hyvinvointi voidaan vaarantaa teknologisen edistyksen nimissä seurauseettiseen moraaliin vedoten.
– Millaisia robotteja haluamme keskuuteemme: niitä, jotka pelastavat viisi ihmistä raitiovaunun alta uhraten yhden vai niitä, jotka eivät suostu uhraamaan yhtäkään ihmistä, vaikka se tarkoittaisi monen pelastamista? Pitäisikö roboteista kehittää ihmisen näköisiä vai ei, jos tällä kerran on vaikutusta niiden tekojen arvioituun moraalisuuteen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkijatohtori, dosentti Michael Laakasuo
michael.laakasuo@helsinki.fi
+358445181521
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 911 (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Edistynyt kuvantamistekniikka taltioi äidiltä perittyjen geenien luentaa8.3.2021 14:39:35 EET | Tiedote
Suomalaisten, ruotsalaisten sekä britti- ja yhdysvaltalaistutkijoiden välinen tutkimusyhteistyö on onnistunut kuvaamaan, kuinka ribosomit lukevat äidiltä perittyjen mitokondriogeenien ilmentämän lähetti-RNA:n sisältöä. Ryhmä löysi kryoelektronimikroskopian uusimpia sovelluksia hyödyntämällä uuden mekanismin, jolla mitokondrioiden ribosomit valmistavat ja kuljettavat proteiineja ennenaikaisten laskostumisvirheiden välttämiseksi. Häiriöt proteiinien laskostumisessa voivat aiheuttaa vakavia sairauksia ihmisissä.
Syksyn etäopetuskäytänteissä eroja, vuorovaikutus opettajan kanssa vähensi oppilaiden stressiä8.3.2021 13:47:54 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteistyöhankkeessa on selvitetty koronan aiheuttamien poikkeusolojen vaikutuksia koulunkäyntiin, opetukseen ja hyvinvointiin.
Yleistyvä monipaikkainen asuminen on huomioitava, kun suunnitellaan kriisinhallintaa8.3.2021 12:24:41 EET | Tiedote
Suomessa ihmisiä käskettiin pysymään kotona, mutta moni lähti kakkosasunnolle. Tutkijat osoittavat puhelindatan perusteella, kuinka liikkumissuosituksia noudatettiin keväällä 2020.
Tarkkaamattomuus ja yksin ajaminen lisäävät lasten kanssa autoilevien kuljettajien kolaririskiä8.3.2021 09:00:38 EET | Tiedote
Merkittävä osa lasten tapaturmaisista kuolemista maailmanlaajuisesti tapahtuu heidän matkustaessaan autossa. Helsingin yliopistosta väittelevä Ida Maasalo selvittää tutkimuksessaan näiden kolareiden taustatekijöitä.
Norjalainen Nils Klim -palkinto apulaisprofessori Daria Gritsenkolle6.3.2021 08:00:00 EET | Tiedote
“Norjalaisten Nobel”, noin 600 000 euron arvoinen Holberg-palkinto myönnettiin perjantaina Martha Nussbaumille. Helsingin yliopiston Daria Gritsenko palkittiin samassa tilaisuudessa nuoren tutkijan Nils Klim -palkinnolla.
Kauneus on katsojan aivoissa – tekoäly lukee aivotoimintaa ja luo yksilöllisesti viehättäviä kuvia5.3.2021 08:05:00 EET | Tiedote
Tutkijat saivat tekoälyohjelman ymmärtämään, millaisia kasvoja eri ihmiset pitävät viehättävinä. Kone pystyi myös luomaan uusia, eri yksilöiden viehättävinä pitämiä kasvokuvia. Tuloksia voi hyödyntää esimerkiksi mieltymysten ja päätöksenteon mallintamisessa ja piiloasenteiden tunnistamisessa.
Lähihistoria näkyy geeniperimässämme – väestön geneettisen taustan muuttuminen Suomen eri alueilla selvitetty jopa vuositasolla4.3.2021 21:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston uudessa tutkimuksessa on onnistuttu arvioimaan ennennäkemättömän tarkasti yli 18 000 suomalaisen geneettistä sukutaustaa. Tulosten avulla pystyttiin seuraamaan 1900-luvun tapahtumien jälkiä geeneissämme ja arvioimaan muuttoliikkeiden vaikutusta väestön sekoittumiseen. Esimerkiksi siirtokarjalaisten muuttamista eri puolille Suomea pystyttiin seuraamaan jopa vuosittaisella tarkkuudella tarkastelemalla karjalaisen perimän osuutta kunkin alueen vastasyntyneissä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme