Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Rokottamattoman riski joutua sairaalaan on todellinen – vain rokote suojaa vakavalta koronavirustaudilta, kun yhteiskunta avautuu

Jaa

Valtaosa koronatapauksista sekä koronan takia sairaala- tai tehohoidossa olevista potilaista on tällä hetkellä rokottamattomia. Vain hyvin pieni osuus sairaalahoitoon joutuneista tulee rokotettujen suuresta joukosta. Rokottamattoman riski joutua sairaalahoitoon on moninkertainen täyden rokotussarjan saaneihin verrattuna ja 50–79-vuotiailla rokottamattomilla sairaalahoitoon joutumisen riski onkin jopa 18-kertainen.

Alustavien tietojen mukaan rokottamattoman riski kuolla koronavirukseen on lisäksi moninkertainen verrattuna kaksi kertaa rokotettuun. Syyskuun tietojen perusteella tämä riski on 7-kertainen.

Syyskuussa kolme neljästä sairaalajaksosta oli rokottamattomilla

Syyskuun aikana sairaalahoidossa olleista 13 prosenttia on ollut kahdesti rokotettuja, 13 prosenttia kerran rokotettuja ja loput 74 prosenttia rokottamattomia.

Syyskuussa reilut 80 prosenttia 12 vuotta täyttäneistä oli vähintään kerran rokotettu ja reilut 60 prosenttia oli saanut kaksi annosta.

”Rokottamattomat aikuiset aiheuttavat suuren osan koronaviruksen sairaalahoidon tarpeesta. Syyskuun aikana kolme neljäsosaa kaikista sairaalajaksoista onkin ollut täysin rokottamattomilla”, THL:n ylilääkäri Otto Helve kertoo.

”On lisäksi huomioitava, että täysin rokotetuissa on enemmän ihmisiä, joilla on jokin vakavalle koronataudille altistava sairaus tai sairaus, joka pahenee koronataudin vuoksi. Rokottamattomat ovat keskimäärin nuorempia, ja heillä on vähemmän vakavia perussairauksia. Siitä huolimatta rokottamattomien riski joutua sairaalahoitoon koronan vuoksi on keskimäärin huomattavasti suurempi. ”

Syyskuun aikana tehohoidossa olleista täysin rokotettuja on ollut noin 18 prosenttia. Täysin rokotettujen osuus tehohoidossa olevista potilaista tulee odotettavasti nousemaan ajan myötä, kun rokottamattomien osuus väestöstä vähenee ja rokotettujen osuus kasvaa.

Sairaalahoidon tarve on koskettanut käytännössä vain täysikäisiä, sillä lapsilla koronaviruksen aiheuttama sairaalahoidon tarve on ollut hyvin harvinaista.

”Lasten kohdalla sairaalahoidon tarve ei ole edelleenkään lisääntynyt. Lasten rooli epidemian levittäjänä on myös hyvin pieni”, Helve sanoo.

Rokottamattomilla on suhteessa enemmän myös kuolemantapauksia

Kaikki syyskuussa koronaan kuolleet ovat olleet 60 vuotta täyttäneitä ja suurin osa on ollut yli 80-vuotiaita.

Syyskuussa koronakuolemia oli yhteensä 29, joista 12 oli rokottamattomilla, 2 yhden annoksen saaneilla ja 15 kaksi annosta saaneilla.

”60 vuotta täyttäneistä valtaosa, eli 89 prosenttia, on täysin rokotettuja ja 11 prosenttia on puutteellisesti rokotettuja tai rokottamattomia. Vain hyvin pieni osuus ikäryhmästä on siis ilman rokotesuojaa. Näin ollen kuolemantapauksia onkin suhteessa merkittävästi enemmän rokottamattomien joukossa”, Helve kertoo.

Rokottamattomien kannattaa välttää korkean tartuntariskin tilanteita

THL suosittelee rokottamattomien välttävän yhä tilanteita, joissa on korkea riski saada koronavirustartunta.

”Rokottamattomien on hyvä välttää korkean riskin tilanteita, koska heillä on täyden rokotussarjan saaneita merkittävästi suurempi riski joutua sairaalahoitoon vakavan taudinkuvan takia. Esimerkiksi ilta- tai yöelämään lähteminen ilman koronarokotteen suojaa on tällä hetkellä riskialtista”, Helve sanoo.

Erilaisten tilaisuuksien koronariskiä voi arvioida THL:n aiemmin laatiman taulukon avulla. Riskipotentiaalin arviointitaulukko on alun perin tehty alueellisten viranomaisten päätösten tueksi, mutta sitä voi hyödyntää kuka tahansa.

Arvio tapahtumien ja kokoontumisten koronavirukseen liittyvästä riskistä

Koronarokotteen ottaminen vähentää riskiä sairastua sairaalahoitoa vaativaan tautiin

Kaikki Suomessa käytössä olevat rokotevalmisteet antavat hyvän suojan koronavirustartuntaa vastaan ja erinomaisen suojan sairaalahoitoa vaativaa vakavaa taudinkuvaa vastaan.

”Täyden koronarokotussarjan ottanut voikin olla levollisin mielin, sillä riski vakavaan sairastumiseen on merkittävästi pienempi kuin ilman rokotuksia”, Helve kertoo.

Lisätietoja:

Otto Helve

ylilääkäri

THL

etunimi.sukunimi@thl.fi

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Koronaepidemia ei ole vielä ohi – sairasta kotona ja muista tartuntoja ehkäisevät perusohjeet25.10.2021 14:38:34 EEST | Tiedote

Koronarokotukset jatkuvat Suomessa hyvin, ja moni on jo saanut kaksi rokoteannosta. Epidemia ei kuitenkaan ole vielä ohi, ja jokainen voi omalla käytöksellään vaikuttaa tartuntojen ehkäisyyn. Epidemian pitkittyessä ihmisten oma vastuu käytöksestään korostuu. Jokaisen olisi hyvä seurata paikallisten viranomaisten ohjeita ja suosituksia. Jokaisella on myös vastuu arvioida eri tilanteisiin liittyviä tartuntariskejä ja muokata käytöstään niiden mukaisesti. Sairasta kotona ja noudata hygieniaohjeita Rokotettujenkin ihmisten kannattaa pestä käsiään usein vedellä ja saippualla. Älä yski käsiisi, vaan hihaan tai nenäliinaan. Jos sinulla on lieviäkin koronaan tai muihin hengitystieinfektioihin viittaavia oireita, sairasta kotona. Näin ehkäiset muidenkin infektioiden leviämistä. THL suosittelee maskin käyttöä etenkin julkisissa sisätiloissa, joissa etäisyyksien pitäminen muihin ihmisiin on vaikeaa. Esimerkiksi julkisessa liikenteessä kannattaa edelleen pitää maskia. Käytä maskia erityisesti, jos

Koronataudin sairastanut ei yleensä tarvitse toista rokoteannosta suojakseen – toinen annos voidaan antaa esimerkiksi matkustussyistä22.10.2021 17:16:29 EEST | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on päivittänyt verkkosivujaan koronataudin sairastaneiden osalta. Koronataudin sairastanut ei toistaiseksi yleensä tarvitse toista koronarokoteannosta rokotesuojan kannalta. Toinen annos voidaan kuitenkin antaa, jos se on tarpeen esimerkiksi matkustamisen vuoksi tai muista painavista syistä.

THL suosittelee kolmannen koronarokoteannoksen tarjoamista 60 vuotta täyttäneille ja lääketieteellisille riskiryhmille19.10.2021 13:42:03 EEST | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee, että kunnat tarjoavat kolmannen koronarokoteannoksen 60 vuotta täyttäneille, laitoksissa ja hoivakodeissa asuville sekä lääketieteellisille riskiryhmille 1 ja 2. Kolmatta annosta suositellaan näille ryhmille aikaisintaan kuusi kuukautta toisen rokoteannoksen jälkeen. Kunnat voivat aloittaa annosten tarjoamisen oman rokotusaikataulunsa mukaisesti.

Itäisessä Suomessa on länttä korkeampi rokotuskattavuus – into ottaa rokotteita vaihtelee myös iän, sukupuolen ja kieliryhmän mukaan18.10.2021 16:00:52 EEST | Tiedote

Koronarokotusten kattavuudessa on Suomessa eroja sekä alueellisesti että rokotettujen ja rokottamattomien iän, sukupuolen ja äidinkielen mukaan, kertoo THL:n selvitys. Terveydenhuollon työntekijöillä rokotuskattavuus on keskimäärin sama tai parempi kuin muulla työikäisellä väestöllä. Itäisessä Suomessa rokotuskattavuus on korkeampi kuin läntisessä Suomessa. Koko maassa eroja on myös sairaanhoitopiirien välillä sekä kuntakohtaisesti sairaanhoitopiirien sisällä. Osin eroja selittää kuntien ja alueiden väestörakenne, sillä vanhemmat ikäryhmät ovat saaneet rokotteita muita aiemmin ja myös ottaneet niitä innokkaammin. ”Myös pitkä etäisyys sairaanhoitopiirin keskuskaupungista saattaa vaikuttaa siihen, että rokotteita on otettu vähemmän. Keskuskaupungeissa rokotuspisteitä on enemmän, ja niihin on päässyt paremmin julkisella liikenteellä”, sanoo johtava asiantuntija Mia Kontio THL:stä. Suurimmat sukupuolten väliset erot rokotusinnossa 16–29-vuotiailla Kaikkein innokkaimmin koronarokotteita ova

Koronapassin lukijasovellus nyt saatavissa sovelluskaupoista toiminnanharjoittajien ja tapahtumien järjestäjien käyttöön15.10.2021 17:10:26 EEST | Tiedote

Eduskunta on hyväksynyt valtioneuvoston esityksen koronapassin käyttöönotosta Suomessa. Suomessa koronapassina toimii EU:n koronatodistus, joka on saatavilla Omakannasta tai tarvittaessa terveydenhuollosta tulosteena. EU:n koronatodistukseen sisältyy kolme todistusta: todistus koronarokotuksesta, todistus koronatestituloksesta tai todistus sairastetusta koronasta. Koronatodistus luetaan sovelluksella, joka ei kerää tai tallenna todistusten tietoja eikä se näytä terveystietoja. Lukijasovellus on tarkoitettu toiminnanharjoittajien, kuten ravintoloiden, yökerhojen, yleisötilaisuuksien sekä muiden tapahtumajärjestäjien käyttöön. Sovellus antaa välittömästi tuloksena joko vihreän eli hyväksynnän tai punaisen eli hylkäämisen. Hyväksytyn tuloksen yhteydessä ruudulle tulee näkyviin myös henkilön nimi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) vastaa koronatodistuksen QR-koodin lukijasovelluksen teknisestä toteutuksesta STM:n rahoituksella ja ohjaamana. Sovelluksen teknisestä kehityksestä vastaa S

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme