Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Rokottamattoman riski joutua sairaalaan on todellinen – vain rokote suojaa vakavalta koronavirustaudilta, kun yhteiskunta avautuu

Jaa
Valtaosa koronatapauksista sekä koronan takia sairaala- tai tehohoidossa olevista potilaista on tällä hetkellä rokottamattomia. Vain hyvin pieni osuus sairaalahoitoon joutuneista tulee rokotettujen suuresta joukosta. Rokottamattoman riski joutua sairaalahoitoon on moninkertainen täyden rokotussarjan saaneihin verrattuna ja 50–79-vuotiailla rokottamattomilla sairaalahoitoon joutumisen riski onkin jopa 18-kertainen.

Alustavien tietojen mukaan rokottamattoman riski kuolla koronavirukseen on lisäksi moninkertainen verrattuna kaksi kertaa rokotettuun. Syyskuun tietojen perusteella tämä riski on 7-kertainen.

Syyskuussa kolme neljästä sairaalajaksosta oli rokottamattomilla

Syyskuun aikana sairaalahoidossa olleista 13 prosenttia on ollut kahdesti rokotettuja, 13 prosenttia kerran rokotettuja ja loput 74 prosenttia rokottamattomia.

Syyskuussa reilut 80 prosenttia 12 vuotta täyttäneistä oli vähintään kerran rokotettu ja reilut 60 prosenttia oli saanut kaksi annosta.

”Rokottamattomat aikuiset aiheuttavat suuren osan koronaviruksen sairaalahoidon tarpeesta. Syyskuun aikana kolme neljäsosaa kaikista sairaalajaksoista onkin ollut täysin rokottamattomilla”, THL:n ylilääkäri Otto Helve kertoo.

”On lisäksi huomioitava, että täysin rokotetuissa on enemmän ihmisiä, joilla on jokin vakavalle koronataudille altistava sairaus tai sairaus, joka pahenee koronataudin vuoksi. Rokottamattomat ovat keskimäärin nuorempia, ja heillä on vähemmän vakavia perussairauksia. Siitä huolimatta rokottamattomien riski joutua sairaalahoitoon koronan vuoksi on keskimäärin huomattavasti suurempi. ”

Syyskuun aikana tehohoidossa olleista täysin rokotettuja on ollut noin 18 prosenttia. Täysin rokotettujen osuus tehohoidossa olevista potilaista tulee odotettavasti nousemaan ajan myötä, kun rokottamattomien osuus väestöstä vähenee ja rokotettujen osuus kasvaa.

Sairaalahoidon tarve on koskettanut käytännössä vain täysikäisiä, sillä lapsilla koronaviruksen aiheuttama sairaalahoidon tarve on ollut hyvin harvinaista.

”Lasten kohdalla sairaalahoidon tarve ei ole edelleenkään lisääntynyt. Lasten rooli epidemian levittäjänä on myös hyvin pieni”, Helve sanoo.

Rokottamattomilla on suhteessa enemmän myös kuolemantapauksia

Kaikki syyskuussa koronaan kuolleet ovat olleet 60 vuotta täyttäneitä ja suurin osa on ollut yli 80-vuotiaita.

Syyskuussa koronakuolemia oli yhteensä 29, joista 12 oli rokottamattomilla, 2 yhden annoksen saaneilla ja 15 kaksi annosta saaneilla.

”60 vuotta täyttäneistä valtaosa, eli 89 prosenttia, on täysin rokotettuja ja 11 prosenttia on puutteellisesti rokotettuja tai rokottamattomia. Vain hyvin pieni osuus ikäryhmästä on siis ilman rokotesuojaa. Näin ollen kuolemantapauksia onkin suhteessa merkittävästi enemmän rokottamattomien joukossa”, Helve kertoo.

Rokottamattomien kannattaa välttää korkean tartuntariskin tilanteita

THL suosittelee rokottamattomien välttävän yhä tilanteita, joissa on korkea riski saada koronavirustartunta.

”Rokottamattomien on hyvä välttää korkean riskin tilanteita, koska heillä on täyden rokotussarjan saaneita merkittävästi suurempi riski joutua sairaalahoitoon vakavan taudinkuvan takia. Esimerkiksi ilta- tai yöelämään lähteminen ilman koronarokotteen suojaa on tällä hetkellä riskialtista”, Helve sanoo.

Erilaisten tilaisuuksien koronariskiä voi arvioida THL:n aiemmin laatiman taulukon avulla. Riskipotentiaalin arviointitaulukko on alun perin tehty alueellisten viranomaisten päätösten tueksi, mutta sitä voi hyödyntää kuka tahansa.

Arvio tapahtumien ja kokoontumisten koronavirukseen liittyvästä riskistä

Koronarokotteen ottaminen vähentää riskiä sairastua sairaalahoitoa vaativaan tautiin

Kaikki Suomessa käytössä olevat rokotevalmisteet antavat hyvän suojan koronavirustartuntaa vastaan ja erinomaisen suojan sairaalahoitoa vaativaa vakavaa taudinkuvaa vastaan.

”Täyden koronarokotussarjan ottanut voikin olla levollisin mielin, sillä riski vakavaan sairastumiseen on merkittävästi pienempi kuin ilman rokotuksia”, Helve kertoo.

Lisätietoja:

Otto Helve

ylilääkäri

THL

etunimi.sukunimi@thl.fi

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

THL viikolla 5/202622.1.2026 15:06:28 EET | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 22.1. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet ti 27.1. Ennakkotiedot turvakotien ja Nollalinjan auttavan puhelimen asiakasmääristä vuonna 2025 julkaistaan. Lisätiedot: soile.koskela(at)thl.fi, puh. 029 524 7058 Uutiset to 29.1. Kansallisen rokotusohjelman TBE- eli puutiaisaivotulehdusrokotukset laajenevat uusille taudin riskialueille. Julkaisemme uudet rokotussuositukset sekä päivitettyä tietoa alueista, joilla omakustanteisia TBE-rokotuksia suositellaan paljon luonnossa liikkuville. Lisätiedot: elisa

Digisuositukset lapsille ovat valmiit – omia älypuhelimia ei suositella alle 13-vuotiaille22.1.2026 00:01:00 EET | Tiedote

Kansalliset vapaa-ajan digisuositukset lapsille tarkentuivat syksyn lausunto- ja kommenttikierroksen jälkeen. Valmiit suositukset sisältävät tiukennuksen älypuhelimen hankinnan suositusikärajaan, joka on nyt 13 vuotta. Suositukset tiiviisti: Alle 13-vuotiaalle ei suositella omaa älypuhelinta. Alle 2-vuotiaille ei suositella lainkaan ruutuaikaa 2–5-vuotiaille ruutuaikaa suositellaan enintään tunti päivässä. 6–10-vuotiaille suositellaan ruutuaikaa enintään tunti päivässä ja 11–13-vuotiaille enintään kaksi tuntia päivässä. Aikuisen tulee tarvittaessa rajoittaa ruudulla oloa. Digitalisella laitteella käytettävän sisällön tulee olla lapselle sopivaa ja kehitystä tukevaa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että digitaalisten pelien, televisio-ohjelmien ja elokuvien ikärajoja tulee noudattaa, eikä lapsi saa altistua haitallisille sisällöille. Alle 13-vuotiaat eivät saa käyttää sosiaalisen median palveluita. Suositukset koskevat 0–13-vuotiaiden lasten digitaalisten laitteiden käytön ikärajoja, laitt

Kutsu: Julkaisutilaisuus toimittajille lasten digisuosituksista to 22.1.2026 THL:ssa ja verkossa- tule mukaan ja lähetä kysymyksesi ennakkoon, asiantuntijamme vastaavat16.1.2026 15:01:59 EET | Tiedote

Minkä ikäisenä lapsi voi aloittaa ruudun katselemisen? Entä minkä ikäiselle lapselle voi hankkia älypuhelimen? Mitä jos lapsellani jo on älypuhelin? Miten sovin muiden vanhempien kanssa yhteisistä pelisäännöistä digisisältöjen ja laitteiden käytön suhteen? Millainen sisältö voi olla lapselle haitallista? Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Opetushallitus julkaisevat yhdessä ensimmäiset kansalliset digisuositukset 0–13-vuotiaille lapsille. Järjestämme torstaina 22.1.2026 klo 09–10 THL:lla (Mannerheimintie 166) ja verkossa julkaisutilaisuuden toimittajille lasten digisuosituksista. Tilaisuuden avauspuheenvuoron pitää sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen. Digisuositukset esittelevät johtava asiantuntija Päivi Lindberg THL:sta ja yksikön päällikkö Laura Francke Opetushallituksesta. Pääjohtajat Mika Salminen (THL) ja Minna Kelhä (OPH) pitävät esittelyn jälkeen kommenttipuheenvuorot. Tilaisuuden loppupuheenvuoron pitää liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala. Tämän jälkee

THL viikolla 4/202615.1.2026 15:08:29 EET | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 15.1. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet to 22.1. Lasten digisuositukset ovat nyt valmiit - luonnokseen tuli tiukennuksia. Mediatilaisuus järjestetään 22.1. klo 9-10 THL ja teams. Kutsu lähetetään medioille perjantaina 16.1.2026. Tilaisuudessa sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen ja liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala, pääjohtaja Mika Salminen (THL) ja pääjohtaja Minna Kelhä (Opetushallitus) sekä digisuositusten asiantuntijat. Lisätiedot: sanna.wuorio (at)thl.fi, puh. 029

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye