Rokottamattomuuden hintalappu jopa miljardi
HUSissa laadittu teoreettinen laskelma lähtee siitä oletuksesta, että jokainen rokottamaton henkilö tulee ennemmin tai myöhemmin saamaan koronavirustartunnan ja osa heistä päätyy sairaalahoitoon. Riski päätyä sairaalahoitoon vaihtelee ikäryhmittäin. Esimerkiksi alle 20-vuotiaiden tartunnan saaneiden riski päätyä sairaalahoitoon on arvioitu 0,5 prosentiksi, mutta yli 70-vuotiailla riski on jo 30 prosenttia.
Ikäryhmä | Ikäryhmän koko | Rokotus% | Riski joutua sairaalaan (%-osuus tartunnan saaneista) |
Sairaalahoitoon päätyvien määrä |
0-9 | 547942 | 0 | 0 | 0 |
10-19 | 611151 | 81 | 0,5 | 642 |
20-29 | 661400 | 73 | 1 | 1786 |
30-39 | 718761 | 75 | 5 | 8985 |
40-49 | 666421 | 75 | 5 | 8330 |
50-59 | 714929 | 83 | 10 | 9294 |
60-69 | 711226 | 87 | 15 | 13869 |
70-79 | 586554 | 91,5 | 30 | 14957 |
80-89 | 258562 | 94 | 30 | 4654 |
90+ | 50 847 | 93 | 30 | 1068 |
63 584 |
Koronaviruspotilaiden hoidon keskikustannus HUSissa on ollut 16 338 euroa. ”Arvioimme, että rokottamattomien suomalaisten koronavirustaudin sairaalahoidon kustannukset tulevat olemaan noin miljardi euroa. Laskelman mukaan nykyisillä rokotuskattavuuksilla Suomessa lähes 64 000 henkilöä tulee vielä tarvitsemaan koronavirustaudin vuoksi sairaalahoitoa tulevien vuosien aikana. Toki tämä rokottamattomuuden hintalappu laskee, jos rokotuskattavuus nousee tai markkinoille tulee koronavirustaudin kulkua oleellisesti helpottava lääke”, sanoo HUSin vt. toimitusjohtaja Markku Mäkijärvi.
HUSissa tehdyissä laskemissa ei ole mukana lyhyistä sairaslomista, jälkipoliklinikkakäynneistä, koronan pitkäaikaisoireiden hoidosta, eläkkeistä, perusterveydenhuollon kuormituksesta tai muiden sairauksien hoitoviiveistä aiheutuvia kustannuksia.
”Vaikka kustannukset eivät toteutuisikaan noin suurina, joka tapauksessa niin sanotun jäännöstaudin kustannukset ovat valtavat ja ne ovat jostain muusta pois, ellei terveydenhuollon resursseja lisätä. Erikoissairaanhoidon resursseja tarvitaan muiden potilaiden hoitoon sen sijaan, että hoidamme potilaita, joiden tauti olisi voitu estää toimivalla ja turvallisella rokotteella”, sanoo Mäkijärvi.
”Mikäli koronaviruspotilaat jäävät tuleviksi vuosiksi pysyvästi kuormittamaan terveydenhuoltoa, tehohoidon kapasiteetin lisääminen on välttämätöntä, jotta muutkin kuin koronaviruspotilaat saadaan hoidetuksi. Tämä on hidasta ja kallista, mutta tämä työ täytyy käynnistää nyt, jotta emme jää nykyiseen tilanteeseen, jossa muiden potilaiden hoidon sujuvuutta ei voida taata”, lisää Mäkijärvi.
Lisätiedot medialle
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Valviras beslut om tillgången till icke brådskande specialiserad sjukvård är mycket hårt9.10.2025 12:10:08 EEST | Pressmeddelande
Den budgetram som HUS-sammanslutningen har fått gör det inte möjligt att avhjälpa vårdköerna. Målet under 2024–2025 har varit att i bästa fall stoppa en ökning av vårdköerna. Tillgången till vård har ändå förbättrats betydligt.
Valviran päätös kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsystä erittäin ankara9.10.2025 12:10:08 EEST | Tiedote
HUS-yhtymälle annettu talousarvioraami ei mahdollista hoitojonojen purkamista. Vuosina 2024−2025 tavoitteena on ollut parhaimmillaan hoitojonojen kasvun pysäyttäminen. Hoitoonpääsyä on silti onnistuttu parantamaan merkittävästi.
Unga vuxna som genomgått en transplantation i barndomen behöver flera läkemedel mot kroniska sjukdomar9.10.2025 08:13:26 EEST | Pressmeddelande
I en nyligen färdigställd studie framgick det att personer som genomgått en transplantation som barn har högre benägenhet för långvariga sjukdomar än den övriga befolkningen och behöver flera läkemedel mot kroniska sjukdomar än andra personer i samma ålder.
Lapsuudessa elinsiirron saaneet nuoret aikuiset tarvitsevat enemmän lääkkeitä kroonisiin sairauksiin9.10.2025 08:13:26 EEST | Tiedote
Vasta valmistuneessa tutkimuksessa selvisi, että lapsena elinsiirron saaneet ovat muuta väestöä alttiimpia pitkäaikaisille sairauksille, ja tarvitsevat enemmän lääkkeitä kroonisiin sairauksiin kuin muut samanikäiset.
Den palliativa vården för barn utvecklas aktivt8.10.2025 08:39:53 EEST | Pressmeddelande
Palliativ vård för barn och unga är övergripande vård, där hela familjen beaktas. Vi HUS utvecklas den palliativa vården för barn aktivt bland annat inom det europeiska projektet PALLIAKID. Projektets syfte är att ännu bättre än tidigare identifiera patienter som har nytta av palliativ vård.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme