Rokotusasiantuntijaryhmä suosittelee koronarokotteiden annosvälin pidentämistä ja AstraZenecan rokotetta alle 70-vuotiaille

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen nimittämä kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä KRAR suosittelee, että AstraZenecan koronavirusrokotetta käytetään toistaiseksi alle 70-vuotiaiden rokottamiseen. Suositusta muutetaan tarvittaessa, kun tutkimustietoa rokotteen vaikutuksista eri ikäryhmillä kertyy lisää.

KRAR käsitteli tiistaina 2.2. koronavirusrokotusten etenemistä ja perjantaina myyntiluvan saanutta Oxfordin yliopiston ja AstraZenecan adenovirusvektorirokotetta.

70-vuotiaiden ja sitä vanhempien rokottamiseen ryhmä suosittelee jo käyttöön otettuja mRNA-rokotteita, joiden suojatehosta myös ikääntyneillä on jo tutkimusnäyttöä.

– Vaikka AstraZenecan rokotteen saaneilla ikääntyneillä vasta-aineiden määrä on tutkimuksissa ollut samaa luokkaa kuin muillakin ikäryhmillä, ikääntyneiden tutkittavien määrä on toistaiseksi ollut tehotutkimuksissa pieni. Tutkimustiedon vähäisyys ei tarkoita, että suojatehoa ei olisi, mutta tietoa tarvitaan enemmän. Siksi odotamme kattavampia tutkimustuloksia rokotteen suojatehosta ikääntyneillä ja muutamme suositusta tarvittaessa, toteaa KRARin puheenjohtaja Ville Peltola.

Yli 70-vuotiaiden kuolleisuus koronavirustautiin on moninkertainen tätä nuorempiin ikäryhmiin verrattuna.  

KRAR painottaa, että tilanteessa, jossa rokotteita on tarjolla vähän, AstraZenecan rokotetta on syytä tarjota rokotusjärjestyksen mukaisesti ensimmäisenä perussairautensa vuoksi riskiryhmiin kuuluville, alle 70-vuotiaille vanhimmista ikäryhmistä alkaen sekä terveydenhuollon kantokyvyn kannalta keskeisille sosiaali- ja terveysalan työntekijöille. Näiden ryhmien rokotuksia on edistettävä rinnakkain siten, että pääpaino on kuolemien ja sairaalahoitoa vaativien vakavien tautitapausten ehkäisyssä. Sen jälkeen rokotetta tarjotaan muille alle 70-vuotiaille vanhimmista ikäryhmistä alkaen. Riskiryhmien määrittelyä tarkennetaan ennen AstraZenecan rokotteen käyttöönottoa Suomessa.

Adenovirusvektorirokotteet ovat vähentäneet tehokkaasti vakavia tautitapauksia tutkimuksiin osallistuneilla. Vakavan taudin riski kasvaa iän myötä myös alle 70-vuotiailla.

Rokotussarjan annosväli 12 viikkoon

Kaikki Suomessa käytössä olevat koronarokotteet vaativat kaksi rokoteannosta. Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä totesi, että vallitsevassa epidemiatilanteessa kaikkien koronarokotteiden annosväliä on suositeltavaa pidentää 12 viikkoon.

– Rokotettu saa yleensä paremman suojan, kun annosväliä pidennetään, sillä silloin elimistön tuottama vastustuskyky kypsyy ja vahvistuu, toteaa THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.

– Samalla pidempi annosväli auttaa vakavassa epidemiatilanteessa nostamaan nopeasti rokotuskattavuutta, kun pienissä erissä saapuvat annokset riittävät entistä useammalle. Mahdollisimman moni, jolla on kohonnut riski saada vakava koronavirustauti, saa nopeammin ensimmäisen rokoteannoksen tarjoamaa, jo kohtalaisen hyvää suojaa.

Odotettavissa on, että Suomeen saatavien rokoteannosten määrä kasvaa kevään mittaan niin, että rokotteita riittää myös rokotussarjan toisten annosten antamiseen ja yhä useampi väestöryhmä pääsee rokotusten piiriin. THL suosittelee, että myös jo ensimmäisen annoksen saaneiden rokotettujen toista rokotuskertaa siirretään eteenpäin uuden suosituksen mukaisesti. ​ 

Suosituksia rokotteiden kohderyhmistä ja annosvälistä tarkastellaan uudelleen sitä mukaa, kun saatavilla on uutta tietoa sekä Suomeen toimitettavista rokotemääristä että eri rokotteiden suojatehosta.

Lisätietoja:

Ville Peltola
professori, KRARin puheenjohtaja
Turun yliopistollinen keskussairaala
vilpel(at)utu.fi

Hanna Nohynek
ylilääkäri, KRARin sihteeri
THL
hanna.nohynek(at)thl.fi