Rotu, ikä ja pentuajan sosiaalistaminen ovat yhteydessä koirien persoonallisuuteen

Ihmisen paras ystävä koira on suosittu lemmikki. Erilaisia koirarotuja on satoja ja jokaisen niistä sanotaan olevan erilaisia persoonia. Helsingin yliopiston tuore tutkimus vahvistaa tätä käsitystä koirarotujen välisistä luonne-eroista.
– Koiran rotu on tärkein selittävä tekijä persoonallisuuserojen taustalla. Kaikki koirat ovat yksilöitä ja kaikista roduista löytyy erilaisia luonteita, mutta rodut eroavat siinä, minkälaisia suurin osa yksilöistä on persoonallisuudeltaan, toteaa tutkijatohtori Milla Salonen. Tätä tutkimusta tehdessään Salonen toimi tutkijana Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Nykyisin hän tekee tutkimusta Turun yliopistossa biologian laitoksella.
Koirien geenitutkimusryhmän tutkijat keräsivät valtavan, yli 11 000 koiran käyttäytymiskyselyaineiston ja selvittivät persoonallisuuteen liittyviä ympäristö- ja muita tekijöitä. Erilaisia rotuja oli aineistossa mukana yli 300, jotka ryhmiteltiin 52 roturyhmään. Rotujen välisiä eroja ei ole aiemmin selvitetty näin kattavasti. Monia tutkimuksessa olevia rotuja ja roturyhmiä ei ole tutkittu koskaan aiemmin.
– Tämä tutkimus on ajankohtainen tarkennus rodun merkityksestä koiran persoonallisuuteen, sillä viime vuonna julkaistussa amerikkalaistutkimuksessa rodun vaikutus tulkittiin hyvin vähäiseksi. Rotu on tärkein tekijä persoonallisuuden taustalla, mutta persoonallisuuteen vaikuttavat monet perinnölliset ja ei-perinnölliset tekijät mutkikkaalla tavalla, tähdentää professori Hannes Lohi eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.
Tutkimuksessa selvitettiin erilaisten tekijöiden yhteyttä seitsemään persoonallisuuspiirteeseen: epävarmuuteen, koulutettavuuteen/keskittymiskykyyn, aggressiivisuuteen/dominoivuuteen, energisyyteen, koirasosiaalisuuteen, ihmissosiaalisuuteen ja määrätietoisuuteen.
Energinen parsonrussellinterrieri, lempeä kultainennoutaja
Kaikissa persoonallisuuspiirteissä oli suuria eroja koirarotujen ja -roturyhmien välillä.
Korkein epävarmuus:
- shetlanninlammaskoira
- espanjanvesikoira
- kääpiöpinseri
Matalin epävarmuus:
- bullterrierit
- lyhytkuonoiset koirarodut
- aasialaiset alkukantaiset rodut
Korkein koulutettavuus/keskittymiskyky:
- labradorinnoutaja
- bordercollie
Matalin koulutettavuus/keskittymiskyky:
- parsonrussellinterrieri
- rekikoirat
- bullterrierit
Korkein aggressiivisuus/dominoivuus:
- voimakoirat
- saksanpaimenkoira
- parsonrussellinterrieri
Matalin aggressiivisuus/dominoivuus:
- kultainennoutaja
- labradorinnoutaja
Korkein energisyys:
- parsonrussellinterrieri
- belgianpaimenkoirat
- englantilaiset paimenkoirat
Matalin energisyys:
- laumanvartijakoirat
- aasialaiset alkukantaiset rodut
Korkein ihmissosiaalisuus:
- bullterrierit
- kääpiökoirat
- kultainennoutaja
Matalin ihmissosiaalisuus:
- laumanvartijakoirat
- aasialaiset alkukantaiset rodut
Korkein koirasosiaalisuus:
- suomenlapinkoira
- mastiffityyppiset koirat
- ajokoirat
Matalin koirasosiaalisuus:
- bordercollie
- kiinanharjakoira
- saksanpaimenkoira
Korkein määrätietoisuus:
- kääpiöpinseri
- aasialaiset alkukantaiset rodut
Matalin määrätietoisuus:
- kultainennoutaja
- shetlanninlammaskoira
Pentuajan sosiaalistaminen on tärkeää
Tutkimuksessa selvitetyistä ympäristötekijöistä pentuajan sosiaalistaminen merkitys oli suurin. Suuri määrä sosiaalistamiskokemuksia pentuaikana (7 viikon – 4 kuukauden iässä) oli yhteydessä matalampaan epävarmuuteen ja aggressiivisuuteen/dominoivuuteensekä korkeampaan koulutettavuuteen/keskittymiskykyyn ja ihmis- ja koirasosiaalisuuteen.
– Tuloksemme viittaavat siihen, että uuden omistajan kannattaa tutustuttaa pentua mahdollisimman paljon vieraisiin ihmisiin, paikkoihin ja eläimiin. Sosiaalistaminen tulee tietenkin tehdä aina pennun tahdissa, eli pentua ei saa pakottaa pelottaviin tilanteisiin, tarkentaa tutkijatohtori Salonen.
Koiran ikä oli vahvasti yhteydessä sen käyttäytymiseen. Vanhoilla koirilla koulutettavuuden/keskittymiskyvyn keskiarvo oli korkeampi kuin nuorilla. Päinvastainen yhteys havaittiin iällä ja epävarmuudella, energisyydellä sekä ihmis- ja koirasosiaalisuudella: nuorilla koirilla näitä esiintyi enemmän.
Monimutkaiset persoonallisuuspiirteet
Tutkitut taustatekijät selittivät vain pienen osan persoonallisuuspiirteiden vaihtelusta yksilöiden välillä. Tämä ja havaitut suuret rotuerot viittaavat siihen, että persoonallisuus on myös vahvasti perinnöllistä. Todennäköisesti myös pikkupentuajan ympäristön, esimerkiksi emon tarjoaman hoivan merkitys on suuri, mutta tätä tutkimuksessa ei pystytty selvittämään.
– Tutkimuksemme perusteella persoonallisuuspiirteet ovat erittäin monimutkaisia ja niissä on hämmästyttävää samankaltaisuutta koirien, ihmisten ja muiden eläinten välillä, kiteyttää tutkijatohtori Salonen.
Professori Hannes Lohen tutkimusryhmä toimii Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä ja lääketieteellisessä tiedekunnassa sekä Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa. Tätä tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia (308887) ja Jane ja Aatos Erkon Säätiö.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätiedot:
Hannes Lohi
Professori
Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
hannes.lohi@helsinki.fi
050 319 9319
Milla Salonen
Tutkijatohtori
milla.salonen@utu.fi
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHenriikka HeikinheimoViestinnän asiantuntijaViikin kampus, Helsingin yliopisto
Puh:0503263085henriikka.heikinheimo@helsinki.fiKuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme