Rotu, ikä ja pentuajan sosiaalistaminen ovat yhteydessä koirien persoonallisuuteen

Ihmisen paras ystävä koira on suosittu lemmikki. Erilaisia koirarotuja on satoja ja jokaisen niistä sanotaan olevan erilaisia persoonia. Helsingin yliopiston tuore tutkimus vahvistaa tätä käsitystä koirarotujen välisistä luonne-eroista.
– Koiran rotu on tärkein selittävä tekijä persoonallisuuserojen taustalla. Kaikki koirat ovat yksilöitä ja kaikista roduista löytyy erilaisia luonteita, mutta rodut eroavat siinä, minkälaisia suurin osa yksilöistä on persoonallisuudeltaan, toteaa tutkijatohtori Milla Salonen. Tätä tutkimusta tehdessään Salonen toimi tutkijana Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Nykyisin hän tekee tutkimusta Turun yliopistossa biologian laitoksella.
Koirien geenitutkimusryhmän tutkijat keräsivät valtavan, yli 11 000 koiran käyttäytymiskyselyaineiston ja selvittivät persoonallisuuteen liittyviä ympäristö- ja muita tekijöitä. Erilaisia rotuja oli aineistossa mukana yli 300, jotka ryhmiteltiin 52 roturyhmään. Rotujen välisiä eroja ei ole aiemmin selvitetty näin kattavasti. Monia tutkimuksessa olevia rotuja ja roturyhmiä ei ole tutkittu koskaan aiemmin.
– Tämä tutkimus on ajankohtainen tarkennus rodun merkityksestä koiran persoonallisuuteen, sillä viime vuonna julkaistussa amerikkalaistutkimuksessa rodun vaikutus tulkittiin hyvin vähäiseksi. Rotu on tärkein tekijä persoonallisuuden taustalla, mutta persoonallisuuteen vaikuttavat monet perinnölliset ja ei-perinnölliset tekijät mutkikkaalla tavalla, tähdentää professori Hannes Lohi eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.
Tutkimuksessa selvitettiin erilaisten tekijöiden yhteyttä seitsemään persoonallisuuspiirteeseen: epävarmuuteen, koulutettavuuteen/keskittymiskykyyn, aggressiivisuuteen/dominoivuuteen, energisyyteen, koirasosiaalisuuteen, ihmissosiaalisuuteen ja määrätietoisuuteen.
Energinen parsonrussellinterrieri, lempeä kultainennoutaja
Kaikissa persoonallisuuspiirteissä oli suuria eroja koirarotujen ja -roturyhmien välillä.
Korkein epävarmuus:
- shetlanninlammaskoira
- espanjanvesikoira
- kääpiöpinseri
Matalin epävarmuus:
- bullterrierit
- lyhytkuonoiset koirarodut
- aasialaiset alkukantaiset rodut
Korkein koulutettavuus/keskittymiskyky:
- labradorinnoutaja
- bordercollie
Matalin koulutettavuus/keskittymiskyky:
- parsonrussellinterrieri
- rekikoirat
- bullterrierit
Korkein aggressiivisuus/dominoivuus:
- voimakoirat
- saksanpaimenkoira
- parsonrussellinterrieri
Matalin aggressiivisuus/dominoivuus:
- kultainennoutaja
- labradorinnoutaja
Korkein energisyys:
- parsonrussellinterrieri
- belgianpaimenkoirat
- englantilaiset paimenkoirat
Matalin energisyys:
- laumanvartijakoirat
- aasialaiset alkukantaiset rodut
Korkein ihmissosiaalisuus:
- bullterrierit
- kääpiökoirat
- kultainennoutaja
Matalin ihmissosiaalisuus:
- laumanvartijakoirat
- aasialaiset alkukantaiset rodut
Korkein koirasosiaalisuus:
- suomenlapinkoira
- mastiffityyppiset koirat
- ajokoirat
Matalin koirasosiaalisuus:
- bordercollie
- kiinanharjakoira
- saksanpaimenkoira
Korkein määrätietoisuus:
- kääpiöpinseri
- aasialaiset alkukantaiset rodut
Matalin määrätietoisuus:
- kultainennoutaja
- shetlanninlammaskoira
Pentuajan sosiaalistaminen on tärkeää
Tutkimuksessa selvitetyistä ympäristötekijöistä pentuajan sosiaalistaminen merkitys oli suurin. Suuri määrä sosiaalistamiskokemuksia pentuaikana (7 viikon – 4 kuukauden iässä) oli yhteydessä matalampaan epävarmuuteen ja aggressiivisuuteen/dominoivuuteensekä korkeampaan koulutettavuuteen/keskittymiskykyyn ja ihmis- ja koirasosiaalisuuteen.
– Tuloksemme viittaavat siihen, että uuden omistajan kannattaa tutustuttaa pentua mahdollisimman paljon vieraisiin ihmisiin, paikkoihin ja eläimiin. Sosiaalistaminen tulee tietenkin tehdä aina pennun tahdissa, eli pentua ei saa pakottaa pelottaviin tilanteisiin, tarkentaa tutkijatohtori Salonen.
Koiran ikä oli vahvasti yhteydessä sen käyttäytymiseen. Vanhoilla koirilla koulutettavuuden/keskittymiskyvyn keskiarvo oli korkeampi kuin nuorilla. Päinvastainen yhteys havaittiin iällä ja epävarmuudella, energisyydellä sekä ihmis- ja koirasosiaalisuudella: nuorilla koirilla näitä esiintyi enemmän.
Monimutkaiset persoonallisuuspiirteet
Tutkitut taustatekijät selittivät vain pienen osan persoonallisuuspiirteiden vaihtelusta yksilöiden välillä. Tämä ja havaitut suuret rotuerot viittaavat siihen, että persoonallisuus on myös vahvasti perinnöllistä. Todennäköisesti myös pikkupentuajan ympäristön, esimerkiksi emon tarjoaman hoivan merkitys on suuri, mutta tätä tutkimuksessa ei pystytty selvittämään.
– Tutkimuksemme perusteella persoonallisuuspiirteet ovat erittäin monimutkaisia ja niissä on hämmästyttävää samankaltaisuutta koirien, ihmisten ja muiden eläinten välillä, kiteyttää tutkijatohtori Salonen.
Professori Hannes Lohen tutkimusryhmä toimii Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä ja lääketieteellisessä tiedekunnassa sekä Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa. Tätä tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia (308887) ja Jane ja Aatos Erkon Säätiö.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätiedot:
Hannes Lohi
Professori
Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
hannes.lohi@helsinki.fi
050 319 9319
Milla Salonen
Tutkijatohtori
milla.salonen@utu.fi
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHenriikka HeikinheimoViestinnän asiantuntijaViikin kampus, Helsingin yliopisto
Puh:0503263085henriikka.heikinheimo@helsinki.fiKuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kehonmittoihin perustuvat mittayksiköt ovat yllättävän monipuolisia ja tarkoituksenmukaisia9.6.2023 16:02:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijaryhmä on tehnyt ensimmäisen maailmanlaajuisesti kattavan analyysin kehonmittayksiköiden käytöstä ja levinneisyydestä. Analysoimalla digitaalisia etnografisia arkistoja löydettiin näyttöä kehonmittojen, kuten sylen ja kyynärän, laajasta käytöstä 186 eri kulttuurissa ympäri maailman.
Säpsähdyttävä geenilöytö koirista – hermostosairauden syy selvitetty9.6.2023 11:16:36 EEST | Tiedote
Koirista tunnistettiin uusi geenimuutos, joka aiheuttaa hyperekpleksia-hermosairautta. Se saa aikaan liioiteltuja säpsähdysreaktioita yllättäviin ääniin, kosketukseen tai muihin äkillisiin ärsykkeisiin. Tutkimus paljastaa sairauden lajienvälisiä samankaltaisuuksia ja eroja sekä tarjoaa työkaluja sen vastustamiseksi.
Uniongelmat altistavat hengitystieinfektioille8.6.2023 11:15:37 EEST | Tiedote
Yli 600 000 osallistujaa kattava suomalaistutkimus vahvistaa unettomuuden suurentavan alttiutta sairastua influenssaan ja muihin hengitystieinfektioihin. Lisäksi huonounisuuden todettiin suurentavan sairaalahoitoa vaativan koronainfektion riskiä.
Mediatilaisuus 20.6.: Monitaiteinen näyttely periferiaan7.6.2023 11:35:49 EEST | Kutsu
Vaeltavia ja itkeviä puita, sateenkaaren sävyt suolla, vanhan metsän kätköihin kaiverrettu runo, hitaasti kehittyvä kukkaniitty ja maan hengitys jykevässä kuusikossa. Kokoelma pysyviä teoksia taiteen huipputekijöiltä aloittaa uuden aikakauden Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasemalla Juupajoella. Media voi tutustua näyttelyyn tiistaina 20.6. klo 14.30 alkaen.
Tuloerojen kasvu ei johtunut täysin tuloverouudistuksesta7.6.2023 08:30:00 EEST | Tiedote
Suomessa 1990-luvulla voimakkaasti kasvaneita tuloeroja on selitetty usein Esko Ahon hallituksen suurella vuoden 1993 tuloverouudistuksella. Sen on nähty alentaneen varsinkin suurituloisten veroasteita. Väitöstutkimuksen mukaan vallitseva tulkinta ei vaikuta perustellulta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme