Rotu, ikä ja pentuajan sosiaalistaminen ovat yhteydessä koirien persoonallisuuteen
Ihmisen paras ystävä koira on suosittu lemmikki. Erilaisia koirarotuja on satoja ja jokaisen niistä sanotaan olevan erilaisia persoonia. Helsingin yliopiston tuore tutkimus vahvistaa tätä käsitystä koirarotujen välisistä luonne-eroista.
– Koiran rotu on tärkein selittävä tekijä persoonallisuuserojen taustalla. Kaikki koirat ovat yksilöitä ja kaikista roduista löytyy erilaisia luonteita, mutta rodut eroavat siinä, minkälaisia suurin osa yksilöistä on persoonallisuudeltaan, toteaa tutkijatohtori Milla Salonen. Tätä tutkimusta tehdessään Salonen toimi tutkijana Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Nykyisin hän tekee tutkimusta Turun yliopistossa biologian laitoksella.
Koirien geenitutkimusryhmän tutkijat keräsivät valtavan, yli 11 000 koiran käyttäytymiskyselyaineiston ja selvittivät persoonallisuuteen liittyviä ympäristö- ja muita tekijöitä. Erilaisia rotuja oli aineistossa mukana yli 300, jotka ryhmiteltiin 52 roturyhmään. Rotujen välisiä eroja ei ole aiemmin selvitetty näin kattavasti. Monia tutkimuksessa olevia rotuja ja roturyhmiä ei ole tutkittu koskaan aiemmin.
– Tämä tutkimus on ajankohtainen tarkennus rodun merkityksestä koiran persoonallisuuteen, sillä viime vuonna julkaistussa amerikkalaistutkimuksessa rodun vaikutus tulkittiin hyvin vähäiseksi. Rotu on tärkein tekijä persoonallisuuden taustalla, mutta persoonallisuuteen vaikuttavat monet perinnölliset ja ei-perinnölliset tekijät mutkikkaalla tavalla, tähdentää professori Hannes Lohi eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.
Tutkimuksessa selvitettiin erilaisten tekijöiden yhteyttä seitsemään persoonallisuuspiirteeseen: epävarmuuteen, koulutettavuuteen/keskittymiskykyyn, aggressiivisuuteen/dominoivuuteen, energisyyteen, koirasosiaalisuuteen, ihmissosiaalisuuteen ja määrätietoisuuteen.
Energinen parsonrussellinterrieri, lempeä kultainennoutaja
Kaikissa persoonallisuuspiirteissä oli suuria eroja koirarotujen ja -roturyhmien välillä.
Korkein epävarmuus:
- shetlanninlammaskoira
- espanjanvesikoira
- kääpiöpinseri
Matalin epävarmuus:
- bullterrierit
- lyhytkuonoiset koirarodut
- aasialaiset alkukantaiset rodut
Korkein koulutettavuus/keskittymiskyky:
- labradorinnoutaja
- bordercollie
Matalin koulutettavuus/keskittymiskyky:
- parsonrussellinterrieri
- rekikoirat
- bullterrierit
Korkein aggressiivisuus/dominoivuus:
- voimakoirat
- saksanpaimenkoira
- parsonrussellinterrieri
Matalin aggressiivisuus/dominoivuus:
- kultainennoutaja
- labradorinnoutaja
Korkein energisyys:
- parsonrussellinterrieri
- belgianpaimenkoirat
- englantilaiset paimenkoirat
Matalin energisyys:
- laumanvartijakoirat
- aasialaiset alkukantaiset rodut
Korkein ihmissosiaalisuus:
- bullterrierit
- kääpiökoirat
- kultainennoutaja
Matalin ihmissosiaalisuus:
- laumanvartijakoirat
- aasialaiset alkukantaiset rodut
Korkein koirasosiaalisuus:
- suomenlapinkoira
- mastiffityyppiset koirat
- ajokoirat
Matalin koirasosiaalisuus:
- bordercollie
- kiinanharjakoira
- saksanpaimenkoira
Korkein määrätietoisuus:
- kääpiöpinseri
- aasialaiset alkukantaiset rodut
Matalin määrätietoisuus:
- kultainennoutaja
- shetlanninlammaskoira
Pentuajan sosiaalistaminen on tärkeää
Tutkimuksessa selvitetyistä ympäristötekijöistä pentuajan sosiaalistaminen merkitys oli suurin. Suuri määrä sosiaalistamiskokemuksia pentuaikana (7 viikon – 4 kuukauden iässä) oli yhteydessä matalampaan epävarmuuteen ja aggressiivisuuteen/dominoivuuteensekä korkeampaan koulutettavuuteen/keskittymiskykyyn ja ihmis- ja koirasosiaalisuuteen.
– Tuloksemme viittaavat siihen, että uuden omistajan kannattaa tutustuttaa pentua mahdollisimman paljon vieraisiin ihmisiin, paikkoihin ja eläimiin. Sosiaalistaminen tulee tietenkin tehdä aina pennun tahdissa, eli pentua ei saa pakottaa pelottaviin tilanteisiin, tarkentaa tutkijatohtori Salonen.
Koiran ikä oli vahvasti yhteydessä sen käyttäytymiseen. Vanhoilla koirilla koulutettavuuden/keskittymiskyvyn keskiarvo oli korkeampi kuin nuorilla. Päinvastainen yhteys havaittiin iällä ja epävarmuudella, energisyydellä sekä ihmis- ja koirasosiaalisuudella: nuorilla koirilla näitä esiintyi enemmän.
Monimutkaiset persoonallisuuspiirteet
Tutkitut taustatekijät selittivät vain pienen osan persoonallisuuspiirteiden vaihtelusta yksilöiden välillä. Tämä ja havaitut suuret rotuerot viittaavat siihen, että persoonallisuus on myös vahvasti perinnöllistä. Todennäköisesti myös pikkupentuajan ympäristön, esimerkiksi emon tarjoaman hoivan merkitys on suuri, mutta tätä tutkimuksessa ei pystytty selvittämään.
– Tutkimuksemme perusteella persoonallisuuspiirteet ovat erittäin monimutkaisia ja niissä on hämmästyttävää samankaltaisuutta koirien, ihmisten ja muiden eläinten välillä, kiteyttää tutkijatohtori Salonen.
Professori Hannes Lohen tutkimusryhmä toimii Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä ja lääketieteellisessä tiedekunnassa sekä Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa. Tätä tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia (308887) ja Jane ja Aatos Erkon Säätiö.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätiedot:
Hannes Lohi
Professori
Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
hannes.lohi@helsinki.fi
050 319 9319
Milla Salonen
Tutkijatohtori
milla.salonen@utu.fi
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHenriikka HeikinheimoViestinnän asiantuntijaViikin kampus, Helsingin yliopisto
Puh:0503263085henriikka.heikinheimo@helsinki.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme