Rotu, ikä ja pentuajan sosiaalistaminen ovat yhteydessä koirien persoonallisuuteen

Ihmisen paras ystävä koira on suosittu lemmikki. Erilaisia koirarotuja on satoja ja jokaisen niistä sanotaan olevan erilaisia persoonia. Helsingin yliopiston tuore tutkimus vahvistaa tätä käsitystä koirarotujen välisistä luonne-eroista.
– Koiran rotu on tärkein selittävä tekijä persoonallisuuserojen taustalla. Kaikki koirat ovat yksilöitä ja kaikista roduista löytyy erilaisia luonteita, mutta rodut eroavat siinä, minkälaisia suurin osa yksilöistä on persoonallisuudeltaan, toteaa tutkijatohtori Milla Salonen. Tätä tutkimusta tehdessään Salonen toimi tutkijana Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Nykyisin hän tekee tutkimusta Turun yliopistossa biologian laitoksella.
Koirien geenitutkimusryhmän tutkijat keräsivät valtavan, yli 11 000 koiran käyttäytymiskyselyaineiston ja selvittivät persoonallisuuteen liittyviä ympäristö- ja muita tekijöitä. Erilaisia rotuja oli aineistossa mukana yli 300, jotka ryhmiteltiin 52 roturyhmään. Rotujen välisiä eroja ei ole aiemmin selvitetty näin kattavasti. Monia tutkimuksessa olevia rotuja ja roturyhmiä ei ole tutkittu koskaan aiemmin.
– Tämä tutkimus on ajankohtainen tarkennus rodun merkityksestä koiran persoonallisuuteen, sillä viime vuonna julkaistussa amerikkalaistutkimuksessa rodun vaikutus tulkittiin hyvin vähäiseksi. Rotu on tärkein tekijä persoonallisuuden taustalla, mutta persoonallisuuteen vaikuttavat monet perinnölliset ja ei-perinnölliset tekijät mutkikkaalla tavalla, tähdentää professori Hannes Lohi eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.
Tutkimuksessa selvitettiin erilaisten tekijöiden yhteyttä seitsemään persoonallisuuspiirteeseen: epävarmuuteen, koulutettavuuteen/keskittymiskykyyn, aggressiivisuuteen/dominoivuuteen, energisyyteen, koirasosiaalisuuteen, ihmissosiaalisuuteen ja määrätietoisuuteen.
Energinen parsonrussellinterrieri, lempeä kultainennoutaja
Kaikissa persoonallisuuspiirteissä oli suuria eroja koirarotujen ja -roturyhmien välillä.
Korkein epävarmuus:
- shetlanninlammaskoira
- espanjanvesikoira
- kääpiöpinseri
Matalin epävarmuus:
- bullterrierit
- lyhytkuonoiset koirarodut
- aasialaiset alkukantaiset rodut
Korkein koulutettavuus/keskittymiskyky:
- labradorinnoutaja
- bordercollie
Matalin koulutettavuus/keskittymiskyky:
- parsonrussellinterrieri
- rekikoirat
- bullterrierit
Korkein aggressiivisuus/dominoivuus:
- voimakoirat
- saksanpaimenkoira
- parsonrussellinterrieri
Matalin aggressiivisuus/dominoivuus:
- kultainennoutaja
- labradorinnoutaja
Korkein energisyys:
- parsonrussellinterrieri
- belgianpaimenkoirat
- englantilaiset paimenkoirat
Matalin energisyys:
- laumanvartijakoirat
- aasialaiset alkukantaiset rodut
Korkein ihmissosiaalisuus:
- bullterrierit
- kääpiökoirat
- kultainennoutaja
Matalin ihmissosiaalisuus:
- laumanvartijakoirat
- aasialaiset alkukantaiset rodut
Korkein koirasosiaalisuus:
- suomenlapinkoira
- mastiffityyppiset koirat
- ajokoirat
Matalin koirasosiaalisuus:
- bordercollie
- kiinanharjakoira
- saksanpaimenkoira
Korkein määrätietoisuus:
- kääpiöpinseri
- aasialaiset alkukantaiset rodut
Matalin määrätietoisuus:
- kultainennoutaja
- shetlanninlammaskoira
Pentuajan sosiaalistaminen on tärkeää
Tutkimuksessa selvitetyistä ympäristötekijöistä pentuajan sosiaalistaminen merkitys oli suurin. Suuri määrä sosiaalistamiskokemuksia pentuaikana (7 viikon – 4 kuukauden iässä) oli yhteydessä matalampaan epävarmuuteen ja aggressiivisuuteen/dominoivuuteensekä korkeampaan koulutettavuuteen/keskittymiskykyyn ja ihmis- ja koirasosiaalisuuteen.
– Tuloksemme viittaavat siihen, että uuden omistajan kannattaa tutustuttaa pentua mahdollisimman paljon vieraisiin ihmisiin, paikkoihin ja eläimiin. Sosiaalistaminen tulee tietenkin tehdä aina pennun tahdissa, eli pentua ei saa pakottaa pelottaviin tilanteisiin, tarkentaa tutkijatohtori Salonen.
Koiran ikä oli vahvasti yhteydessä sen käyttäytymiseen. Vanhoilla koirilla koulutettavuuden/keskittymiskyvyn keskiarvo oli korkeampi kuin nuorilla. Päinvastainen yhteys havaittiin iällä ja epävarmuudella, energisyydellä sekä ihmis- ja koirasosiaalisuudella: nuorilla koirilla näitä esiintyi enemmän.
Monimutkaiset persoonallisuuspiirteet
Tutkitut taustatekijät selittivät vain pienen osan persoonallisuuspiirteiden vaihtelusta yksilöiden välillä. Tämä ja havaitut suuret rotuerot viittaavat siihen, että persoonallisuus on myös vahvasti perinnöllistä. Todennäköisesti myös pikkupentuajan ympäristön, esimerkiksi emon tarjoaman hoivan merkitys on suuri, mutta tätä tutkimuksessa ei pystytty selvittämään.
– Tutkimuksemme perusteella persoonallisuuspiirteet ovat erittäin monimutkaisia ja niissä on hämmästyttävää samankaltaisuutta koirien, ihmisten ja muiden eläinten välillä, kiteyttää tutkijatohtori Salonen.
Professori Hannes Lohen tutkimusryhmä toimii Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä ja lääketieteellisessä tiedekunnassa sekä Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa. Tätä tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia (308887) ja Jane ja Aatos Erkon Säätiö.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätiedot:
Hannes Lohi
Professori
Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
hannes.lohi@helsinki.fi
050 319 9319
Milla Salonen
Tutkijatohtori
milla.salonen@utu.fi
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHenriikka HeikinheimoViestinnän asiantuntijaViikin kampus, Helsingin yliopisto
Puh:0503263085henriikka.heikinheimo@helsinki.fiKuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Maahanmuuttajataustaisilla pojilla suurempi riski masennus- ja ahdistusoireiluun – koululla on tärkeä rooli heidän tukemisessaan26.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret raportoivat useammin masennus- ja ahdistusoireita. Oireilta suojaavissa tekijöissä korostuu koulun ja läheisten ihmissuhteiden rooli nuoren elämässä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme