Runsas liikunta auttaa hillitsemään matala-asteista tulehdusta lapsilla
Matala-asteinen tulehdus liittyy moneen sairauteen, mutta liikunta voi hillitä sitä
Pitkään kestävä matala-asteinen tulehdus altistaa muun muassa tyypin 2 diabetekselle ja sydän- ja verisuonitaudeille. Ylipaino ja lihavuus lisäävät matala-asteista tulehdusta, mutta elintapojen roolista matala-asteisen tulehduksen hillitsemisessä lapsuudesta alkaen tiedetään vielä vähän.
– Tutkimuksessamme osoitettiin, että runsaammin reippaasti liikkuvilla ja vähemmän paikoillaan olevilla lapsilla oli terveempi matala-asteinen tulehduksen taso kuin vähemmän liikkuvilla lapsilla. Tulostemme perusteella kuitenkin näyttää siltä, että runsaan reippaan liikunnan ja vähäisen paikoillaanolon myönteiset vaikutukset matala-asteisen tulehdukseen selittyvät osin niiden positiivisilla vaikutuksilla kehon koostumukseen, kertoo dosentti Eero Haapala Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Vähäinen liikunta, epäterveellinen ravitsemus ja ylipaino epäedullisin yhdistelmä
Tutkijat havaitsivat epäterveellisemmän tulehdusprofiilin erityisesti niillä lapsilla, joiden liikuntamäärät olivat vähäisimmät, ruokavalio epäterveellisin ja kehon rasvakudoksen määrä suurin.
– Tulostemme keskeinen sanoma on se, että liikunnan lisääminen ja paikoillaanolon vähentäminen ovat keskeisiä matala-asteisen tulehduksen ehkäisyssä lapsuudesta alkaen. Ne näyttäisivät olevan erityisen tärkeitä ylipainoisille lapsille, toteaa Eero Haapala.
Tutkimuksessa tarkasteltiin 390 iältään 6–8-vuotiaan lapsen liikunta-aktiivisuuden, paikoillaanolon, ruokavalion laadun, kehon rasvapitoisuuden määrän ja matala-asteisen tulehduksen välisiä yhteyksiä. Liikunta-aktiivisuutta ja paikoillaanoloa mitattiin yhdistetyllä syke- ja liikemittarilla ja kehon koostumusta DXA-laitteella. Matala-astesta tulehdusta arvioitiin verinäytteistä mitattujen merkkiaineiden avulla.
Artikkelin tiedot ja linkki open acces -artikkeliin:
Haapala EA, Väistö J, Ihalainen JK, Tomaselli Gonzalez C, Leppänen MH, Veijalainen A; Sallinen T, Eloranta AM, Ekelund U, Schwab U, Brage S, Atalay M, Lakka TA. Associations of physical activity, sedentary time, and diet quality with biomarkers of inflammation in children. European Journal of Sport Science 2021.
Linkki artikkeliin: https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/17461391.2021.1892830?journalCode=tejs20
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Eero Haapala, FT, dosentti, liikuntalääketiede, liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto. puh. +358408054210, eero.a.haapala@jyu.fi, Twitter: @EeroHaapala, Instagram: @eero_haapala
Martta Walkerviestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8054717martta.a.walker@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Mikä tekee kodista kodin? Tuore filosofian väitöskirja tutkii kodin merkityksellisyyttä kokemuksena29.4.2025 13:43:17 EEST | Tiedote
Mikä saa kodin tuntumaan kodilta? Miksi taas kaikki asuinpaikat eivät tunnu kodilta? YTM Olli-Pekka Paanasen väitöstutkimus tarkastelee, miten kokemus kodista rakentuu, millainen on kodin ja asumisen välinen suhde ja miten tunnesiteet kotia kohtaan rakentuvat.
Perinnöllinen lihasvoima pienentää riskiä kuolla sydän- ja verisuonitauteihin29.4.2025 10:26:45 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että miehillä, joilla oli parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä, oli matalampi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin. Tämä yhteys oli riippumaton aikuisiän vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrästä ja muista elämäntapoihin liittyvistä tekijöistä.
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Kansainvälinen konferenssi rakentaa tulevaisuudenuskoa ja selviytymiskykyä23.4.2025 11:00:47 EEST | Tiedote
Ympäristökysymysten lisäksi aikamme yhteiskunnat kamppailevat monimutkaisten sosiaalisten haasteiden kanssa. Lapset, nuoret ja heidän perheensä ovat usein ensimmäisiä, joita tämän hetken yhteiskunnalliset haasteet koettelevat.
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme