Hämeen ELY-keskus

Runsasluminen talvi nosti vedenkorkeuksia paikoitellen Hämeen alueella poikkeuksellisen korkealle

Jaa

Kevään tulvahuiput on osin ohitettu Hämeen alueella. Vesi nousi pelloille, katkaisi joitakin pienempiä teitä ja kevyenliikenteenväyliä, nousi pihoille sekä uhkasi vapaa-ajanasutuksia, sauna- ja varastorakennuksia ja joitakin omakotitaloja. Huhtikuussa onneksi vältyttiin isommilta sateita. Jokien pinnat ovat nyt laskussa, mutta suurimmat järvet jatkavat nousuaan. Vesi on paikoin edelleen korkealla. Viikon lopulle on ennusteen mukaan luvassa sateita.

Kevättulvan eteneminen Hämeen alueella

Kokemäenjoen vesistöalueella Tammelan Pyhäjärvi nousi huippuunsa huhtikuun lopussa Saarensalmen asteikolla tasolle N60 +97,11 ja on nyt kääntynyt hiljalleen laskuun. Loimijoen Maurialankosken virtaamahuippu jäi reilun 170 m3/s suuruiseksi. Virtaama pysyi lähes samoissa lukemissa viikon ajan.

Lammin Pääjärven vedenkorkeutta laskettiin reippaasti helmi-maaliskuussa, jotta järveen saatiin tilaa kevään sulamisvesille. Sulamisvesien keräämisellä Pääjärveen helpotetaan Teuronjoen ja Puujoen tulvatilannetta. Pääjärvi on noussut nyt tasolle N60 +103,55 ja ennusteen mukaan vedenkorkeus näyttäisi kääntyvän laskuun lähipäivinä. Puujoen virtaamahuippu huhtikuun lopulla 35 m3/s oli suurin sitten vuoden 2013 ja tulva aiheutti rakennusvahinkoja Hausjärvellä.

Tervakosken Alasjärvellä on käyty ennätyslukemissa tasolla N43 +91,60. Vedenkorkeus on lähtenyt tämän jälkeen hitaaseen laskuun. Alasjärven yläpuolisella Toivanjoella vesi on noussut pelloille. Hämeenlinnan Alajärven vedenkorkeus nousi huippuunsa huhtikuun lopulla, tasolle NN +98,43 ja on kääntynyt nyt laskuun.

Vanajaveden vedenkorkeus Hämeenlinnan kohdalla kävi huhtikuun lopulla tasolla NN +79,59 ja on nyt laskenut noin 20 cm ajankohdalle tyypillisen keskimääräisen vedenkorkeustason tuntumaan. Vanjaveden vedenkorkeus lähtee vielä uudelleen nousuun kesäkuussa ja nousee kesä-heinäkuun vaihteeseen mennessä normaalille vedenkorkeustasolle.

Längelmäveden ja Hauhon reiteillä järvien vedenkorkeuksien ennustetaan nousevan toukokuun lopulla jopa lähelle havaintojakson korkeimpia lukemia. Iso-Roineen vedenkorkeus nousee ennusteen mukaan toukokuun loppuun mennessä vielä noin 5–15 cm.

Kymijoen vesistöalueella Päijänteen vedenkorkeus on ajankohdan keskiarvotason tuntumassa (NN +78,17) ja vuodenajalle tyypilliseen tapaan nousussa. Vedenkorkeus saavuttanee huippunsa vasta kesäkuun puolen välin jälkeen, jolloin sen ennustetaan olevan keskimääräistä ylempänä. Päijänteen lähtövirtaama ja Kymijoen virtaama ovat suurempia kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta, ja edelleen kasvavat lähiviikkoina.

Vesijärvi nousi huippuunsa huhtikuun lopulla tasolle NN +81,68, joka vastaa kerran seitsemässä vuodessa toistuvaa tulvaa. Vedenkorkeus on nyt kääntymässä laskuun. Myös Sysmän Nuoramoisjärvi saavutti tulvahuippunsa huhtikuun lopulla, jolloin järven vedenkorkeus oli tasolla N60 +82,86. Vedenkorkeus on tämän jälkeen kääntynyt laskuun.

Vantaanjoen tulvahuippu Riihimäen Paloheimon asteikolla saavutettiin pääsiäisen jälkeen. Vedenkorkeus nousi yli tulvarajan noin 10 senttimetrillä, mutta laski jo seuraavina päivinä reilusti ja on jatkanut laskuaan edelleen tämän jälkeen. Myös Porvoonjoki tulvi huhtikuussa Lahdessa ja Orimattilassa aiheuttaen vesien päätymistä muutamien talojen kellareihin, tiesulkuja sekä vettä pelloille.

Oman sijaintipaikkasi vesitilannetta voit seurata verkossa vesi.fi -palvelussa sijaintipaikkani vesitilanne.

Pohjavedenpinnat ovat Hämeessä nousseet reilusti

Hämeessä pohjavedenpinnat ovat olleet maaliskuun lopusta lähtien nousussa ja ovat ajankohdan keskimääräisen tason tuntumassa ja paikoin sen yli.

Esimerkiksi Lammin Tullinkankaan pohjaveden seuranta-asemalla pohjavedenpinnat kääntyivät reiluun nousuun maaliskuussa ja ovat siitä lähtien nousseet noin 80 senttimetriä. Pohjavedenpinnat ovat tällä hetkellä Tullinkankaalla ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolella. Lopen ja Tammelan rajalla sijaitsevalla Pernunnummen seuranta-asemalla pohjavedenpinnat kääntyivät nousuun maaliskuun loppupuolella, ja nousua on ollut noin viisi senttimetriä. Pohjavedenpinnat ovat Pernunnummella tällä hetkellä keskimääräisellä tasolla. Suurissa pohjavesimuodostumissa, kuten Pernunnummi, muutokset pohjaveden pinnantasoissa ovat hitaampia.

Lumet ovat nyt metsistäkin lähes kokonaan sulaneet, mutta pohjaveden muodostumista tapahtuu vielä jonkin aikaa sulamisvesien kulkeutuessa vajovesivyöhykkeessä pohjaveteen. Pohjavedenpinnat tulevat lähiviikkoina vielä nousemaan. Pohjaveden pinnat ovatkin näin kesän kynnyksellä hyvällä tasolla, ja talousvesikaivoissa tulee riittämään hyvin vettä pitkälle kesään.


Ajankohtaista vesitilannetta voi seurata alla olevien linkkien kautta

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:

Elina Mäkäläinen, vesitalousasiantuntija, Hämeen ELY-keskus
puh. 0295 025 158

Milla Torkkel, vesitalousasiantuntija, Hämeen ELY-keskus
puh. 0295 025 225

Petri Siiro, hydrogeologi, Hämeen ELY-keskus
puh. 0295 025 230

Tiedotus:
Minna Huovinen, Hämeen ELY-keskus
puh. 0295 025 076

Tietoja julkaisijasta

Hämeen ELY-keskus
Hämeen ELY-keskus
Kirkkokatu 12
15140 Lahti

0295 025 000http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-hame

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Hämeen ELY-keskus

Työttömien määrä jatkaa laskua2.5.2022 08:08:07 EEST | Tiedote

Kanta- ja Päijät-Hämeen kunnissa oli maaliskuun lopussa 18 670 työtöntä työnhakijaa, joista 1527 kokoaikaisesti lomautettuja. Se on 4883 vähemmän (-21 %) kuin vuosi sitten. Työttömyyden lasku tuli tasaisesti sekä lomautettujen (-2460) että muiden työttömien (-2423) määrän vähenemisestä. Työttömyyden lasku vuositasolla oli hieman alkuvuotta nopeampaa johtuen myös siitä, että vuosi sitten koronasta johtuvat rajoitustoimenpiteet lisäsivät työttömyyttä erityisesti lomautuksina. Helmikuuhun verrattuna työttömien työnhakijoiden määrä alueen TE-toimistossa ja kuntakokeiluissa laski 957:llä johtuen myös sekä lomautettujen että muiden työttömien määrän vähentymisestä. Tiedot ilmenevät Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsauksesta.

Ympäristösopimusten ja luomusitoumusten haku alkaa toukokuussa27.4.2022 08:00:00 EEST | Tiedote

Viljelijöiden päätukihaku avautuu verkkoasiointipalvelu Vipussa 5.5.2022. Uutta ympäristösopimusta voi hakea tänä vuonna maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoon, kosteikon hoitoon sekä alkuperäiskasvien ylläpitoon. Myös uudet luomusitoumukset ovat haettavissa. Sekä ympäristösopimuksia että luomusitoumuksia haetaan paperilomakkeilla. Kosteikon perustamiseen voi hakea ei-tuotannollisen investoinnin tukea. Huhtikuun lopussa päättyville, vuosina 2015, 2016 tai 2017 alkaneille sopimuksille ja sitoumuksille voi hakea jatkovuotta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme