Runsasluminen talvi nosti vedenkorkeuksia paikoitellen Hämeen alueella poikkeuksellisen korkealle
Kevättulvan eteneminen Hämeen alueella
Kokemäenjoen vesistöalueella Tammelan Pyhäjärvi nousi huippuunsa huhtikuun lopussa Saarensalmen asteikolla tasolle N60 +97,11 ja on nyt kääntynyt hiljalleen laskuun. Loimijoen Maurialankosken virtaamahuippu jäi reilun 170 m3/s suuruiseksi. Virtaama pysyi lähes samoissa lukemissa viikon ajan.
Lammin Pääjärven vedenkorkeutta laskettiin reippaasti helmi-maaliskuussa, jotta järveen saatiin tilaa kevään sulamisvesille. Sulamisvesien keräämisellä Pääjärveen helpotetaan Teuronjoen ja Puujoen tulvatilannetta. Pääjärvi on noussut nyt tasolle N60 +103,55 ja ennusteen mukaan vedenkorkeus näyttäisi kääntyvän laskuun lähipäivinä. Puujoen virtaamahuippu huhtikuun lopulla 35 m3/s oli suurin sitten vuoden 2013 ja tulva aiheutti rakennusvahinkoja Hausjärvellä.
Tervakosken Alasjärvellä on käyty ennätyslukemissa tasolla N43 +91,60. Vedenkorkeus on lähtenyt tämän jälkeen hitaaseen laskuun. Alasjärven yläpuolisella Toivanjoella vesi on noussut pelloille. Hämeenlinnan Alajärven vedenkorkeus nousi huippuunsa huhtikuun lopulla, tasolle NN +98,43 ja on kääntynyt nyt laskuun.
Vanajaveden vedenkorkeus Hämeenlinnan kohdalla kävi huhtikuun lopulla tasolla NN +79,59 ja on nyt laskenut noin 20 cm ajankohdalle tyypillisen keskimääräisen vedenkorkeustason tuntumaan. Vanjaveden vedenkorkeus lähtee vielä uudelleen nousuun kesäkuussa ja nousee kesä-heinäkuun vaihteeseen mennessä normaalille vedenkorkeustasolle.
Längelmäveden ja Hauhon reiteillä järvien vedenkorkeuksien ennustetaan nousevan toukokuun lopulla jopa lähelle havaintojakson korkeimpia lukemia. Iso-Roineen vedenkorkeus nousee ennusteen mukaan toukokuun loppuun mennessä vielä noin 5–15 cm.
Kymijoen vesistöalueella Päijänteen vedenkorkeus on ajankohdan keskiarvotason tuntumassa (NN +78,17) ja vuodenajalle tyypilliseen tapaan nousussa. Vedenkorkeus saavuttanee huippunsa vasta kesäkuun puolen välin jälkeen, jolloin sen ennustetaan olevan keskimääräistä ylempänä. Päijänteen lähtövirtaama ja Kymijoen virtaama ovat suurempia kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta, ja edelleen kasvavat lähiviikkoina.
Vesijärvi nousi huippuunsa huhtikuun lopulla tasolle NN +81,68, joka vastaa kerran seitsemässä vuodessa toistuvaa tulvaa. Vedenkorkeus on nyt kääntymässä laskuun. Myös Sysmän Nuoramoisjärvi saavutti tulvahuippunsa huhtikuun lopulla, jolloin järven vedenkorkeus oli tasolla N60 +82,86. Vedenkorkeus on tämän jälkeen kääntynyt laskuun.
Vantaanjoen tulvahuippu Riihimäen Paloheimon asteikolla saavutettiin pääsiäisen jälkeen. Vedenkorkeus nousi yli tulvarajan noin 10 senttimetrillä, mutta laski jo seuraavina päivinä reilusti ja on jatkanut laskuaan edelleen tämän jälkeen. Myös Porvoonjoki tulvi huhtikuussa Lahdessa ja Orimattilassa aiheuttaen vesien päätymistä muutamien talojen kellareihin, tiesulkuja sekä vettä pelloille.
Oman sijaintipaikkasi vesitilannetta voit seurata verkossa vesi.fi -palvelussa sijaintipaikkani vesitilanne.
Pohjavedenpinnat ovat Hämeessä nousseet reilusti
Hämeessä pohjavedenpinnat ovat olleet maaliskuun lopusta lähtien nousussa ja ovat ajankohdan keskimääräisen tason tuntumassa ja paikoin sen yli.
Esimerkiksi Lammin Tullinkankaan pohjaveden seuranta-asemalla pohjavedenpinnat kääntyivät reiluun nousuun maaliskuussa ja ovat siitä lähtien nousseet noin 80 senttimetriä. Pohjavedenpinnat ovat tällä hetkellä Tullinkankaalla ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolella. Lopen ja Tammelan rajalla sijaitsevalla Pernunnummen seuranta-asemalla pohjavedenpinnat kääntyivät nousuun maaliskuun loppupuolella, ja nousua on ollut noin viisi senttimetriä. Pohjavedenpinnat ovat Pernunnummella tällä hetkellä keskimääräisellä tasolla. Suurissa pohjavesimuodostumissa, kuten Pernunnummi, muutokset pohjaveden pinnantasoissa ovat hitaampia.
Lumet ovat nyt metsistäkin lähes kokonaan sulaneet, mutta pohjaveden muodostumista tapahtuu vielä jonkin aikaa sulamisvesien kulkeutuessa vajovesivyöhykkeessä pohjaveteen. Pohjavedenpinnat tulevat lähiviikkoina vielä nousemaan. Pohjaveden pinnat ovatkin näin kesän kynnyksellä hyvällä tasolla, ja talousvesikaivoissa tulee riittämään hyvin vettä pitkälle kesään.
Ajankohtaista vesitilannetta voi seurata alla olevien linkkien kautta
- www.vesi.fi/vesitilanne
- www.vesi.fi/pohjavesitilanne
- www.vesi.fi/karttapalvelu
- wwwi3.ymparisto.fi (vedenkorkeus)
- wwwi3.ymparisto.fi (pohjavesi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Elina Mäkäläinen, vesitalousasiantuntija, Hämeen ELY-keskus
puh. 0295 025 158
Milla Torkkel, vesitalousasiantuntija, Hämeen ELY-keskus
puh. 0295 025 225
Petri Siiro, hydrogeologi, Hämeen ELY-keskus
puh. 0295 025 230
Tiedotus:
Minna Huovinen, Hämeen ELY-keskus
puh. 0295 025 076
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Hämeen ELY-keskus
Uusia EU:n maaseuturahoitusta saavia hankkeita valittu Kanta- ja Päijät-Hämeeseen – ELY-ajan viimeiset rahoituspäätökset 13 hankkeelle19.12.2025 14:55:59 EET | Tiedote
ELY-keskus on valinnut rahoitettavaksi 13 uutta hanketta Hämeen maaseudun kehittämiseksi. Rahoitusta suunnataan esimerkiksi laajakaistahankkeisiin, pyörämatkailun kehittämiseen, suureen viljelijöiden biokaasuhankkeeseen ja ympäristötekoihin. Ensi vuonna ELY-keskusten sijaan maaseutua kehittävät elinvoimakeskukset yhdessä paikallisten Leader-ryhmien kanssa.
Hämeen ELY-keskuksen rahoitusvuosi oli toimintaympäristöltään haastava, mutta tulevaisuuteen uskova16.12.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Hämeen ELY-keskuksen viimeinen rahoitusvuosi kuvastaa hyvin sekä vallitsevaa geopoliittista epävarmuutta, että talouden haastavaa tilaa. Rahoitukset eri instrumentteja vertaillen vähenivät edellisvuosiin verrattuna. Vuoden 2025 rahoituskatsaus on Hämeen ELY-keskuksen viimeinen, ja jatkossa elinvoimakeskukset julkaisevat tietoa myöntämistään rahoituksista.
Hämeenlinnassa Kaloisten silta avataan liikenteelle 23.12.202510.12.2025 14:07:00 EET | Tiedote
Sillan viimeistelytyöt jatkuvat keväällä 2026.
Carbon2X-hankkeen YVA-menettely on alkanut9.12.2025 11:21:56 EET | Tiedote
NG Nordic Finland Oy on toimittanut Hämeen ELY-keskukseen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisen arviointiohjelman (YVA-ohjelman) suunnitteilla olevasta Carbon2X-tuontantolaitoshankkeesta, jossa hiilidioksidia muunnetaan biohajoaviksi muoveiksi. Uusi laitoskokonaisuus sijoittuisi nykyisen NG Nordic Finland Oy:n Riihimäen laitosalueen välittömään läheisyyteen, joko kokonaan Riihimäen alueelle tai osin Riihimäen ja osin Hausjärven alueille.
Ilmastoriskit ja niihin sopeutuminen puhuttavat kantahämäläisiä yrityksiä teemailtapäivässä5.12.2025 07:10:00 EET | Tiedote
Ilmastonmuutoksen vaikutukset heijastuvat liiketoimintaan jo kaikilla toimialoilla. Suurin osa yrityksistä ei ole kuitenkaan vielä havahtunut tunnistamaan ilmiön aiheuttamia riskejä omalle liiketoiminnalleen. Aiheeseen syvennytään “Yritystoiminta muuttuvassa ilmastossa” -teemailtapäivässä Hämeenlinnassa 18.12.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
