Runsasluminen talvi nosti vedenkorkeuksia paikoitellen Hämeen alueella poikkeuksellisen korkealle
Kevättulvan eteneminen Hämeen alueella
Kokemäenjoen vesistöalueella Tammelan Pyhäjärvi nousi huippuunsa huhtikuun lopussa Saarensalmen asteikolla tasolle N60 +97,11 ja on nyt kääntynyt hiljalleen laskuun. Loimijoen Maurialankosken virtaamahuippu jäi reilun 170 m3/s suuruiseksi. Virtaama pysyi lähes samoissa lukemissa viikon ajan.
Lammin Pääjärven vedenkorkeutta laskettiin reippaasti helmi-maaliskuussa, jotta järveen saatiin tilaa kevään sulamisvesille. Sulamisvesien keräämisellä Pääjärveen helpotetaan Teuronjoen ja Puujoen tulvatilannetta. Pääjärvi on noussut nyt tasolle N60 +103,55 ja ennusteen mukaan vedenkorkeus näyttäisi kääntyvän laskuun lähipäivinä. Puujoen virtaamahuippu huhtikuun lopulla 35 m3/s oli suurin sitten vuoden 2013 ja tulva aiheutti rakennusvahinkoja Hausjärvellä.
Tervakosken Alasjärvellä on käyty ennätyslukemissa tasolla N43 +91,60. Vedenkorkeus on lähtenyt tämän jälkeen hitaaseen laskuun. Alasjärven yläpuolisella Toivanjoella vesi on noussut pelloille. Hämeenlinnan Alajärven vedenkorkeus nousi huippuunsa huhtikuun lopulla, tasolle NN +98,43 ja on kääntynyt nyt laskuun.
Vanajaveden vedenkorkeus Hämeenlinnan kohdalla kävi huhtikuun lopulla tasolla NN +79,59 ja on nyt laskenut noin 20 cm ajankohdalle tyypillisen keskimääräisen vedenkorkeustason tuntumaan. Vanjaveden vedenkorkeus lähtee vielä uudelleen nousuun kesäkuussa ja nousee kesä-heinäkuun vaihteeseen mennessä normaalille vedenkorkeustasolle.
Längelmäveden ja Hauhon reiteillä järvien vedenkorkeuksien ennustetaan nousevan toukokuun lopulla jopa lähelle havaintojakson korkeimpia lukemia. Iso-Roineen vedenkorkeus nousee ennusteen mukaan toukokuun loppuun mennessä vielä noin 5–15 cm.
Kymijoen vesistöalueella Päijänteen vedenkorkeus on ajankohdan keskiarvotason tuntumassa (NN +78,17) ja vuodenajalle tyypilliseen tapaan nousussa. Vedenkorkeus saavuttanee huippunsa vasta kesäkuun puolen välin jälkeen, jolloin sen ennustetaan olevan keskimääräistä ylempänä. Päijänteen lähtövirtaama ja Kymijoen virtaama ovat suurempia kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta, ja edelleen kasvavat lähiviikkoina.
Vesijärvi nousi huippuunsa huhtikuun lopulla tasolle NN +81,68, joka vastaa kerran seitsemässä vuodessa toistuvaa tulvaa. Vedenkorkeus on nyt kääntymässä laskuun. Myös Sysmän Nuoramoisjärvi saavutti tulvahuippunsa huhtikuun lopulla, jolloin järven vedenkorkeus oli tasolla N60 +82,86. Vedenkorkeus on tämän jälkeen kääntynyt laskuun.
Vantaanjoen tulvahuippu Riihimäen Paloheimon asteikolla saavutettiin pääsiäisen jälkeen. Vedenkorkeus nousi yli tulvarajan noin 10 senttimetrillä, mutta laski jo seuraavina päivinä reilusti ja on jatkanut laskuaan edelleen tämän jälkeen. Myös Porvoonjoki tulvi huhtikuussa Lahdessa ja Orimattilassa aiheuttaen vesien päätymistä muutamien talojen kellareihin, tiesulkuja sekä vettä pelloille.
Oman sijaintipaikkasi vesitilannetta voit seurata verkossa vesi.fi -palvelussa sijaintipaikkani vesitilanne.
Pohjavedenpinnat ovat Hämeessä nousseet reilusti
Hämeessä pohjavedenpinnat ovat olleet maaliskuun lopusta lähtien nousussa ja ovat ajankohdan keskimääräisen tason tuntumassa ja paikoin sen yli.
Esimerkiksi Lammin Tullinkankaan pohjaveden seuranta-asemalla pohjavedenpinnat kääntyivät reiluun nousuun maaliskuussa ja ovat siitä lähtien nousseet noin 80 senttimetriä. Pohjavedenpinnat ovat tällä hetkellä Tullinkankaalla ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolella. Lopen ja Tammelan rajalla sijaitsevalla Pernunnummen seuranta-asemalla pohjavedenpinnat kääntyivät nousuun maaliskuun loppupuolella, ja nousua on ollut noin viisi senttimetriä. Pohjavedenpinnat ovat Pernunnummella tällä hetkellä keskimääräisellä tasolla. Suurissa pohjavesimuodostumissa, kuten Pernunnummi, muutokset pohjaveden pinnantasoissa ovat hitaampia.
Lumet ovat nyt metsistäkin lähes kokonaan sulaneet, mutta pohjaveden muodostumista tapahtuu vielä jonkin aikaa sulamisvesien kulkeutuessa vajovesivyöhykkeessä pohjaveteen. Pohjavedenpinnat tulevat lähiviikkoina vielä nousemaan. Pohjaveden pinnat ovatkin näin kesän kynnyksellä hyvällä tasolla, ja talousvesikaivoissa tulee riittämään hyvin vettä pitkälle kesään.
Ajankohtaista vesitilannetta voi seurata alla olevien linkkien kautta
- www.vesi.fi/vesitilanne
- www.vesi.fi/pohjavesitilanne
- www.vesi.fi/karttapalvelu
- wwwi3.ymparisto.fi (vedenkorkeus)
- wwwi3.ymparisto.fi (pohjavesi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Elina Mäkäläinen, vesitalousasiantuntija, Hämeen ELY-keskus
puh. 0295 025 158
Milla Torkkel, vesitalousasiantuntija, Hämeen ELY-keskus
puh. 0295 025 225
Petri Siiro, hydrogeologi, Hämeen ELY-keskus
puh. 0295 025 230
Tiedotus:
Minna Huovinen, Hämeen ELY-keskus
puh. 0295 025 076
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Hämeen ELY-keskus
Peltovalvonnat käyntiin Päijät- ja Kanta-Hämeessä – tukiehtojen toteutumista valvotaan tilakäynneillä ja satelliittien avulla4.7.2025 09:09:34 EEST | Tiedote
Hämeen ELY-keskus aloitti maatilojen peltotukien valvontakäynnit heinäkuun alussa. Paikan päällä valvontakäynti tehdään tänä vuonna 60 tilalle Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Tilakäyntien ohella tukiehtojen toteutumista seurataan satelliittikuvien avulla.
Hämeen leväseurantapaikoilla on tähän mennessä ollut muutama vähäinen sinileväesiintymä3.7.2025 14:06:37 EEST | Tiedote
Hämeessä on tänäkin kesänä 18 valtakunnallista leväseurantapaikkaa. Sinilevähavainnot ovat olleet tähän mennessä vähäisiä.
EU:n maaseuturahoitusta saavia hankkeita Kanta- ja Päijät-Hämeessä valittu – Loppuvuodelle rahoitusta reilusti jäljellä2.7.2025 10:43:16 EEST | Tiedote
Alkuvuonna päättyneillä valintajaksoilla saaduista hakemuksista ELY-keskus valitsi rahoitettavaksi 14 toteutukseen etenevää maaseudun kehittämishanketta. Hankkeilla parannetaan esimerkiksi yrittäjien tekoälytaitoja, kunnostetaan jokimelontareittejä ja kehitetään Hämeelle tärkeää ruokasektoria. Loppuvuodeksi tukirahaa on jäljellä reilusti, mutta hakemuksia kaivataan, jotta raha tulee Hämeessä hyötykäyttöön.
Hinkkasen silta Janakkalassa korjataan, liikenne kiertotielle maanantaina 7.7.2025 klo 8.0030.6.2025 13:03:00 EEST | Tiedote
Mallinkaistentie (tie 13856) Janakkalassa katkaistaan liikenteeltä Hinkkasen sillan korjauksen ajaksi. Työn ajaksi liikenne ohjataan kiertotielle.
Harjulan silta Janakkalassa uusitaan, liikenne kiertotielle tiistaina 8.7. klo 12.0030.6.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Löyttymäentie (tie 13857) Janakkalassa katkaistaan liikenteeltä Harjulan sillan uusimisen ajaksi. Työn ajaksi liikenne ohjataan kiertotielle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme