Runsasluminen talvi nosti vedenkorkeuksia paikoitellen Hämeen alueella poikkeuksellisen korkealle
Kevättulvan eteneminen Hämeen alueella
Kokemäenjoen vesistöalueella Tammelan Pyhäjärvi nousi huippuunsa huhtikuun lopussa Saarensalmen asteikolla tasolle N60 +97,11 ja on nyt kääntynyt hiljalleen laskuun. Loimijoen Maurialankosken virtaamahuippu jäi reilun 170 m3/s suuruiseksi. Virtaama pysyi lähes samoissa lukemissa viikon ajan.
Lammin Pääjärven vedenkorkeutta laskettiin reippaasti helmi-maaliskuussa, jotta järveen saatiin tilaa kevään sulamisvesille. Sulamisvesien keräämisellä Pääjärveen helpotetaan Teuronjoen ja Puujoen tulvatilannetta. Pääjärvi on noussut nyt tasolle N60 +103,55 ja ennusteen mukaan vedenkorkeus näyttäisi kääntyvän laskuun lähipäivinä. Puujoen virtaamahuippu huhtikuun lopulla 35 m3/s oli suurin sitten vuoden 2013 ja tulva aiheutti rakennusvahinkoja Hausjärvellä.
Tervakosken Alasjärvellä on käyty ennätyslukemissa tasolla N43 +91,60. Vedenkorkeus on lähtenyt tämän jälkeen hitaaseen laskuun. Alasjärven yläpuolisella Toivanjoella vesi on noussut pelloille. Hämeenlinnan Alajärven vedenkorkeus nousi huippuunsa huhtikuun lopulla, tasolle NN +98,43 ja on kääntynyt nyt laskuun.
Vanajaveden vedenkorkeus Hämeenlinnan kohdalla kävi huhtikuun lopulla tasolla NN +79,59 ja on nyt laskenut noin 20 cm ajankohdalle tyypillisen keskimääräisen vedenkorkeustason tuntumaan. Vanjaveden vedenkorkeus lähtee vielä uudelleen nousuun kesäkuussa ja nousee kesä-heinäkuun vaihteeseen mennessä normaalille vedenkorkeustasolle.
Längelmäveden ja Hauhon reiteillä järvien vedenkorkeuksien ennustetaan nousevan toukokuun lopulla jopa lähelle havaintojakson korkeimpia lukemia. Iso-Roineen vedenkorkeus nousee ennusteen mukaan toukokuun loppuun mennessä vielä noin 5–15 cm.
Kymijoen vesistöalueella Päijänteen vedenkorkeus on ajankohdan keskiarvotason tuntumassa (NN +78,17) ja vuodenajalle tyypilliseen tapaan nousussa. Vedenkorkeus saavuttanee huippunsa vasta kesäkuun puolen välin jälkeen, jolloin sen ennustetaan olevan keskimääräistä ylempänä. Päijänteen lähtövirtaama ja Kymijoen virtaama ovat suurempia kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta, ja edelleen kasvavat lähiviikkoina.
Vesijärvi nousi huippuunsa huhtikuun lopulla tasolle NN +81,68, joka vastaa kerran seitsemässä vuodessa toistuvaa tulvaa. Vedenkorkeus on nyt kääntymässä laskuun. Myös Sysmän Nuoramoisjärvi saavutti tulvahuippunsa huhtikuun lopulla, jolloin järven vedenkorkeus oli tasolla N60 +82,86. Vedenkorkeus on tämän jälkeen kääntynyt laskuun.
Vantaanjoen tulvahuippu Riihimäen Paloheimon asteikolla saavutettiin pääsiäisen jälkeen. Vedenkorkeus nousi yli tulvarajan noin 10 senttimetrillä, mutta laski jo seuraavina päivinä reilusti ja on jatkanut laskuaan edelleen tämän jälkeen. Myös Porvoonjoki tulvi huhtikuussa Lahdessa ja Orimattilassa aiheuttaen vesien päätymistä muutamien talojen kellareihin, tiesulkuja sekä vettä pelloille.
Oman sijaintipaikkasi vesitilannetta voit seurata verkossa vesi.fi -palvelussa sijaintipaikkani vesitilanne.
Pohjavedenpinnat ovat Hämeessä nousseet reilusti
Hämeessä pohjavedenpinnat ovat olleet maaliskuun lopusta lähtien nousussa ja ovat ajankohdan keskimääräisen tason tuntumassa ja paikoin sen yli.
Esimerkiksi Lammin Tullinkankaan pohjaveden seuranta-asemalla pohjavedenpinnat kääntyivät reiluun nousuun maaliskuussa ja ovat siitä lähtien nousseet noin 80 senttimetriä. Pohjavedenpinnat ovat tällä hetkellä Tullinkankaalla ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolella. Lopen ja Tammelan rajalla sijaitsevalla Pernunnummen seuranta-asemalla pohjavedenpinnat kääntyivät nousuun maaliskuun loppupuolella, ja nousua on ollut noin viisi senttimetriä. Pohjavedenpinnat ovat Pernunnummella tällä hetkellä keskimääräisellä tasolla. Suurissa pohjavesimuodostumissa, kuten Pernunnummi, muutokset pohjaveden pinnantasoissa ovat hitaampia.
Lumet ovat nyt metsistäkin lähes kokonaan sulaneet, mutta pohjaveden muodostumista tapahtuu vielä jonkin aikaa sulamisvesien kulkeutuessa vajovesivyöhykkeessä pohjaveteen. Pohjavedenpinnat tulevat lähiviikkoina vielä nousemaan. Pohjaveden pinnat ovatkin näin kesän kynnyksellä hyvällä tasolla, ja talousvesikaivoissa tulee riittämään hyvin vettä pitkälle kesään.
Ajankohtaista vesitilannetta voi seurata alla olevien linkkien kautta
- www.vesi.fi/vesitilanne
- www.vesi.fi/pohjavesitilanne
- www.vesi.fi/karttapalvelu
- wwwi3.ymparisto.fi (vedenkorkeus)
- wwwi3.ymparisto.fi (pohjavesi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Elina Mäkäläinen, vesitalousasiantuntija, Hämeen ELY-keskus
puh. 0295 025 158
Milla Torkkel, vesitalousasiantuntija, Hämeen ELY-keskus
puh. 0295 025 225
Petri Siiro, hydrogeologi, Hämeen ELY-keskus
puh. 0295 025 230
Tiedotus:
Minna Huovinen, Hämeen ELY-keskus
puh. 0295 025 076
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Hämeen ELY-keskus
Rakennusten purkamiselle on vaihtoehtoja – kun ne vain selvitetään24.4.2024 11:27:01 EEST | Tiedote
Purku-uhan alle joutuu jatkuvasti monenlaisia ja yhä nuorempia rakennuksia, kun niiden käyttötarve lakkaa ja korjausvelka kasvaa. Tapaustutkimukset Hämeessä tekivät näkyväksi, ettei kaavoituksen yhteydessä olemassa olevan rakennuskannan säilyttämistä välttämättä selvitetä lainkaan.
Lomautusten määrän kasvu taittui Hämeessä24.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Hämeen ELY-keskusalueella oli maaliskuun lopussa 19 897 työtöntä työnhakijaa, mikä on 12,3 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömien määrä väheni helmikuusta 2,4 prosenttia. Työttömyysjaksoja alkoi maaliskuussa 2 550 kappaletta, mikä on 24,5 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Kevään tulvahuippu on ohitettu, pohjaveden pinta nousee edelleen23.4.2024 07:55:00 EEST | Tiedote
Järvien ja jokien vedenpinnat nousivat huhtikuun alun voimakkaiden sateiden jälkeen nopeasti. Voimakkaat sateet ja tavallista aikaisempi kevään tulo vaikeuttivat monin paikoin vedenpinnan korkeuden säännöstelyä. Tulvakorkeudet pysyivät kuitenkin tavanomaisten kevättulvien tasolla. Nyt kevättulvien huippu on jo ohitettu. Järvien jäät ovat monin paikoin liian heikkoja mitattaviksi. Pohjavedenpinnat ovat reilusti yli ajankohdan keskimääräisen tason. Talousvesikaivoissa tulee näillä näkymin hyvin riittämään vettä kesällä.
Hämeen ELY-keskuksen ilmastokertomus 2023 – alueelliset päästöt ovat laskussa, mutta hiilineutraaliuden saavuttamisessa riittää vielä tekemistä19.4.2024 10:31:16 EEST | Tiedote
Hämeen ELY-keskuksen alueen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet vuosien 2005–2022 välisenä aikana 38 prosenttia. Keskimäärin päästövähenemä on ollut noin 70 kilotonnia hiilidioksidiekvivalenttia (kt CO2-ekv) vuodessa. Tahtia on kirittävä tulevina vuosina noin 86 kilotonnin tasolle, että alueen päästötase olisi linjassa kansallisiin ilmastotavoitteisiin nähden.
Kanta-Hämeen käräjäoikeus on tuominnut metsäalan yrittäjän luonnonsuojelurikkomuksesta sakkorangaistukseen12.4.2024 13:31:26 EEST | Tiedote
Hämeen ELY-keskus teki 9.5.2023 tutkintapyynnön liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan alueella maaliskuussa 2023 suoritetuista hakkuista. Kanta-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi 12.3.2024 yrittäjän päiväsakkoihin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme