Helsingin yliopisto

Ruokavalio vaikuttaa ihon geenitoimintaan sekä terveillä että atooppisilla koirilla

Jaa

Staffordshirenbullterriereillä havaittiin eroja ihon geenitoiminnassa sekä terveiden ja atooppisten koirien että kuivamuonaa ja raakaruokaa syöneiden koirien välillä. Raakaruokinta näytti aktivoivan ihon immuunipuolustusta ja sellaisten geenien toimintaa, jotka lisäävät antioksidanttien tuotantoa tai joilla on tulehduksia estäviä vaikutuksia.

Helsingin yliopiston tutkijat tarkastelivat 48:aa staffordshifenbullterrieriä. Näistä kahdeksan eli neljä tervettä ja neljä atooppista valikoitui RNA-sekvensointiin, jossa koirien ihon geenitoimintaa vertailtiin sekä atooppisten ja terveiden että kuivamuonaa ja raakaruokaa syöneiden koirien kesken.

Ruokinnalla vaikuttaa olevan suuri vaikutus ihon geenien toimintaan.

– Ennen ruokintakoetta atooppisten ja terveiden koirien välillä löytyi yhteensä vain kahdeksan eri tavalla ihossa toimivaa geeniä, mutta määrä nousi moninkertaiseksi ruokintakokeen jälkeen. Ruokinnan kontrollointi on siis äärimmäisen tärkeää, jotta todelliset erot geenitoiminnassa saadaan esiin, sanoo tutkija Johanna Anturaniemi Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.

Ruokavalioiden vaikutus ihon geenitoimintaan liittyi suurimmaksi osin immuunipuolustukseen, antioksidantteihin ja tulehdukseen. Raakaruokinta vaikutti aktivoivan ihon immuunipuolustusta sekä sellaisten geenien toimintaa, jotka lisäävät antioksidanttien tuotantoa tai joilla on tulehduksia estäviä vaikutuksia.

– Eräs aiempi tutkimus on myös osoittanut raa’an lihan syöttämisen saavan aikaan tulehduksia estävän vaikutuksen veren geenitoiminnassa, kertoo Anturaniemi.

Pentuaikaa ajatellen erityisen tärkeä löydös tutkijoiden mukaan on, että raakaruokituilla koirilla immuunipuolustus aktivoituu. Tiedossa on, että atoopikoilla immuniteetin kehitys on häiriintynyt, ja että monipuolinen altistuminen mikrobeille lapsena vähentää atopian riskiä.

Atooppisten ja terveiden koirien väliset ihon geenitoiminnan erot nostivat esiin mahdollisia puutteita atooppisten koirien rasva-aineenvaihdunnassa ja ihon keratinosyyttien erilaistumisessa. Näistä kummallakin on tärkeä rooli ihon läpäisyesteen normaalissa toiminnassa. Atooppisten koirien verisuonten uudismuodotusta lisäävien geenien aktiivisuus oli lisäksi kohonnut, minkä tiedetään liittyvän ihon tulehdusreaktioon. Löydökset tukevat aiempien tutkimusten tuloksia.

– Löysimme useita geenejä, joiden yhteyttä koirien atopiaan ei ennen ole raportoitu. Osa liittyy jo aiemmin tiedettyihin häiriintyneisiin aineenvaihduntareitteihin, ja osan rooli atopiassa vaatii vielä lisäselvityksiä. Tutkimuksen koiramäärä oli pieni, joten tuloksia voidaan pitää alustavina. Tarkoitus onkin vahvistaa tulokset jäljellä olevien ihonäytteiden avulla myöhemmin, kertoo Anturaniemi.

Staffordshirenbullterrierejä koskenut kliininen ruokintatutkimus toteutettiin Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa. Tutkimuksessa koirat jaettiin kuivamuonaa ja raakaruokaa syöviin ryhmiin noin neljän kuukauden ajaksi. Tutkimus sisälsi yhteensä 48 koiraa, joista kahdeksan valikoitui RNA-sekvensointiin. Neljä koiraa oli terveitä ja ne jakautuivat tasan molempiin ruokaryhmiin. Neljä koirista sairasti atooppista dermatiittia ja ne jakautuivat myös tasan kumpaankin ruokaryhmään.

Alkuperäinen artikkeli:

Anturaniemi J, Zaldívar-López S, Savelkoul HFJ, Elo K and Hielm-Björkman A (2020) The Effect of Atopic Dermatitis and Diet on the Skin Transcriptome in Staffordshire Bull Terriers. Front. Vet. Sci. 7:552251. doi: 10.3389/fvets.2020.552251

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Johanna Anturaniemi, johanna.anturaniemi@helsinki.fi, puh. 02941 57353, https://researchportal.helsinki.fi/en/persons/johanna-anturaniemi-os-roine

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

 

Viestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Lukivaikeuden riskin voi havaita jo vauvan aivoista - aivotutkimus tarjoaa keinoja lukivaikeuden varhaiseen tunnistamiseen ja tukeen3.12.2020 06:57:00 EETTiedote

Lukivaikeuden taustalla vaikuttaa epätyypillinen kielen kehitys kuten äänteiden erottelun ongelmat. Näitä haasteita voidaan aivotutkimuksissa havaita jo vauvoilta. Helsingin yliopiston tutkimuksessa on tunnistettu aivojen toiminnallisia ja rakenteellisia poikkeamia, jotka voivat auttaa tunnistamaan jo varhain ne lapset, joilla lukivaikeuden riski on erityisen korkea.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme