Ruokavalion kontrollointi ja syömishäiriöt ovat yhteydessä vammariskiin naisurheilijoilla

Tutkimuksen tulosten mukaan edeltävän vuoden aikana urheiluvamman oli kokenut 62 % rajoittuneesta syömiskäyttäytymisestä raportoivista urheilijoista ja 68 % nykyisestä tai aikaisemmasta syömishäiriöstä raportoivista urheilijoista. Urheilijoilla, jotka eivät raportoineet rajoittuneesta syömiskäyttäytymisestä tai syömishäiriöstä, luvut olivat 54 % ja 53 %. Kuukautiskierron häiriöistä raportoineista urheilijoista 40 % oli joutunut jättämään harjoituksia tai kilpailuita väliin viimeisen vuoden aikana vähintään kolmen viikon verran. Urheilijoilla, joilla ei ollut kuukautiskierron häiriöitä, vastaava luku oli 27 %.
– Tutkimuksessa tietoa kerättiin yhtenä ajankohtana, eli syömiseen liittyvien tekijöiden, kuukautiskierron häiriöiden ja vammojen yhteyksiä selvittäneiden tulosten perusteella ei voida vetää johtopäätöksiä syy-seuraussuhteista, huomauttaa väitöskirjatutkija Suvi Ravi liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
– Aikaisemmista tutkimuksista tiedetään kuitenkin, että urheilijoiden rajoittunut syömiskäyttäytyminen ja syömishäiriöt johtavat monissa tapauksissa kulutukseen nähden liian alhaiseen energiansaantiin ja tätä kautta altistavat urheilijan monille terveyshaasteille. Myös häiriöt kuukautiskierrossa voivat johtua liian alhaisesta energiansaannista, Ravi tarkentaa.
Syömisen ja kuukautiskierron haasteet ovat melko yleisiä
Tutkimuksessa selvitettiin myös rajoittuneen syömiskäyttäytymisen, syömishäiriöiden ja kuukautiskierron häiriöiden yleisyyden eroja urheilijoiden tason, iän ja lajityypin suhteen tarkasteltuna. Tulosten mukaan eroa ei ollut korkeamman tason eli kansallisen ja kansanvälisen tason urheilijoiden ja alemman tason eli kilpakuntoilijoiden ja piiri- tai aluetason urheilijoiden välillä. Sen sijaan kun verrattiin nuorempia (15–24-vuotiaita) ja vanhempia (25–45-vuotiaita) urheilijoita, nuoremmat raportoivat useammin kuukautiskierron häiriöistä ja vanhemmat useammin nykyisestä tai aikaisemmasta syömishäiriöstä.
Kun urheilijat jaettiin lajityyppien mukaan painoherkkien ja ei-painoherkkien lajien harrastajiin, havaittiin, että rajoittunut syömiskäyttäytyminen, nykyinen tai aikaisempi syömishäiriö ja kuukautiskierron häiriöt olivat yleisempiä painoherkkien lajien harrastajilla. Painoherkillä lajeilla tarkoitettiin lajeja, jossa paino tai ulkonäkö ovat suorituksessa keskeisessä asemassa. Tällaisiksi lajeiksi luettiin esteettiset ja kestävyyslajit sekä painoluokka- ja hyppylajit, kun taas ei-painoherkiksi katsottiin tekniset lajit sekä teho- ja palloilulajit.
– Tulostemme mukaan haasteet syömisessä ja kuukautiskierrossa ovat kohtalaisen yleisiä kaikilla naisurheilijoilla aina kilpakuntoilijasta kansainvälisen tason urheilijoihin. Olisikin tärkeää, että urheilijat ja heidän kanssaan toimivat henkilöt kiinnittäisivät tarpeeksi aikaisessa vaiheessa huomiota syömisen haasteisiin ja kuukautiskierron häiriöihin. Kontrolloidulla syömisellä ja painon optimoinnilla haetaan usein parempaa suorituskykyä, mutta tämä voikin joissain tapauksissa päinvastoin johtaa vammoihin ja harjoittelun keskeytymiseen, sanoo Ravi.
Tutkimus on osa Jyväskylän yliopiston ja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen Naisurheilija 2.0 -hanketta, jossa tietoa kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Tutkimusta johtaa liikuntatieteiden tohtori Johanna Ihalainen. Tähän rajoittuneen syömiskäyttäytymisen, syömishäiriöiden, kuukautiskierron häiriöiden ja vammojen yhteyksiä selvittäneeseen tutkimukseen osallistui 846 iältään 15–45-vuotiasta naisurheilijaa, jotka kilpailivat yhteensä 67:ssä eri lajissa.
Alkuperäisjulkaisu:
Suvi Ravi, Johanna K. Ihalainen, Ritva S. Taipale-Mikkonen, Urho M. Kujala, Benjamin Waller, Laura Mierlahti, Johanna Lehto & Maarit Valtonen. Self-reported restrictive eating, eating disorders, menstrual dysfunction, and injuries in athletes competing at different levels and sports. Nutrients 2021, 13(9), 3275; https://doi.org/10.3390/nu13093275.
Lisätietoja:
Suvi Ravi
väitöskirjatutkija
liikuntatieteellinen tiedekunta
suvi.m.ravi@jyu.fi
+358406707282
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura-Maija Suur-Askolaviestinnän asiantuntija
Puh:+358505628202laura-maija.m.a.suur-askola@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Viidelle Jyväskylän yliopiston tutkijalle Suomen Akatemian rahoitus30.5.2023 16:30:41 EEST | Tiedote
Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta (BTY) on myöntänyt akatemiatutkijan rahoituksen viidelle Jyväskylän yliopiston tutkijalle. Rahoituksen tarkoituksena on edistää suomalaisen tieteen uudistumista ja monimuotoisuutta, sekä parantaa tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta. Rahoituskausi on 01.09.2023 - 31.08.2027. Kaikkiaan BTY-toimikunta osoitti yhteensä lähes 41 miljoonaa euroa 73 akatemiahankkeelle, joissa on kaikkiaan 91 osahanketta. Noin 18,5 prosenttia hakemuksista sai rahoituksen.
Jaana Kettunen ohjausalan kansainvälisen keskusjärjestön puheenjohtajaksi30.5.2023 15:32:55 EEST | Tiedote
Ohjausalan kansainvälinen keskusjärjestö International Association for Vocational and Educational Guidance (IAEVG) on valinnut FT Jaana Kettusen Jyväskylän yliopistosta hallituksensa puheenjohtajaksi nelivuotiskaudelle 2023–2027. Kettunen on ensimmäinen pohjoismaalainen, joka on valittu kyseiseen tehtävään.
Kuopion koulukunta (1980‒1986) ja sen taide syntyivät suotuisissa olosuhteissa30.5.2023 13:40:22 EEST | Tiedote
FM Anna Vepsä tutki väitöstyössään ns. Kuopion koulukunnan tai Kuopion koulun syntyolosuhteita, kukoistusvuosia ja hiipumista. Tutkimuksessa painottuvat ryhmän taiteen aiheet ja ilmiön käsittely ajan lehdistössä.
Yhteisvanhemmuudessa riittää oppimista – ”Perhepalveluissa voitaisiin tukea tehokkaammin vanhempien yhteistyön muodostumista”30.5.2023 07:00:00 EEST | Tiedote
Tasa-arvoinen yhteisvanhemmuus on suomalaisessa yhteiskunnassa ideaali, joka ei aina käytännön tasolla toteudu. Tutkimushanke selvitti vanhempien välisen yhteistyön merkitystä Suomessa ja kansainvälisesti. ”Perhepalveluissa voitaisiin tukea tehokkaammin vanhempien yhteistyön muodostumista”, tutkijat vinkkaavat. Se vauhdittaisi perhevapaauudistuksen toteutusta ja tietä tasa-arvoon.
Uusi professori Lotta-Riina Sundberg kehittää viruksista lääkkeitä bakteeri-infektioihin29.5.2023 08:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa on aloittanut toukokuun alusta lähtien uusi solu- ja molekyylibiologian professori. Kansainvälisestikin arvostettu filosofian tohtori Lotta-Riina Sundberg on kiinnostunut bakteereiden aiheuttamista infektiotaudeista ja kuinka tauteja voitaisiin parantaa lääkkeettömästi virusten avulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme