Jyväskylän yliopisto

Ruokavalion kontrollointi ja syömishäiriöt ovat yhteydessä vammariskiin naisurheilijoilla

Jaa

Rajoittunut syömiskäyttäytyminen eli ruokavalion tarkka kontrollointi sekä nykyinen tai aikaisempi syömishäiriö ovat yhteydessä suurentuneeseen vammariskiin naisurheilijoilla, selviää tuoreessa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehdyssä tutkimuksessa. Tutkimuksessa havaittiin myös, että häiriöt kuukautiskierrossa olivat yhteydessä suurempaan vammavuorokausien lukumäärään. Tutkimukseen osallistuneista naisurheilijoista 25 % raportoi rajoittuneesta syömiskäyttäytymisestä, 18 % nykyisestä tai aikaisemmasta syömishäiriöstä ja 32 % kuukautiskierron häiriöstä.

Tutkimuksen tulosten mukaan edeltävän vuoden aikana urheiluvamman oli kokenut 62 % rajoittuneesta syömiskäyttäytymisestä raportoivista urheilijoista ja 68 % nykyisestä tai aikaisemmasta syömishäiriöstä raportoivista urheilijoista. Urheilijoilla, jotka eivät raportoineet rajoittuneesta syömiskäyttäytymisestä tai syömishäiriöstä, luvut olivat 54 % ja 53 %. Kuukautiskierron häiriöistä raportoineista urheilijoista 40 % oli joutunut jättämään harjoituksia tai kilpailuita väliin viimeisen vuoden aikana vähintään kolmen viikon verran. Urheilijoilla, joilla ei ollut kuukautiskierron häiriöitä, vastaava luku oli 27 %.

– Tutkimuksessa tietoa kerättiin yhtenä ajankohtana, eli syömiseen liittyvien tekijöiden, kuukautiskierron häiriöiden ja vammojen yhteyksiä selvittäneiden tulosten perusteella ei voida vetää johtopäätöksiä syy-seuraussuhteista, huomauttaa väitöskirjatutkija Suvi Ravi liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

– Aikaisemmista tutkimuksista tiedetään kuitenkin, että urheilijoiden rajoittunut syömiskäyttäytyminen ja syömishäiriöt johtavat monissa tapauksissa kulutukseen nähden liian alhaiseen energiansaantiin ja tätä kautta altistavat urheilijan monille terveyshaasteille. Myös häiriöt kuukautiskierrossa voivat johtua liian alhaisesta energiansaannista, Ravi tarkentaa.

Syömisen ja kuukautiskierron haasteet ovat melko yleisiä

Tutkimuksessa selvitettiin myös rajoittuneen syömiskäyttäytymisen, syömishäiriöiden ja kuukautiskierron häiriöiden yleisyyden eroja urheilijoiden tason, iän ja lajityypin suhteen tarkasteltuna. Tulosten mukaan eroa ei ollut korkeamman tason eli kansallisen ja kansanvälisen tason urheilijoiden ja alemman tason eli kilpakuntoilijoiden ja piiri- tai aluetason urheilijoiden välillä. Sen sijaan kun verrattiin nuorempia (15–24-vuotiaita) ja vanhempia (25–45-vuotiaita) urheilijoita, nuoremmat raportoivat useammin kuukautiskierron häiriöistä ja vanhemmat useammin nykyisestä tai aikaisemmasta syömishäiriöstä.

Kun urheilijat jaettiin lajityyppien mukaan painoherkkien ja ei-painoherkkien lajien harrastajiin, havaittiin, että rajoittunut syömiskäyttäytyminen, nykyinen tai aikaisempi syömishäiriö ja kuukautiskierron häiriöt olivat yleisempiä painoherkkien lajien harrastajilla. Painoherkillä lajeilla tarkoitettiin lajeja, jossa paino tai ulkonäkö ovat suorituksessa keskeisessä asemassa. Tällaisiksi lajeiksi luettiin esteettiset ja kestävyyslajit sekä painoluokka- ja hyppylajit, kun taas ei-painoherkiksi katsottiin tekniset lajit sekä teho- ja palloilulajit.

– Tulostemme mukaan haasteet syömisessä ja kuukautiskierrossa ovat kohtalaisen yleisiä kaikilla naisurheilijoilla aina kilpakuntoilijasta kansainvälisen tason urheilijoihin. Olisikin tärkeää, että urheilijat ja heidän kanssaan toimivat henkilöt kiinnittäisivät tarpeeksi aikaisessa vaiheessa huomiota syömisen haasteisiin ja kuukautiskierron häiriöihin. Kontrolloidulla syömisellä ja painon optimoinnilla haetaan usein parempaa suorituskykyä, mutta tämä voikin joissain tapauksissa päinvastoin johtaa vammoihin ja harjoittelun keskeytymiseen, sanoo Ravi.

Tutkimus on osa Jyväskylän yliopiston ja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen Naisurheilija 2.0 -hanketta, jossa tietoa kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Tutkimusta johtaa liikuntatieteiden tohtori Johanna Ihalainen. Tähän rajoittuneen syömiskäyttäytymisen, syömishäiriöiden, kuukautiskierron häiriöiden ja vammojen yhteyksiä selvittäneeseen tutkimukseen osallistui 846 iältään 15–45-vuotiasta naisurheilijaa, jotka kilpailivat yhteensä 67:ssä eri lajissa.

Alkuperäisjulkaisu:

Suvi Ravi, Johanna K. Ihalainen, Ritva S. Taipale-Mikkonen, Urho M. Kujala, Benjamin Waller, Laura Mierlahti, Johanna Lehto & Maarit Valtonen. Self-reported restrictive eating, eating disorders, menstrual dysfunction, and injuries in athletes competing at different levels and sports. Nutrients 2021, 13(9), 3275; https://doi.org/10.3390/nu13093275.

Lisätietoja:

Suvi Ravi
väitöskirjatutkija
liikuntatieteellinen tiedekunta
suvi.m.ravi@jyu.fi
+358406707282

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Yliopistoista valmistuneet tyytyväisiä koulutukseensa. Pandemialla ollut vain vähän vaikutuksia akateemisten työllisyyteen15.10.2021 14:00:00 EEST | Tiedote

Kandidaatintutkinnon suorittaneista 82 % arvioi saamaansa opetusta laadukkaaksi, ja lähes 90 % maisterin ja tohtorin tutkinnon suorittaneista on erittäin tyytyväinen tai vähintäänkin melko tyytyväinen tutkintoonsa työuran kannalta. Tulokset käyvät ilmi yliopistojen kandipalaute- ja uraseurantatutkimuksista, joihin vastasi 33 825 kandidaatin, 18 867 maisterin ja 2 569 tohtorin tutkinnon suorittanutta vuosina 2018–2020. Kandidaatintutkinnon suorittaneet vastasivat kyselyyn heti tutkinnon suorittamisen jälkeen, maisterit viiden vuoden ja tohtorit kolmen vuoden kuluttua tutkinnosta.

Uusi liikuntalääketieteen professori Jari Parkkari painottaa liikunnan turvallisuutta14.10.2021 08:30:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen on avoimella hakumenettelyllä valinnut LT Jari Parkkarin terveystieteiden professorin tehtävään, jonka ala on liikuntalääketiede. Parkkari on aloittanut tehtävässä 1.8.2021. Professuuri sijoittuu liikuntatieteelliseen tiedekuntaan, ja Parkkarin erityisaluetta on liikunnan turvallisuus. Hän toivoo alan opiskelijoilta aiheeseen uteliaisuutta ja tuoreita näkökulmia.

Jyväskylän yliopisto koordinoi kolmea uutta huippuyksikköä ja mukana neljännessä13.10.2021 01:00:00 EEST | Tiedote

Suomen Akatemia on valinnut uudet tutkimuksen huippuyksiköt vuosille 2022–2029. Jyväskylän yliopisto johtaa kolmea uutta huippuyksikköä ja on lisäksi mukana Helsingin koordinoimassa yksikössä. Huippuyksikköohjelmaan valittiin 11 yksikköä, joissa työskentelee tutkimusryhmiä yhteensä 11 yliopistosta ja tutkimuslaitoksesta. Akatemia käy valittujen yksiköiden kanssa erilliset rahoitusneuvottelut.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme