Ruotsin kielen opetusta lisättävä ammatillisella toisella asteella

Ruotsinkielentaitoisille työntekijöille on kysyntää suomalaisilla työmarkkinoilla.

Suomen Yrittäjien keväällä 2021 teettämästä kyselystä kävi ilmi, että ruotsin kieltä tarvitaan yrityksissä eniten suomen ja englannin jälkeen. Yhteensä 44 prosenttia suomalaisyrityksistä ilmoitti tarvitsevansa ruotsin kieltä toiminnassaan. Eniten kielitaitoa tarvitaan asiakaspalvelussa (55 %), myynnissä (35 %) ja viestinnässä (28 %).

Venäjän kaupan romahdettua yritykset suuntaavat yhä enemmän Ruotsin markkinoille. Myös muilla aloilla, kuten varhaiskasvatuksessa ja terveydenhoitopalveluissa, ruotsin kielen taitoisista ammattilaisista on uutisoitu olevan suuri pula.

Koulutusjärjestelmämme ei kuitenkaan pysty vastaamaan kielitaitoisen työvoiman tarpeeseen.

Suomenkieliseen ammatilliseen perustutkintoon kuuluu vain yhden osaamispisteen verran toisen kotimaisen kielen opintoja, mikä tarkoittaa laissa määriteltyä minimissään 12 tuntia opetusta. Syntyy eriarvoisuutta opiskelijoiden kesken, kun jotkut opetuksen järjestäjät menevät minimin mukaan ja toiset tarjoavat 18 tuntia opetusta. Merkitystä on myös sillä, minkälaisin kokonaisuuksin opetusta järjestetään (esim. 4x3h vai 6x2h) ja turvataanko opetuksen järjestäminen siinä laajuudessa, kuin oppilaitoksissa on määritelty.

On kuitenkin selvää, että yhden osaamispisteen laajuiset toisen kotimaisen kielen opinnot eivät anna riittäviä valmiuksia opiskella kieltä korkea-asteella vaan ainoastaan muodollisen pätevyyden siihen. Kieliopintojen alkeiden kertaaminen korkea-asteella venyttää opintoja.

Opetuksen resursseista puhuttaessa on huomionarvoista, että ruotsinkielisessä ammatillisessa koulutuksessa toisen kotimaisen kielen, suomen, laajuus on kaksi osaamispistettä.

Opiskelijoiden ruotsin kielen osaamisen lähtötaso on usein riittämätön toiselle asteelle siirryttäessä. Tämä käy ilmi Svenska nu -verkoston ja Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry:n syksyllä 2021 teettämästä kyselystä keskipitkän ruotsin varhentamisen seurauksista.

Lukion opettajat arvioivat, että lukion aloittavien ruotsin kielen taito on selkeästi heikompaa perusopetuksen tuntikehityksen muutoksen jälkeen. Sama ilmiö näkyy ammatillisen koulutuksen aloittavien opiskelijoiden kielitaidossa. Lähtötason ja tavoitetason välistä kuilua ei ole mahdollista kattaa yhden osaamispisteen opinnoilla ammattikoulutuksessa.

Riittävän ammatillisen kielitaidon turvaamiseksi tulisi tarkastella peruskoulutuksen tuntijakoa sekä yhdenmukaistaa kieliryhmien ammatillisia perustutkintoja siten, että pakollisen toisen kotimaisen kielen opintojen (nk. YTO-aineet) määrä on vähintään kaksi osaamispistettä.

Gunvor Kronman, ohjausryhmän puheenjohtaja
Hanasaaren kulttuurikeskuksen Svenska nu -verkosto

Outi Vilkuna, puheenjohtaja
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry

Satu Pessi, puheenjohtaja
Suomen ruotsinopettajat ry

Lisätietoja:

Mikael Hiltunen, projektipäällikkö, Hanasaaren Svenska nu -verkosto, p. +358 (0)40 620 6006, mikael.hiltunen(at)hanaholmen.fi