Ruotsin kielen opetusta lisättävä ammatillisella toisella asteella

Jaa

Hanasaaren kulttuurikeskuksen Svenska nu -verkosto, Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry ja Suomen ruotsinopettajat ry toteavat, että nykyisen resurssin puitteissa on mahdotonta saavuttaa opetussuunnitelman mukaisia tavoitteita. Järjestöt vaativat, että molemmilla kieliryhmillä tulisi olla saman laajuiset toisen kotimaisen kielen opinnot ammatillisella toisella asteella.

Ruotsinkielentaitoisille työntekijöille on kysyntää suomalaisilla työmarkkinoilla.

Suomen Yrittäjien keväällä 2021 teettämästä kyselystä kävi ilmi, että ruotsin kieltä tarvitaan yrityksissä eniten suomen ja englannin jälkeen. Yhteensä 44 prosenttia suomalaisyrityksistä ilmoitti tarvitsevansa ruotsin kieltä toiminnassaan. Eniten kielitaitoa tarvitaan asiakaspalvelussa (55 %), myynnissä (35 %) ja viestinnässä (28 %).

Venäjän kaupan romahdettua yritykset suuntaavat yhä enemmän Ruotsin markkinoille. Myös muilla aloilla, kuten varhaiskasvatuksessa ja terveydenhoitopalveluissa, ruotsin kielen taitoisista ammattilaisista on uutisoitu olevan suuri pula.

Koulutusjärjestelmämme ei kuitenkaan pysty vastaamaan kielitaitoisen työvoiman tarpeeseen.

Suomenkieliseen ammatilliseen perustutkintoon kuuluu vain yhden osaamispisteen verran toisen kotimaisen kielen opintoja, mikä tarkoittaa laissa määriteltyä minimissään 12 tuntia opetusta. Syntyy eriarvoisuutta opiskelijoiden kesken, kun jotkut opetuksen järjestäjät menevät minimin mukaan ja toiset tarjoavat 18 tuntia opetusta. Merkitystä on myös sillä, minkälaisin kokonaisuuksin opetusta järjestetään (esim. 4x3h vai 6x2h) ja turvataanko opetuksen järjestäminen siinä laajuudessa, kuin oppilaitoksissa on määritelty.

On kuitenkin selvää, että yhden osaamispisteen laajuiset toisen kotimaisen kielen opinnot eivät anna riittäviä valmiuksia opiskella kieltä korkea-asteella vaan ainoastaan muodollisen pätevyyden siihen. Kieliopintojen alkeiden kertaaminen korkea-asteella venyttää opintoja.

Opetuksen resursseista puhuttaessa on huomionarvoista, että ruotsinkielisessä ammatillisessa koulutuksessa toisen kotimaisen kielen, suomen, laajuus on kaksi osaamispistettä.

Opiskelijoiden ruotsin kielen osaamisen lähtötaso on usein riittämätön toiselle asteelle siirryttäessä. Tämä käy ilmi Svenska nu -verkoston ja Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry:n syksyllä 2021 teettämästä kyselystä keskipitkän ruotsin varhentamisen seurauksista.

Lukion opettajat arvioivat, että lukion aloittavien ruotsin kielen taito on selkeästi heikompaa perusopetuksen tuntikehityksen muutoksen jälkeen. Sama ilmiö näkyy ammatillisen koulutuksen aloittavien opiskelijoiden kielitaidossa. Lähtötason ja tavoitetason välistä kuilua ei ole mahdollista kattaa yhden osaamispisteen opinnoilla ammattikoulutuksessa.

Riittävän ammatillisen kielitaidon turvaamiseksi tulisi tarkastella peruskoulutuksen tuntijakoa sekä yhdenmukaistaa kieliryhmien ammatillisia perustutkintoja siten, että pakollisen toisen kotimaisen kielen opintojen (nk. YTO-aineet) määrä on vähintään kaksi osaamispistettä.


Gunvor Kronman, ohjausryhmän puheenjohtaja
Hanasaaren kulttuurikeskuksen Svenska nu -verkosto

Outi Vilkuna, puheenjohtaja
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry

Satu Pessi, puheenjohtaja
Suomen ruotsinopettajat ry

Lisätietoja:

Mikael Hiltunen, projektipäällikkö, Hanasaaren Svenska nu -verkosto, p. +358 (0)40 620 6006, mikael.hiltunen(at)hanaholmen.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Hanasaari - ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus
Hanasaarenranta 5
02100 ESPOO

+358 40 767 7373http://www.hanaholmen.fi

Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus edistää ja kehittää Suomen ja Ruotsin välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä kaikilla yhteiskunnan alueilla. Toteutamme yhteistyönä erilaisia tapahtumia, kursseja, seminaareja ja projekteja, selvitämme kehittämistarpeita sekä teemme aloitteita maiden välisen yhteistyön kehittämiseksi. Hanasaaren kiinteistön omistaa Suomen valtio ja Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto on sen hallinnollinen päämies. 

Hanaholmen är ett kulturcentrum för Sverige och Finland samt ett konferenshotell och mötescentrum i Esbo, strax utanför Helsingfors. Hanaholmen arrangerar högaktuella seminarier och evenemang där viktiga samhälleliga frågor diskuteras och debatteras. Kulturfonden för Sverige och Finland är Hanaholmens huvudman, dvs. har det yttersta ansvaret för Hanaholmens verksamhet. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Hanasaari - ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme