Ruotsinsuomalaisuuden merkitykset ovat yhä moniulotteisempia

Ruotsinsuomalaisuuden tutkimuksessa on tällä vuosituhannella keskitytty ensimmäiseen ja toiseen siirtolaispolveen ja se ei ole käsitellyt vähemmistötunnustuksen vaikutuksia. Tuire Liimataisen väitöskirja Finnishnesses in Sweden – The Discursive Construction of Ethnicity in the Landscape of Social Media tuo uuden näkökulman ruotsinsuomalaisuuden tutkimukseen.
Väitöskirja tarkastelee ruotsinsuomalaisuuden moniulotteisia merkityksiä sosiaalisessa mediassa. Termillä ”ruotsinsuomalainen” viitataan yleisesti toisen maailmansodan jälkeisiin suomalaissiirtolaisiin ja heidän jälkeläisiinsä Ruotsissa. Vuonna 2000 ruotsinsuomalaiset kuitenkin tunnustettiin myös kansallisena vähemmistönä korostaen suomalaisten ja suomen kielen asemaa osana Ruotsin monikulttuurista historiaa muiden kansallisten vähemmistöjen rinnalla
– Ruotsinsuomalaisten asema kansallisena vähemmistönä on myös hyvin poikkeuksellinen, sillä siirtolaisuuden kautta muodostuneille ryhmille ei yleensä ole mahdollista tulla tunnustetuksi kansallisena vähemmistönä, jolla viitataan historiallisiin vähemmistöryhmiin, Liimatainen sanoo.
Monimuotoista suomalaisuutta
Väitös osoittaa, että ruotsinsuomalaisuutta ei voi enää tulkita vain ulkosuomalaisuutena vaan sen ymmärtäminen vaatii myös suomalaisuuden käsitteellistämistä osana Ruotsin kansallista historia.
– Tämä haastaa ajatuksen siitä, että suomalaisuus olisi jotain, mikä kiinnittyisi vain Suomen kansallisvaltioon ja siirtolaishistoriaan, Liimatainen sanoo.
Tästä konkreettisia esimerkkejä ovat esimerkiksi hiljattain esitellyt uudet symbolit kuten ruotsinsuomalaisten lippu ja viime vuosina otsikoissa ollut tapaus, jossa ruotsinsuomalainen aktivistiryhmä on vaatinut suomalaisten ihmisjäänteiden palauttamista Suomeen, mutta mitä ei ole Suomessa käsitelty lähes lainkaan ruotsalaisesta vähemmistönäkökulmasta käsin.
– Samaan aikaan tutkimukseni nostaa sosiaalisen median sisältöjen kautta esiin Ruotsin suomalaistaustaisen väestön monimuotoisuuden ja ristiriitaiset tulkinnat siitä mitä ruotsinsuomalaisuus on tai kuka saa olla ruotsinsuomalainen. Vähemmistönäkökulman rinnalla aineistossa on myös perinteisempää keskustelua esimerkiksi suomen kielestä, suhteesta Suomeen tai vaikkapa muumimukeista.
Ruotsinsuomalaisten tunnustaminen kansallisena vähemmistönä on vahvistanut etnisiä rajoja suomalaisuuden ja ruotsalaisuuden välillä korostamalla kielellistä ja kulttuurista omaperäisyyttä, mutta myös toiseuden kokemuksia. Samanaikaisesti etniset rajat näyttäytyvät entistä vaikeammin hahmotettavilta suomalaisten ja ruotsalaisten kulttuurisen samankaltaisuuden ja valkoisuuden vuoksi laajemmassa globaalissa kontekstissa.
-
FM Tuire Liimatainen väittelee 3.9.2022 kello 12.15 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta "Finnishnesses in Sweden - The Discursive Construction of Ethnicity in the Landscape of Social Media" (Ruotsin suomalaisuudet - Etnisyyden diskursiivinen rakentuminen sosiaalisessa mediassa). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, PII, Yliopistonkatu 3.
Vastaväittäjänä toimii professori Outi Fingerroos, Jyväskylän yliopisto, ja kustoksena professori Peter Stadius.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Väittelijän yhteystiedot:
Tuire Liimatainen
puh: 040-8283855
tuire.liimatainen@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme