Ruotsissa ja Suomessa matalin maksutaso eläkkeiden hintavertailussa
Eläketurvakeskuksen maksutasovertailussa on mukana kahdeksan maata: Ruotsi, Suomi, Saksa, Hollanti, Ranska, Norja, Tanska ja Italia.
Vertailu kattaa kaikki työntekijöiden, työnantajien, yrittäjien ja valtion maksamat eläkkeiden maksutulot vuonna 2020.
Vähiten kokonaiseläketurva maksoi Ruotsissa ja Suomessa, missä eläkkeisiin käytetty maksutulo oli reilut 12 prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT). Suurin osuus oli Italiassa ja Tanskassa, lähes 17 prosenttia. Keskimäärin eläkkeet maksoivat reilut 14 prosenttia BKT:stä.
– Vertailu antaa hyvän kuvan eläketurvan hinnasta eri maissa, huolimatta maiden rakenteellisista eroista. Jos verrattaisiin vain lakisääteisiä maksuja, Suomen maksutaso näyttäisi paljon korkeammalta, kertoo yhteyspäällikkö Mika Vidlund Eläketurvakeskuksesta.
Ruotsissa ja Suomessa varauduttu ikääntymiseen
Maksutasoon vaikuttavat monet asiat: esimerkiksi maiden väestörakenne, eläkevarojen käyttö, eläkkeiden suuruus ja eläkkeelle siirtymisikä.
Ruotsissa ja Suomessa on varauduttu väestön ikääntymiseen rahastoimalla eläkemaksuja. Lisäksi suomalaisten eläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt reippaasti 2010-luvulla. Kaikissa vertailumaissa on hillitty eläkemenojen kasvua sopeuttamalla eläketurvaa elinajanodotteen muutokseen.
Ruotsin ja Suomen hintalappua pienentää myös eläkkeiden taso. Maiden eläkkeet ovat suuruusluokaltaan EU-maiden keskitasoa, mutta useimpia vertailun maita pienempiä. Vertailun toisessa ääripäässä ovat Tanska ja Italia.
– Tanskan verovaroin kustannettu kansaneläketurva on antelias, ja sitä maksetaan kaikille. Italian osalta korkeaa maksutasoa selittää ikääntynyt väestö, korkeat etuudet ja vähäinen rahastointi, kertoo erityisasiantuntija Antti Mielonen Eläketurvakeskuksesta.
Työnantaja maksaa eniten
Tanskaa lukuun ottamatta työnantaja maksaa suurimman osan eläkkeistä kaikissa vertailun maissa.
Keskimäärin työnantajat kustantavat puolet maksutulosta, työntekijät 20 prosenttia, ja verotuloilla katetaan loput 30 prosenttia.
Suomessa ja Ruotsissa eläkkeiden rahoitus nojaa pitkälti eläkemaksuihin. Saksassa ja Italiassa työeläkkeiden maksupohjaa on laajennettu lisäämällä verorahoituksen osuutta, mikä madaltaa työnantajilta ja -tekijöiltä vaadittavia eläkemaksuja.
Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Antti Mielonen, puh. 029 411 2472, etunimi.sukunimi(at)etk.fi
Yhteyspäällikkö Mika Vidlund, puh. 029 411 2614, etunimi.sukunimi(at)etk.fi
[infoboksi]
Kansainvälinen eläkemaksutason vertailu
- kattaa 8 Euroopan maan kokonaiseläketurvan eli lakisääteiset vähimmäis- ja työeläkkeet sekä työmarkkinaeläkkeet
- ei sisällä vapaaehtoisia yksilöllisiä eläkevakuutuksia
- koostuu työnantajan, -tekijän ja itsensä työllistäjän maksamista sekä verovaroin kustannetuista maksutuloista, jotka on suhteutettu BKT:hen ja palkkoihin
- perustuu vuoden 2020 tietoihin, jotka on kerätty kansallisista tilastoista sekä EU:n ja OECD:n aineistoista.
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Podcasten Eläkekomitea: Unga vill ha kortare arbetsdagar och en välfärdsstat – realism?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Hur förhåller sig den mytiska ungdomen och de sportiga pensionärerna till arbetslivet? Vem borde arbeta längre? Är den hotande arbetskraftsbristen ett hot eller en möjlighet för ungdomarna? Det diskuteras av direktör Mika Maliranta från forskningsinstitutet Labore, ungdomsforskaren Susanna Ågren från Tammerfors universitet och specialforskare Ilari Ilmakunnas från Pensionsskyddscentralen.
Eläkekomitea: Nuoret haluavat lyhyemmät työpäivät ja hyvinvointivaltion – realismia?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Miten myyttinen nuoriso ja sporttiset eläkeläiset suhtautuvat työelämään? Kenen työuria pitäisi pidentää? Onko Suomea uhkaava työvoimapula uhka vai mahdollisuus nuorille? Aiheesta keskustelemassa tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta, Tampereen yliopiston nuorisotutkija Susanna Ågren ja Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Ilari Ilmakunnas.
Medelpensionen steg till nästan 2 000 euro27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Finländarnas medelpension utvecklades positivt år 2023. Samtidigt ökade de totala pensionsutgifterna – pensioner betalades för nära 38 miljarder euro. I fjol fanns det 1,6 miljoner pensionstagare i Finland.
Keskieläke nousi lähes 2 000 euroon27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Suomalaisten keskieläke kehittyi vuonna 2023 myönteisesti. Samalla kokonaiseläkemenot kasvoivat – eläkkeitä maksettiin lähes 38 miljardia euroa. Maassa oli viime vuonna 1,6 miljoonaa eläkkeensaajaa.
Podcasten Eläkekomitea: Hur ska miljardanpassningen av pensionerna göras?20.3.2024 08:25:00 EET | Tiedote
Förhandlingarna om pensionsreformen är i gång. Vad beslutar man om och vem bär riskerna? Det diskuteras av direktör Mikko Kuusela från Finanssiala ry, forskningsdirektör Tuulia Hakola-Uusitalo från Statens ekonomiska forskningscentral och vd Mikko Kautto från Pensionsskyddscentralen. Konferencier är ekonomijournalisten Alma Onali.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme