Ruskeasuolle nimetään Mannerheim-ristin ritareiden aukea

Ruskeasuolla sijaitseva Ratsaspuisto on rakennettu Helsingin kaupunginpuutarhuri Bengt Schalinin (1889–1982) puistosuunnitelman mukaisesti 1950-luvun lopulla. Ratsaspuisto nimenä on ollut epävirallisesti käytössä viimeistään 1960-luvulta lähtien, mutta nimeä ei ole aiemmin virallistettu.

Puiston virallinen nimeämispäätös Ratsaspuistoksi (Ridparken) on tarkoitus tehdä alkusyksyllä. Alueella sijaitseva puistosommitelma nimetään samalla Mannerheim-ristin ritareiden aukeaksi (Mannerheimriddarplatsen). Nimellä halutaan muistaa kaikkia helsinkiläissyntyisiä Mannerheim-ristin ritareita.

Nimeäminen perustuu valtuustoaloitteisiin, jossa on toivottu Mannerheim-ristin ritareiden huomioimista Helsingin nimistössä.

Mannerheim-ristillä palkittiin jatkosodan aikana ja sotien jälkeen 12 helsinkiläistä. Korkea kunniamerkki voitiin myöntää sotilasarvosta riippumatta sodan aikana osoitetusta erityisestä urheudesta, taistellen saavutetuista tärkeistä tuloksista tai ansiokkaasti johdetuista sotatoimista.

Kaupungin nimistötoimikunta on selvittänyt Mannerheim-ristin ritareiden muistamiseen sopivia paikkoja ja todennut Ratsaspuiston aihepiiriin sopivaksi. Puiston lähellä sijaitsee useita sotahistoriaan liittyviä rakennuksia; vuonna 1936 valmistunut Tilkan entinen keskussotilassairaala, 1950-luvun alussa entisille lotille rakennettu Asuntoyhteistalo (Naistentalo) sekä alun perin sotainvalidien kuntouttamiseen ja kouluttamiseen rakennettuja julkisia rakennuksia.

Ruskeasuon alueelle oli pian toisen maailmansodan jälkeen suunniteltu talvisota-aiheista kadunnimistöä, mutta lopulta nimistö päätettiin muodostaa muista aihepiireistä. Ratsaspuiston nimi on juonnettu läheisestä Ratsastiestä, joka liittyy Ruskeasuolle vuonna 1940 valmistuneeseen Olympiamaneesiin.

Ratsaspuiston ja Mannerheim-ristin ritareiden aukean viralliset nimeämiset eivät vaikuta alueella käytössä oleviin katuosoitteisiin.