SDP EDUSKUNTA

Ryhmäpuheenjohtaja Antti Lindtmanin puhe SDP:n eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Helsingissä 15.8.2019

Jaa

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtmanin puhe ryhmän kesäkokouksen avauksessa 15.8.2019. Muutokset puhuttaessa mahdollisia. SDP:n eduskuntaryhmän kesäkokous pidetään Helsingissä 15.─16.8.2019.

Hyvät ystävät,

Kesä näyttää jatkuvan, mutta arki palaa. Hyvä niin, sillä meillä on paljon tehtävää. Suomi on palautettava oikeudenmukaisuuden ja kestävän kasvun tielle. Se on meidän tehtävämme.

Tervetuloa puolestani Helsinkiin – eduskuntaryhmämme kotipaikalle, Suomen pääkaupunkiin. Syksyn päättäväinen työ lähtee tällä kertaa käyntiin kaupungista, joka on kehittynyt viime vuosina valtavasti. Kansainvälistyminen on edistynyt ja rakentaminen on ollut vilkasta. Haasteita riittää muun muassa eriarvoisuuden kitkemisessä. On kuitenkin hyvä muistaa, että Helsinki ja itseasiassa koko Helsingin seutu on kiistatta koko Suomen kasvun moottori. Tämän seudun menestys heijastuu kaikkialle Suomeen.

Kesäkokous Helsingissä kertoo halustamme ymmärtää niin Helsingin kuin muidenkin suurten kaupunkikeskusten kehityksen tarpeita. Kaupunkien on pärjättävä, jotta koko Suomi pärjää.

Hyvät ystävät,

Olen aina vierastanut vastakkainasettelua Helsingin ja muun maan välillä, mutta täytyy sanoa, että vantaalaisena olen aina ollut kateellinen siitä, että Helsingissä on niin paljon rantaviivaa.

Kun aikoinaan olimme vaimoni kanssa muuttamassa yhteen, hän totesi, että voi muuttaa Helsingistä Vantaalle, jos koti löytyy veden ääreltä. Vantaan karttaa tarkastellessani tavoite osoittautui kovin haastavaksi. Merta ei voinut tarjota ja järvi osoittautui mahdottomaksi. Virtaava vesi onneksi löytyi, Keravan joen varrelta.

Vantaa ei ole satamakaupunki eikä järviseutua, mutta jokia ja puroja Vantaalta löytyy sitäkin enemmän. Ne ovat tärkeitä virkistäytymisen paikkoja meille monille.

Kaupunkimainen asutus ja luontoarvot eivät tänään ole vastakkaisia asioita, vaan oikein tehtynä toisiaan tukevia.

Suomessa on tärkeää pitää huolta luontokohteista, jotka tuovat lähiluonnon myös kaupunkilaisten äärelle. Juuri tänä kesänä koimme lähijoellani hienon hetken, kun Tikkurilan pato purettiin. Se oli yksi pieni ympäristöteko, jolla on suuri merkitys luontoarvojen palauttamisessa ja ihmisen kyvyssä korjata toimintaansa.

Padon purkamisen tuloksena nykyinen vedenpinta laskee ja uutta ranta-aluetta vapautuu virkistyskäyttöön. Luonnontilaisen kaltaisena virtaava koski kallioineen ja uusine leveine rantoineen muodostaa uuden, viihtyisän oleskelualueen. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten huolehdimme tärkeistä luontokohteista.

Viime kesänä vesistöjen ja erityisesti Itämeren tilanne ja sinilevän määrä oli todella huolestuttava. Tänä kesänä sinilevän kukintamäärä on hieman vähentynyt johtuen viileämmästä kesästä, mutta ravinnemäärät ovat silti huolestuttavia ja tilanne yhtä huono kuin viime vuonnakin. Toimia tarvitaan nopeasti, jotta voimme pelastaa rakkaan Itämeren.

Viime vuoden kesäkokouksessa esitin joukon toimia Itämeren pelastamiseksi ja toin esiin huoleni luonnonsuojelun tilanteesta. Edellinen hallitus ei esityksiin tarttunut, mutta tässäkin suhteessa on tapahtunut positiivinen muutos, josta voimme olla ylpeitä. Me saamme nyt olla rakentamassa parempaa Suomea.

Luonnon suojeluun satsataan nyt jopa 100 miljoonaa lisäeuroa vuodessa, jota voi pitää historiallisena korotuksena. Esimerkiksi Metso-ohjelmaa jatketaan, uudistetaan ja rahoitusta korotetaan. Kansallispuistoverkostoa laajennetaan. 

Itämerta suojellaan nyt uusin toimin muun muassa laajentamalla peltojen kipsi-, rakennekalkki- ja ravinnekuitukäsittelyä sekä lisäämällä julkisissa hankinnoissa ja ruokapalveluissa kasvispainotteisen ruoan osuutta. Näitä molempia toimia esitimme vuosi sitten, joten on hienoa, että ne nyt etenevät.

Maapallo on vain lainassa lapsiltamme ja siksi on tärkeää, että ympäristö- ja ilmastopolitiikassa sekä luonnonsuojelussa on tapahtunut iso muutos. Tämä muutos ei tule yhtään liian myöhään, sillä kaikki tutkimustieto kertoo, että ilmastonmuutoksen torjunnassa ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa on kiire. Nyt meidän on varmistettava, että hallitus kulkee kunnianhimoisesti kohti konkreettisia päätöksiä muistaen sen, että parhaan tuloksen saamme, kun tarvittavat toimet ovat oikeudenmukaisia ja kansalaisten hyväksyttävissä.

Siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin on käynnissä. On selvää, että öljyn käytöstä, kivihiilestä ja turpeesta on pyrittävä asteittain eroon.

Turpeen poistamisesta näyttää tulleen yhdenlainen poliittinen huutokauppa. Huomasin, että Kokoomus ehti jo oppositioon siirryttyään esittää turpeen verotuen poistoa kokonaan. On kuitenkin hyvä kelata historiaa sen verran, että viime vaalikaudella turpeen verotuki lähes tuplaantui vuoden 2015 noin 100 miljoonasta tämän vuoden noin 190 miljoonaan euroon. Jos ensin hallituksessa itse on mukana lähes kaksinkertaistamassa verotukea ja sitten heti perään oppositiosta vaatii sen poistoa kokonaan, saattavat kansalaisetkin kysellä kuluttajansuojan perään. Haluan muistuttaa, että johdonmukaisuuden ja vastuullisuuden vaatimus on voimassa – oltiin sitten hallituksessa tai oppositiossa. On myös hyvä ymmärtää, että verotuen poisto kerralla johtaisi kivihiilen polton lisääntymiseen, joka tuskin olisi Kokoomuksenkaan mielestä tarkoituksenmukaista.

Energiapolitiikassakin on toimittava ennustettavasti niin, että alan toimijat ehtivät sopeutua välttämättömään muutokseen eikä tempoillen ees-taas tyyliin.

Hallituksen linja on tässäkin suhteessa hyvä ja vastuullinen.

Turpeen poltto tullaan tämän hallituksen toimesta vähintään puolittamaan vuoteen 2030 mennessä ja poltto tulee arvioiden mukaan loppumaan kokonaan 2030-luvulla päästökaupan seurauksena. Turpeen verotus käydään läpi osana energiaverotuksen kokonaisuutta niin, että verotus ohjaa kohti oikeaa tavoitetta.

Hyvät kuulijat,

Suomen talous on tällä hetkellä siirtymässä kohti laskevaa suhdannetta. Viime vuosina nähty talouden kasvu on nyt hidastumassa, kun ennustelaitosten tuoreimpien lukujen mukaan kasvu näyttäisi painuvan noin prosentin tuntumaan.

Globaalissa talouspolitiikassa on ollut jännitystä ja epävarmuutta jo pidemmän aikaan. Tällä hetkellä Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kinastelu hermostuttaa markkinoita ja kauppakiistaa kutsutaan jo kauppasodaksi. Viimeisimpänä liikkeenä kauppasodassa Kiina laski valuuttansa juanin arvoa maailman pörssejä heiluttavalle tasolle vastatakseen Yhdysvaltojen asettamiin tullimaksuihin.

Maailmantalouden kasvun hidastuminen ja jatkunut epävarmuus vaikuttavat euroalueen vientivetoisiin maihin kuten Suomeen ja Saksaan. Lisäksi katseet ovat tiukasti kiinni taantumaa luisuvan Britannian Brexit-neuvotteluissa.

Oletteko muuten huomanneet, että Suomessa on yksi puolue, joka yrittää viimeiseen asti vaieta Brexitin seurauksista. Tämä näyttää olevan Perussuomalaisten ja kaikkien EU-vastaisten puolueiden taktiikka. Fakta kuitenkin on, että Brexitissä - jos missä – EU-vastaisten veri punnitaan. Nyt näyttää siltä, että populistien lupaukset ovat Brexitin myötä osoittautumassa tyhjiksi. 

Suomen vientiä on viime aikoina erityisesti piristänyt laivateollisuuden ja teknologiateollisuuden tilaukset, mutta merkit suhdannehuipun ohittamisesta ovat näkyvissä ja näkymät Suomen tärkeimmillä vientimarkkinoilla ovat heikentyneet. Viime viikolla tuli tieto euroalueen suurimman talouden ja Suomen tärkeimmän vientimaan Saksan teollisuudentuotannon voimakkaasta laskusta ja eilen saimme lukea Saksan talouden supistuneen toisella vuosineljänneksellä. Nämä kertovat euroalueen talouden tulevista haasteista.

Hallitusohjelmassa on tällä kertaa varauduttu suhdannevaihteluihin paremmin kuin ennen. Ohjelmaan on kirjattu selvästi, että suhdannevaihteluita tasoitetaan aktiivisella finanssipolitiikalla. Kun taloudessa huolestuttavien merkkien määrä lisääntyy, on tärkeä huolehtia, että finanssipolitiikalla reagoidaan tilanteen edellyttämällä tavalla, tarvittaessa nopeastikin. Se tarkoittaa sitä, että menot ja verot on jaksotettava suhdannetilanteeseen sopivalla tavalla esimerkiksi saattamalla työllisyyteen ja osaamiseen liittyviä toimia voimaan nopeasti. Kysyntää tukevia toimia, kuten etuuksien korotukset ja ansiotulojen verotuksen maltillinen alennus, tulee tehdä etupainotteisesti. Kun maailma ympärillä muuttuu, hallitus ei tule vain tumput suorana seuraamaan tilannetta, vaan ryhtyy tarvittaviin toimiin. Mielestäni on selvää, että nykyisen hallituksen on reagoitava laskevaan suhdanteeseen jo tulevassa budjettiriihessä.

Hyvät ystävät,

Me haluamme, että jokainen voi luottaa siihen, että huomenna on paremmin. Se on tehtävämme – palauttaa Suomi oikeudenmukaisuuden tielle.

Vaaleissa lupasimme muutoksen ja sen lupauksen me halusimme näkyvän hallitusohjelmassa. Yksi keskeinen oikeudenmukaisuuslupaus oli, että aktiivimallin leikkuri puretaan ja tämä lupaus kirjattiin hallitusohjelmaan.

Aitoja työllisyystoimia tarvitaan, tarvitsemme yhä useamman työikäisen työpanoksen. Työvoimapolitiikan resursseja nostetaan, palkkatuen käyttöä lisätään ja yksinkertaistetaan ja ensimmäisen työntekijän palkkaamista tuetaan. On tärkeä kohdentaa työllisyystoimet niihin ryhmiin, joissa on paras mahdollisuus nostaa työllisyysastetta: osatyökykyisiin, pitkäaikaistyöttömiin ja nuoriin. Luotan myös yhteistyön ja sopimisen voimaan ja siihen, että työmarkkinajärjestöt tulevat esittämään vaikuttavia työllisyystoimia.

Näyttää siltä, että juuri aktiivimallin poisto aiheuttaa keskustelua. Miksi leikkuri sitten halutaan purkaa? On syytä palata perusasioiden ääreen.

Kaikki se tieto, joka meillä on aktiivimallista tähän asti kertynyt, tukee sitä, että aktiivimalli on tehoton ja epäoikeudenmukainen. Siksi se puretaan.

Ensinnäkin, aktiivimallilla oli alun pitäen tarkoitus lisätä työllisyyttä. Mallin työllisyysvaikutuksia ei ole kuitenkaan pystytty edes arvioimaan, kuten Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen VATT:n selvityksessä on todettu. Sen sijaan toimeentulotuen käyttö on lisääntynyt.

Toisekseen, työttömien kanssa päivittäin työskentelevien tyly arvio on, että aktiivimalli on ollut tehoton ja epätarkoituksenmukainen. Tämä tuli selvästi esiin, kun asiaa kysyttiin laajasti TE-toimistojen asiantuntijoilta. Valtaosa näistä arjen asiantuntijoista oli valmis lakkauttamaan aktiivimallin.

Kolmanneksi, työttömät itse ovat kokeneet mallin syvästi epäoikeudenmukaiseksi. Aktiivimalli leikkaa myös niiltä, jotka olisivat työhaluisia, mutta eivät työkykyisiä- esimerkiksi, jos olet kuntoutuksessa. Vaikka tekisit kaikkesi, sinulta leikataan silti. Se ei ole oikein.

Ystävät,

Näyttää siltä, että aktiivimallissa punnitaan hallituksen oikeudenmukaisuuslinja. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä lähtee siitä, että hallituksen on tehtävä päätökset tänä syksynä aktiivimallin leikkurin purkamiseksi. Aktiivimalli on tehoton, epätarkoituksenmukainen ja epäoikeudenmukainen. Siksi se puretaan ja unohdetaan hyllyn viimeisimpään mappiin. Se on meidän tehtävämme.

Ratkaisuja kyllä tarvitaan – hallituksen työllisyystavoite on kova, kuten pitääkin. Kasvu ja työ nojaavat Suomessa viime kädessä aina osaamiseen. Siksi tämän hallituksen suuri tehtävä on kääntää suomalaisten osaamistaso nousuun. Se on ainoa tie, jolla voimme menestyä myös jatkossa. Se on oikeudenmukaisuuden tie. Se on kestävän kasvun tie.

Hyvät ystävät,

Näillä sanoilla haluan toivottaa teille kaikille innostavaa ja ratkaisuhakuista kesäkokousta! Lähdetään yhdessä rakentamaan parempaa Suomea.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

SDP EDUSKUNTA
SDP EDUSKUNTA

00102 Eduskunta

09 4321https://sdp.fi/fi/eduskunta/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SDP EDUSKUNTA

Kuntaministeri Paatero lupaa: Kuntien ja valtion yhteistyötä parannetaan24.8.2019 10:38:47 EESTTiedote

Kunnallisalan kehittämissäätiön tänään julkaisemassa kyselyssä kuntajohtajat ennakoivat hallituksen toimia. Suurimmaksi huoleksi esiin nousee talous ja peruspalvelujen rahoitus. Suuri osa ei luota siihen, että valtio rahoittaisi kuntien mahdolliset uudet tehtävät, tai että rahoitus hoidetaan kestävästi, oikeudenmukaisesti ja riittävästi. Puolet epäilevät myös sitä, että valtionosuusjärjestelmän sisällä kuntien erityispiirteitä huomioidaan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme