Ryhmäpuheenvuoro: Puolustusselonteon lähetekeskustelu torstaina 16.9., Mika Kari

Arvoisa puhemies!

Suomen pitkäaikainen turvallisuuspoliittinen linja perustuu sotilaalliseen liittoutumattomuuteen, yleiseen asevelvollisuuteen, korkeaan maanpuolustustahtoon sekä kansainväliseen puolustusyhteistyöhön ja muutama vuosi sitten lainsäädäntömuutoksen myötä mahdollisuuteen ottaa vastaan ja antaa kansainvälistä apua.

Suomen uskottavaa kansallista puolustuskykyä ylläpidetään hyvin harjoitetulla ulko- ja turvallisuuspolitiikalla ja sotilaallisella suorituskyvyllä. Kuluvalla vuosikymmenellä puolustussektorin isoin yksittäinen hanke on poistuvien Hornet-hävittäjien korvaaminen uusilla suorituskyvyillä. 

Vuoden 2017 puolustusvaliokunnan mietinnön mukaisesti suorituskyvyt korvataan täysimääräisesti. Tämä toteutetaan tavalla, joka ei vaikuta maa- ja merivoimien tuleviin resursseihin.  Tämän haluan nostaa esille sen vuoksi, että Suomen kansallisen puolustuksen kannalta kaikki kolme puolustushaaraa ovat tärkeitä ja muodostavat toimivan kokonaisuuden myös tulevaisuudessa.

Arvoisa puhemies,

Kahden- ja monenvälisestä puolustusyhteistyöstä on muodostunut viime vuosien aikana yhä keskeisempi osa Suomen kansallisen puolustuksen suunnittelua ja toteutusta. Sotilaallisesti liittoutumaton Ruotsi, Suomen tapaan, on tärkein puolustusyhteistyökumppanimme ja yhteistyö onkin syventynyt entisestään vuosien saatossa.

Suomen osallistuminen kumppaneiden kanssa harjoitustoimintaan perustuu omaan harkintaamme ja oman puolustuksemme osaamisen ja uskottavuuden kehittämiseen emmekä ole sillä lähettämässä poliittisia viestejä mihinkään suuntaan.

Suomelle tärkeä turvallisuuspoliittinen viitekehys on Euroopan unioni. Keskustelu unionin puolustusyhteistyön kehittämisestä jatkuu. Afganistanin hallinnon romahtaminen ja kiireellä käynnistetyt evakuoinnit ovat nostaneet esiin kysymyksiä unionin todellisesta kyvystä reagoida nopeasti kehittyviin unionia ja sen kansalaisia uhkaaviin kriiseihin.  

Yhdestä yksittäisestä tapauksesta ei kannata tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä.  Näitä asioita olisi syytä kuitenkin arvioida selonteon mietintövaiheessa. 

Sotilasliitto Naton kanssa Suomi on tehnyt yhteistyötä vuodesta 1994 rauhankumppanuuden puitteissa ja nykyisen hallitusohjelman toimesta puolustusyhteistyötä on lisätty naapurimaamme Norjan kanssa.

Arvoisa puhemies!

Nostan vielä lyhyesti muutamia keskeisiä asioita, joihin on syytä kiinnittää huomiota valiokuntakäsittelyssä.

Covid-19-kriisi on osoittanut, että huoltovarmuus on yhteiskunnan toimivuudelle elintärkeää. Sotilasliittoon kuulumattomana maana ja maantieteellinen sijaintimme huomioiden sotilaallinen huoltovarmuus on puolustuksemme kannalta välttämätön.

Yleistä asevelvollisuutta tulee kehittää kansallisen puolustuksen lähtökohdista ja kansalaisten tasa-arvoa lisäävästi ja tavalla, jolla ylläpidetään korkeaa maanpuolustustahtoa myös tulevaisuudessa.  

Lainsäädäntöä täytyy tarpeen mukaan päivittää.

Puheen alussa mainitsin sotilaallisista suorituskyvyistä. Aivan yhtä tärkeää kuin kalustohankinnat, on huolehtia sotilas- ja siviilihenkilöstön riittävyydestä ja työhyvinvoinnista.  Tähän lukeutuu myös kriisinhallintaoperaatiosta palaavien kuntoutuksesta huolehtiminen. On välttämätöntä katsoa pitkäjänteisesti eteenpäin, kuin tehdä ratkaisuja, kuten 10 vuotta sitten, joita joudutaan myöhemmin korjaamaan.

Lopuksi totean, että selonteko antaa kattavan kuvan Suomen puolustuksen ja puolustusresurssien nykytilasta sekä huomioi lähitulevaisuutta laajalla otteella. Tämä antaa hyvän perustan jatkokeskusteluille selonteosta eduskunnan valiokunnissa.