Savonlinnan kaupunki

Rymy-Eetu-sarjakuvaoriginaaleja Savonlinnan Riihisaareen

Jaa

Rymy-Eetu, supisuomalainen supermies, on taiteilija Erkki Tantun luoma sympaattinen sarjakuvahahmo, joka ilmestyi suomalaisissa aikakausilehdissä 1930–70-luvuilla. Savonlinnalaisen keräilijän Tapio Nenosen omistamia Rymy-Eetu-originaalikuvia tulee nyt ensi kertaa nähtäville Savonlinnan Riihisaaressa 6.11. avattavaan näyttelyyn. Näyttelyn noin 30 kuvaa on valittu koko Rymy-Eetun elinkaaren ajalta, jolloin hahmon luonteen kehitys sekä osittain myös julkaisuajankohdan vaikutus töiden sisältöihin nousee esille.

Keräilijä Tapio Nenonen Erkki Tantun Rymy-Eetu-sarjakuvaoriginaalien ripustuksessa Savonlinnan Riihisaaressa. Piirrokset: Erkki Tanttu. Kuva: Anssi Taskinen.
Keräilijä Tapio Nenonen Erkki Tantun Rymy-Eetu-sarjakuvaoriginaalien ripustuksessa Savonlinnan Riihisaaressa. Piirrokset: Erkki Tanttu. Kuva: Anssi Taskinen.

Tanttu ensiesitteli luomansa sarjakuvahahmon Nuori Voima -lehdessä vuonna 1929. Tämä väkivahva suoran toiminnan mies nimettiin seuraavana vuonna Rymy-Eetuksi sarjan alkaessa ilmestyä säännöllisesti Kansan Kuvalehdessä. Rymy-Eetu tuli pian tunnetuksi koko lukevalle Suomen kansalle hahmona, joka ei epäröi tarttua mihinkään toimeen, jossa miestä kysytään. Sota-aikana jo lähes legendaariseen maineeseen kohonnut Rymy-Eetu oli Suomen armeijan tehokkain taistelija, joka pystyi litistämään hyökkäysvaunun pelkillä käsivoimillaan tai kantamaan haavoittuneen sotahevosen hartioillaan sairaalaan. Tosin Rymy-Eetun menestyminen hankkeissaan oli monesti kyseenalaista. Lukijat tottuivat siihen, että viimeisessä sarjakuvaruudussa Rymy-Eetu koki epäonnistumisen tai tuli höynäytetyksi.

- Syy, miksi aloin keräillä Erkki Tantun töitä, juontaa juurensa varhaislapsuuteeni saakka. Meillä oli kotona joitakin Erkki Tantun piirtämiä sananparsikirjoja sekä parhaana kaikista, Otto potto poroliini. Äitini luki minulle kirjan loruja kerta toisensa jälkeen ja minä katselin samalla mainioita kuvia silmät loistaen. Erkki Tantusta jäi siten pysyvä jälki ja aloin jo lukioaikoina keräillä hänen töitään, kertoo Tapio Nenonen.

Erkki Tanttu piirsi uransa aikana noin 1900 sarjakuvaa Rymy-Eetun touhuista. Vaikka Tanttu ei arvostanut Rymy-Eetua yhtä paljon kuin varsinaista "oikeaa" taidettaan, se toi kuitenkin säännöllisen lisätulon perheen tienesteihin yli neljänkymmenen vuoden ajan. Tapio Nenosenkin keräilyura on ollut pitkä, ja se jatkuu vielä.

-Tavoitteenani on, että kartuttaisin kokoelmaani edelleen, jotta voisin järjestää teemanäyttelyitä Erkki Tantun töistä ja tarjota näyttelyvieraille mahdollisuuden tutustua hänen taiteeseensa, toteaa Nenonen lopuksi.

Rymy-Eetu – Erkki Tantun sarjakuvaoriginaaleja, Savonlinnan maakuntamuseo, Riihisaari–Saimaan luonto- ja kulttuurikeskus, 6.11.2018–10.2.2019.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tapio Nenonen, tapio.nenonen@icloud.com, puh. 050 352 7472

Anssi Taskinen, museoamanuenssi, Savonlinnan maakuntamuseo, anssi.taskinen@savonlinna.fi, puh. 044 417 4469

Kuvat

Keräilijä Tapio Nenonen Erkki Tantun Rymy-Eetu-sarjakuvaoriginaalien ripustuksessa Savonlinnan Riihisaaressa. Piirrokset: Erkki Tanttu. Kuva: Anssi Taskinen.
Keräilijä Tapio Nenonen Erkki Tantun Rymy-Eetu-sarjakuvaoriginaalien ripustuksessa Savonlinnan Riihisaaressa. Piirrokset: Erkki Tanttu. Kuva: Anssi Taskinen.
Lataa
Kahdeksan vuotta lehdessä ilmestyttyään Rymy-Eetu näki päivänvalon myös aiemmin julkaistuista sarjakuvista kootuissa vihkosissa. Näistä ensimmäisenä ilmestyi 1938 vähemmän omaperäisesti nimetty Rymy-Eetu. Tämän vihkosen  avaussarjakuvana toimi yllä nähtävä Rymy-Eetun puolenyön laukaus. Piirros: Erkki Tanttu. Kuva: Anssi Taskinen.
Kahdeksan vuotta lehdessä ilmestyttyään Rymy-Eetu näki päivänvalon myös aiemmin julkaistuista sarjakuvista kootuissa vihkosissa. Näistä ensimmäisenä ilmestyi 1938 vähemmän omaperäisesti nimetty Rymy-Eetu. Tämän vihkosen avaussarjakuvana toimi yllä nähtävä Rymy-Eetun puolenyön laukaus. Piirros: Erkki Tanttu. Kuva: Anssi Taskinen.
Lataa
Rymy-Eetussa oli selkeästi yksi päähenkilö, Rymy-Eetu. Tärkein sivuhenkilö oli vuodesta 1950 lähtien jostakin esiin putkahtanut serkkupoika, Kalle Kuikkaneva. Hän oli monessa suhteessa Eetun täydellinen vastakohta. Lähes samoihin aikoihin Kuikkanevan ilmestymisen kanssa Tanttu sai mahdollisuuden käyttää värejä sarjakuvissaan. Hän väritti vain yhden ruudun malliksi ja lisäili tarvittaessa sinne tänne hieman väriä, jotta kirjapainossa osattiin painaa sarjakuva oikeilla sävyillä. Värilliset Rymy-Eetut ilmestyivät 1952 alkaen. Piirros: Erkki Tanttu. Kuva: Anssi Taskinen.
Rymy-Eetussa oli selkeästi yksi päähenkilö, Rymy-Eetu. Tärkein sivuhenkilö oli vuodesta 1950 lähtien jostakin esiin putkahtanut serkkupoika, Kalle Kuikkaneva. Hän oli monessa suhteessa Eetun täydellinen vastakohta. Lähes samoihin aikoihin Kuikkanevan ilmestymisen kanssa Tanttu sai mahdollisuuden käyttää värejä sarjakuvissaan. Hän väritti vain yhden ruudun malliksi ja lisäili tarvittaessa sinne tänne hieman väriä, jotta kirjapainossa osattiin painaa sarjakuva oikeilla sävyillä. Värilliset Rymy-Eetut ilmestyivät 1952 alkaen. Piirros: Erkki Tanttu. Kuva: Anssi Taskinen.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Savonlinnan kaupunki
Savonlinnan kaupunki
Olavinkatu 27
57130 Savonlinna

(015) 527 4000http://www.savonlinna.fi/

Riihisaari on kohtaamispaikka ja näyttelykeskus Savonlinnan keskustassa, Olavinlinnan naapurissa. Riihisaari tarjoaa elämyksiä ja tietoa Saimaan kulttuurihistoriasta ja luonnosta - koko perheelle, ympäri vuoden. Riihisaaressa ovat Savonlinnan maakuntamuseon ja Metsähallituksen näyttelyt sekä Savonlinnan seudun matkailu- ja retkeilyinfo. Historiallinen ympäristö ja luonnonkaunis sijainti Saimaan ympäröimänä muodostavat Riihisaaren ainutlaatuisen kokonaisuuden.

Riihisaari–Saimaan luonto- ja kulttuurikeskus, Savonlinnan maakuntamuseo. Avoinna syys-huhtikuussa ti–su klo 10–17, muulloin päivittäin. Asiakaspalvelu, puh. 044 417 4466.

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Savonlinnan kaupunki

Japani-Suomi 100 – paperitaidetta Savonlinnan Riihisaaressa29.5.2019 13:13:53 EESTTiedote

Savonlinnan Riihisaaressa avautuu Japani–Suomi-diplomaattisuhteiden satavuotisjuhlavuoden kunniaksi Japani-Suomi 100 -paperitaidenäyttely. Näyttelyn silkki- ja paperikukkataiteilijana toimii japanilainen Yuko Sato. Japanilainen Yoshiko Shimada tekee fusumapaperimaalauksia. Puurakenteiset, paperilla päällystetyt fusumat ovat japanilaisessa arkkitehtuurissa käytettäviä, huonetilaa jakavia seinäkkeitä. Savonlinnalaisen Chieko Okabe-Silvastin kuratoima näyttely on esillä Riihisaaressa 31.5.–1.9.2019.

Mullankaivajat Saimaalla – koululaiset arkeologeina17.4.2019 10:32:18 EESTTiedote

Mullankaivajat Saimaalla –hanke innosti Savonlinnan seudun sadat koululaiset arkeologian maailmaan sekä mahdollisti esihistoriallisen näyttelyn toteuttamisen. Arkeologian ja historian tutkimukseen sekä kotiseutunsa kulttuuriperinnön taltiointiin osallistui hankkeen kautta yhteensä noin 300 lasta ja nuorta Enonkosken, Kerimäen ja Punkaharjun kouluista. Hyvä työ palkittiin ja Suomen Kulttuurirahaston rahoittama hanke sai myös jatkoa.

EMBARGO 1.4.2019 KLO 00:01. Savonlinnan kaupunki palkkaa viisi norpankouluttajaa1.4.2019 00:01:00 EESTTiedote

Savonlinnan kaupunki vastaa matkailuväen toiveisiin palkkaamalla viisi osavuotista norpankouluttajaa. Töitä on tarjolla kokopäiväisesti toukokuun alusta syyskuun loppuun. Tehtäviin annetaan kolme viikkoa kestävä täsmäkoulutus, josta vastaa Ammattiopisto SAMIedu yhteistyössä Miamin yliopiston (University of Miami) kanssa. Miamin yliopisto on erikoistunut mm. delfiinien ja haikalojen tutkimiseen.

Argus Spectrum Internationalin tehdas sijoittuu Teknologiakeskus Elektroniaan20.3.2019 09:09:03 EETTiedote

Kansainvälinen korkean teknologian palonsuojatuotteiden ja varhaisen varoituksen järjestelmien valmistaja Argus Spectrum International on solminut vuokrasopimuksen, jolla se sijoittuu Savonlinnan kaupungin omistamaan Teknologiakeskus Elektroniaan huhtikuun alusta lähtien. Yhtiö vuokrasi 1000 m² suuruisen toimitilan ja aikoo investoida tuotantotilojensa perustamiseen 2-3 miljoonaa euroa. Teknologiakeskus Elektronian tilat on räätälöity palvelemaan erityisesti elektroniikka-alaa. Siellä sijaitsee entuudestaan mm. elektroniikan testilaboratorio ja yksi elektroniikka-alan yritys.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme