Rypsiöljy alentaa verisuonitukoksia ja tulehduksia aiheuttavaa fibrinogeenia
Verenkierrossa vallitsee monimutkainen tasapainotila, hemostaattinen tasapaino. Yksi peluri tässä tasapainoilussa on fibrinogeeni, joka on tärkein veren hyytymiseen vaikuttava tekijä. Fibrinogeenin kohoaminen edistää verisuonitukosten syntyä ja ylläpitää tulehdustilaa elimistössä. Fibrinogeenin nousu on läheisessä yhteydessä myös muun muassa sydän- ja verisuonisairauksiin, aivoinfarktiin, diabetekseen, Alzheimerin tautiin ja dementiaan.
Tuore tutkimus osoittaa ensimmäisen kerran, että veren fibrinogeenitasoa nostaa suureksi osaksi omega-3-alfalinoleenihapon puute ruokavaliossa. Kun tätä ravinnossa esiintyvää suotuisaa rasvahappoa on liian niukalti, elimistössä syntyy rasvahappojen välinen epätasapainotila. Kun omega-3-alfalinoleenihappoa on liian vähän, niin elimistö alkaa tehtailla omega-6-arakidonihappoa, josta syntyy verisuonitukoksia ja tulehduksia aiheuttavia, hormonien kaltaisesti vaikuttavia yhdisteitä. Tutkijoiden mukaan rypsiöljyn rasvakoostumus on elimistön välttämättömien rasvojen kannalta paras mahdollinen, ja siksi omiaan vähentämään veren fibrinogeenitasoja.
Fibrinogeeni- ja kolesteroliarvot alenivat
Tutkimukseen osallistui 42 henkilöä, joista useilla mitattiin kohonneita fibrinogeeni- ja kolesteroliarvoja. Koehenkilöt vaihtoivat neljäsosan ravintorasvastaan (margariini, juusto, voi) rypsiöljyyn. He nauttivat noin ruokalusikallisen rypsiöljyä päivässä sellaisenaan esimerkiksi salaatin seassa. Rypsiöljyannos kaksinkertaisti koehenkilöiden omega-3-alfalinoleenihapon saannin kokeen kestämän kuuden viikon ajan. Kuurin ansiosta kaikki keskiarvoa korkeammat fibrinogeeniarvot laskivat noin 30 prosenttia.
Tutkimus osoittaa, että fibrinogeenin ja kolesterolin kontrollointi rasvaa vaihtamalla on hyvä lähtökohta sairauksien ennaltaehkäisyn ja yksilöllisen lääkehoidon onnistumisen kannalta. Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan dosentti Into Laakson
mukaan esimerkiksi iäkkäiden henkilöiden ravintotekijät saataisiin korjattua yksinkertaisesti sillä, että neljännes rasvoista vaihdettaisiin rypsiöljyyn. Lisäksi Laakso suosittelee, että terveyskeskuksissa määritettäisiin kolesterolin rinnalla myös fibrinogeeni.
Lisätietoa:
Dosentti Into Laakso
P. 040 551 6504
into.laakso@helsinki.fi
Farmasian tiedekunta, Helsingin yliopisto
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
KUTSU: Ydinturvallisuus, pelko ja Ukrainan kriisi puhututtavat Tiedekulmassa 14.5.12.5.2025 12:39:32 EEST | Kutsu
Helsingin yliopisto ja Säteilyturvakeskus järjestävät asiantuntijaseminaarin ydinturvallisuudesta ja Ukrainan kriisistä Tiedekulmassa keskiviikkona 14.5. kello 17-19, Yliopistonkatu 4:ssä.
Lupaava uusi menetelmä hopean irrottamiseen elektroniikkajätteistä – munkkirasva liuottaa ja erottelee hopean romusta12.5.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Rasvahapot toimivat liuottimena. Prosessi vaatii lisäksi valoa ja laimennettua vetyperoksidia. Uuden menetelmän myötä voidaan turvata hopean saanti ja vähentää ympäristön kuormitusta.
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme