Rypsiöljy alentaa verisuonitukoksia ja tulehduksia aiheuttavaa fibrinogeenia
Verenkierrossa vallitsee monimutkainen tasapainotila, hemostaattinen tasapaino. Yksi peluri tässä tasapainoilussa on fibrinogeeni, joka on tärkein veren hyytymiseen vaikuttava tekijä. Fibrinogeenin kohoaminen edistää verisuonitukosten syntyä ja ylläpitää tulehdustilaa elimistössä. Fibrinogeenin nousu on läheisessä yhteydessä myös muun muassa sydän- ja verisuonisairauksiin, aivoinfarktiin, diabetekseen, Alzheimerin tautiin ja dementiaan.
Tuore tutkimus osoittaa ensimmäisen kerran, että veren fibrinogeenitasoa nostaa suureksi osaksi omega-3-alfalinoleenihapon puute ruokavaliossa. Kun tätä ravinnossa esiintyvää suotuisaa rasvahappoa on liian niukalti, elimistössä syntyy rasvahappojen välinen epätasapainotila. Kun omega-3-alfalinoleenihappoa on liian vähän, niin elimistö alkaa tehtailla omega-6-arakidonihappoa, josta syntyy verisuonitukoksia ja tulehduksia aiheuttavia, hormonien kaltaisesti vaikuttavia yhdisteitä. Tutkijoiden mukaan rypsiöljyn rasvakoostumus on elimistön välttämättömien rasvojen kannalta paras mahdollinen, ja siksi omiaan vähentämään veren fibrinogeenitasoja.
Fibrinogeeni- ja kolesteroliarvot alenivat
Tutkimukseen osallistui 42 henkilöä, joista useilla mitattiin kohonneita fibrinogeeni- ja kolesteroliarvoja. Koehenkilöt vaihtoivat neljäsosan ravintorasvastaan (margariini, juusto, voi) rypsiöljyyn. He nauttivat noin ruokalusikallisen rypsiöljyä päivässä sellaisenaan esimerkiksi salaatin seassa. Rypsiöljyannos kaksinkertaisti koehenkilöiden omega-3-alfalinoleenihapon saannin kokeen kestämän kuuden viikon ajan. Kuurin ansiosta kaikki keskiarvoa korkeammat fibrinogeeniarvot laskivat noin 30 prosenttia.
Tutkimus osoittaa, että fibrinogeenin ja kolesterolin kontrollointi rasvaa vaihtamalla on hyvä lähtökohta sairauksien ennaltaehkäisyn ja yksilöllisen lääkehoidon onnistumisen kannalta. Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan dosentti Into Laakson
mukaan esimerkiksi iäkkäiden henkilöiden ravintotekijät saataisiin korjattua yksinkertaisesti sillä, että neljännes rasvoista vaihdettaisiin rypsiöljyyn. Lisäksi Laakso suosittelee, että terveyskeskuksissa määritettäisiin kolesterolin rinnalla myös fibrinogeeni.
Lisätietoa:
Dosentti Into Laakso
P. 040 551 6504
into.laakso@helsinki.fi
Farmasian tiedekunta, Helsingin yliopisto
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston hallituksen puheenjohtajaksi tekniikan tohtori Antti Vasara18.12.2025 13:59:14 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan 18.12.2025 puheenjohtajakseen TkT Antti Vasaran. Hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin FT, dosentti Mari Pantsar.
Väitös: Julkisesti rahoitettu terveydenhuolto edistää yhdenvertaista hoitoon pääsyä18.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Kehittyneiden maiden terveydenhuoltojärjestelmien suorituskyky muodostuu terveydenhuollon rakenteiden ja laajempien yhteiskunnallisten olosuhteiden vuorovaikutuksesta, osoittaa tuore väitöstutkimus.
Kadotus vai toivo? Kolminaisuus pelastaa kaikki15.12.2025 11:25:44 EET | Tiedote
Eri uskonnoissa ja kristinuskon sisällä on hyvin monenlaisia käsityksiä ihmiskunnan lopullisesta kohtalosta. Tutkija, pastori Petri Tikan väitöstutkimus hakee vastausta kysymykseen kolminaisuusopista.
Ikääntyneiden ulkomailla syntyneiden syöpäkuolleisuus Suomessa syntyneitä matalampaa11.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Suomessa asuvien ikääntyneiden maahanmuuttajien syöpäkuolleisuus on kokonaisuutena alhaisempi kuin Suomessa syntyneiden samanikäisten. Tietyissä syövissä kuolleisuus on kuitenkin korkeampaa.
Laajin tutkimus suomalaisnuorten ilmastoahdistuksesta: toivon ylläpitäminen avainasemassa11.12.2025 08:02:00 EET | Tiedote
Pelkkä ympäristövastuullinen käyttäytyminen voi lisätä nuoren ilmastoahdistusta, sillä ilmastonmuutosta ei voi yhden ihmisen voimin ratkaista. Sen sijaan nuorten toivoa ja uskoa yhteisöjen kykyyn toimia tulisi vahvistaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme