S-ryhmä arvioi luontojalanjälkensä yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa

Laskenta tekee näkyväksi yrityksen oman toiminnan ja arvoketjun luontovaikutukset ja siten mahdollistaa toimet niiden vähentämiseksi. Tämän pohjalta organisaation on mahdollista asettaa tavoitteekseen luonnon kokonaisheikentämättömyys eli tila, jossa yrityksen toiminta kokonaisuutena ei aiheuta luontokatoa.

”Ainoa keino pysäyttää luontokato on tehdä luonnon heikentäminen näkyväksi ja tähdätä luontojalanjäljen nollaamiseen. S-ryhmän toimintojen laaja-alaisuus antaa meille hyvän lähtökohdan kehittää toimiva luontojalanjäljen laskentamenetelmä, joka on sovellettavissa monentyyppisiin yrityksiin ja organisaatioihin”, sanoo JYU.Wisdomin johtaja Janne Kotiaho. Hankkeessa sovelletaan menetelmää niin päivittäistavarakaupan, hotelli- ja ravintola-alan kuin vaikkapa huoltoasematoiminnan luontojalanjälkeen.

”Pitkän tähtäimen tavoitteenamme on, että luontohaittojen laskenta on valtavirtaa ja osa kaikkien kirjanpitovelvollisten tuloslaskelmaa.”

Luontokatoa ei tunnisteta organisaatioissa

Hiilijalanjäljen laskenta on vakiinnuttanut asemansa työkaluna organisaatioiden ilmastohaittojen arvioinnissa ja pienentämisessä. Sen sijaan luontohaitoilta puuttuu samanlainen, yhtä laajasti ymmärretty ja käytössä oleva työkalu. Luontokatoa ei vielä tunnisteta yhtä kattavasti organisaatioissa. Erityisen haastavaa on tunnistaa arvoketjun eli esimerkiksi tuotteiden ja palveluiden ostojen luontohaittoja.

“Olemme S-ryhmässä erittäin ilahtuneita tästä hankkeesta. Vaikka luontohaittojen vaikutukset esimerkiksi raaka-aineiden saatavuuteen on jo tunnistettu, ilmastomittareiden kaltaisia työkaluja ei meillä vielä ole niiden mittaamiseen. Mittareita kuitenkin tarvitaan pikaisesti, jotta voimme ymmärtää koko arvoketjumme luontohaitat ja asettaa tavoitteita haittojen vähentämiseksi”, SOK:n vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa korostaa.

Hyödykkeiden, kuten ruoan ja päivittäistavaroiden, tuotanto perustuu maankäyttöön, joka on tunnistettu globaalisti merkittävimmäksi luontohaittojen suoraksi aiheuttajaksi. Tuotantoa ei olisi ilman kulutusta, ja tuotannon haitat ovatkin kulutuksen epäsuora seuraus. Kuluttajien tarpeiden tyydyttämiseksi on rakennettu massiivinen kansainvälinen kauppajärjestelmä, jonka vienti- ja tuontivirtojen mukana kulutuksen epäsuorat haitat jakautuvat ympäri maapalloa hyvinkin kauas itse kulutuspaikasta.

Laskenta selvittää vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen

Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja ekosysteemien tilan heikkeneminen ovat ilmastonmuutoksen ohella suurimpia globaaleja kestävyyshaasteita. Näiden ratkaiseminen edellyttää kulutustottumusten ja toimintatapojen muuttamista kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Olennaista toiminnan parantamisessa on haittojen hallinta ja vähentäminen, jotka mahdollistuvat, kun tiedetään, mistä luontojalanjälki muodostuu. Ensimmäinen askel organisaation kestävyysmurroksessa onkin aina nykytilanteen selvitys.

Hankkeessa kehitettävässä laskentamenetelmässä talouskirjanpidosta johdetaan siitä ilmenevän toiminnan vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, mikä mahdollistaa kustannustehokkaan laskennan erityisesti yrityksen hankintojen ja koko arvoketjun osalta. S-ryhmän ja Sitran kanssa toteutettava, vuoden 2022 alussa alkava nelivuotinen hanke perustuu tietotaitoon, jota on aiemmin kehitetty ja pilotoitu Jyväskylän yliopiston kirjanpitoon perustuen Sustainability for JYU -hankkeessa.

”Sitä, mitä ei voi mitata, ei voi hallita. Luontokadon pysäyttäminen edellyttää toimivaa luontojalanjäljen laskentamenetelmää, jolla organisaatiot pystyvät ottamaan haltuun luontovaikutuksensa. Tätä perustavaa menetelmäkehitystä tehdään kuumeisesti eri puolilla maailmaa ja tämä hanke asettuu tukevasti globaaliin eturintamaan. Sitralle on ilo olla tukemassa tällaista edelläkävijätyötä Suomessa”, toteaa Sitran johtava asiantuntija Lasse Miettinen.