Jyväskylän yliopisto

S-ryhmä arvioi luontojalanjälkensä yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa

Jaa

Jyväskylän yliopiston resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdom arvioi Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan (SOK) ja Sitran rahoittamassa hankkeessa S-ryhmän luontojalanjäljen eli keskeisten toimintojen haitat luonnon monimuotoisuudelle. Hankkeen tuloksena julkaistava luontojalanjäljen laskentamenetelmä on täysin avoin ja kaikkien organisaatioiden käytettävissä.

Kuva: SOK.
Kuva: SOK.

Laskenta tekee näkyväksi yrityksen oman toiminnan ja arvoketjun luontovaikutukset ja siten mahdollistaa toimet niiden vähentämiseksi. Tämän pohjalta organisaation on mahdollista asettaa tavoitteekseen luonnon kokonaisheikentämättömyys eli tila, jossa yrityksen toiminta kokonaisuutena ei aiheuta luontokatoa.

”Ainoa keino pysäyttää luontokato on tehdä luonnon heikentäminen näkyväksi ja tähdätä luontojalanjäljen nollaamiseen. S-ryhmän toimintojen laaja-alaisuus antaa meille hyvän lähtökohdan kehittää toimiva luontojalanjäljen laskentamenetelmä, joka on sovellettavissa monentyyppisiin yrityksiin ja organisaatioihin”, sanoo JYU.Wisdomin johtaja Janne Kotiaho. Hankkeessa sovelletaan menetelmää niin päivittäistavarakaupan, hotelli- ja ravintola-alan kuin vaikkapa huoltoasematoiminnan luontojalanjälkeen.

”Pitkän tähtäimen tavoitteenamme on, että luontohaittojen laskenta on valtavirtaa ja osa kaikkien kirjanpitovelvollisten tuloslaskelmaa.”

Luontokatoa ei tunnisteta organisaatioissa

Hiilijalanjäljen laskenta on vakiinnuttanut asemansa työkaluna organisaatioiden ilmastohaittojen arvioinnissa ja pienentämisessä. Sen sijaan luontohaitoilta puuttuu samanlainen, yhtä laajasti ymmärretty ja käytössä oleva työkalu. Luontokatoa ei vielä tunnisteta yhtä kattavasti organisaatioissa. Erityisen haastavaa on tunnistaa arvoketjun eli esimerkiksi tuotteiden ja palveluiden ostojen luontohaittoja.

“Olemme S-ryhmässä erittäin ilahtuneita tästä hankkeesta. Vaikka luontohaittojen vaikutukset esimerkiksi raaka-aineiden saatavuuteen on jo tunnistettu, ilmastomittareiden kaltaisia työkaluja ei meillä vielä ole niiden mittaamiseen. Mittareita kuitenkin tarvitaan pikaisesti, jotta voimme ymmärtää koko arvoketjumme luontohaitat ja asettaa tavoitteita haittojen vähentämiseksi”, SOK:n vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa korostaa.

Hyödykkeiden, kuten ruoan ja päivittäistavaroiden, tuotanto perustuu maankäyttöön, joka on tunnistettu globaalisti merkittävimmäksi luontohaittojen suoraksi aiheuttajaksi. Tuotantoa ei olisi ilman kulutusta, ja tuotannon haitat ovatkin kulutuksen epäsuora seuraus. Kuluttajien tarpeiden tyydyttämiseksi on rakennettu massiivinen kansainvälinen kauppajärjestelmä, jonka vienti- ja tuontivirtojen mukana kulutuksen epäsuorat haitat jakautuvat ympäri maapalloa hyvinkin kauas itse kulutuspaikasta.

Laskenta selvittää vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen

Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja ekosysteemien tilan heikkeneminen ovat ilmastonmuutoksen ohella suurimpia globaaleja kestävyyshaasteita. Näiden ratkaiseminen edellyttää kulutustottumusten ja toimintatapojen muuttamista kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Olennaista toiminnan parantamisessa on haittojen hallinta ja vähentäminen, jotka mahdollistuvat, kun tiedetään, mistä luontojalanjälki muodostuu. Ensimmäinen askel organisaation kestävyysmurroksessa onkin aina nykytilanteen selvitys.

Hankkeessa kehitettävässä laskentamenetelmässä talouskirjanpidosta johdetaan siitä ilmenevän toiminnan vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, mikä mahdollistaa kustannustehokkaan laskennan erityisesti yrityksen hankintojen ja koko arvoketjun osalta. S-ryhmän ja Sitran kanssa toteutettava, vuoden 2022 alussa alkava nelivuotinen hanke perustuu tietotaitoon, jota on aiemmin kehitetty ja pilotoitu Jyväskylän yliopiston kirjanpitoon perustuen Sustainability for JYU -hankkeessa.

”Sitä, mitä ei voi mitata, ei voi hallita. Luontokadon pysäyttäminen edellyttää toimivaa luontojalanjäljen laskentamenetelmää, jolla organisaatiot pystyvät ottamaan haltuun luontovaikutuksensa. Tätä perustavaa menetelmäkehitystä tehdään kuumeisesti eri puolilla maailmaa ja tämä hanke asettuu tukevasti globaaliin eturintamaan. Sitralle on ilo olla tukemassa tällaista edelläkävijätyötä Suomessa”, toteaa Sitran johtava asiantuntija Lasse Miettinen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Väitöskirjatutkija Sami El Geneidy, Jyväskylän yliopisto, sami.s.elgeneidy@jyu.fi, puh. +358 40 532 9892

Professori Janne Kotiaho, Jyväskylän yliopisto, janne.kotiaho@jyu.fi, puh. +358 50 594 6881

Vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa, SOK, nina.elomaa@sok.fi, puh. +358 45 354 8611

Johtava asiantuntija Lasse Miettinen, Sitra, Lasse.Miettinen@sitra.fi, puh. +358 40 507 6100

Kuvat

Kuva: SOK.
Kuva: SOK.
Lataa
Jyväskylän yliopiston resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdom on monitieteinen tutkija- ja asiantuntijaverkosto, joka analysoi yhteiskunnan ja talouden kestävyysongelmien syitä ja etsii niihin ratkaisuja. Kuva: Jyväskylän yliopisto.
Jyväskylän yliopiston resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdom on monitieteinen tutkija- ja asiantuntijaverkosto, joka analysoi yhteiskunnan ja talouden kestävyysongelmien syitä ja etsii niihin ratkaisuja. Kuva: Jyväskylän yliopisto.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

“Paluuta ei ole” – Laskennalliset tieteet ovat laajentuneet kaikkialle digitalisoituvassa yhteiskunnassa14.1.2022 13:35:31 EET | Tiedote

Dataistuvan maailman ja teknologiakehityksen myötä laskennallisuus ja sen hyödyntäminen on avainasemassa 2020-luvun tieteellisessä tutkimuksessa. Nykyään laskennallisuus on läsnä kaikkialla, sekä tieteissä että jokapäiväisessä elämässä. Esimerkiksi älylaitteet, sääennusteet, lääkekehitys ja kestävän kehityksen tutkimus perustuvat pitkälti laskennallisiin tieteisiin, joka on yksi Suomen keskeisimmistä tieteen ja teknologian osaamisalueista.

Velvollisesta asiakkaaksi – uusi toimintamalli muutti verottajan ja suuryritysten suhdetta12.1.2022 08:15:00 EET | Tiedote

Osan suomalaisista suuryrityksistä verovalvontaa on vuodesta 2016 saakka hoidettu toimintatavalla, jota kutsutaan syvennetyksi asiakasyhteistyöksi. Tämä OECD:n suosittelema tapa järjestää suuryritysten verovalvonta koskettaa pientä osaa yrityksistä. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa valmistuneen väitöstutkimuksen mukaan uusi toimintatapa on koettu positiivisena niin Verohallinnossa kuin yrityksissäkin, mutta se on aiheuttanut myös uudenlaisia jännitteitä.

Väitös 14.01.2022: Tehtäväkohtainen voimaharjoittelu kehittää sotilaan toimintakykyä tehokkaimmin varusmiespalveluksen aikana (Ojanen)11.1.2022 08:15:00 EET | Tiedote

Puolustusvoimien fyysisen koulutuksen tärkeimpänä tavoitteena on valmistaa sotilasta selviytymään omasta tehtävästään sekä lyhyt- että pitkäkestoisissa kuormituksissa. Oikein suunnitellulla, systemaattisesti jaksotetulla ja riittävän kuormittavalla liikuntakoulutuksella pystytään kehittämään sotilaan fyysistä toimintakykyä eri sotilastehtävien vaatimusten mukaan, selvisi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehdyssä väitöstutkimuksessa.

Väitös 14.1.2022: Move!-mittaukset kertovat nuorten toimintakyvystä ja terveydentilasta (Joensuu)10.1.2022 08:15:00 EET | Tiedote

Liikunnanopetukseen integroidut Move!-mittaukset kuvastavat nuorten kyvykkyyttä toteuttaa erilaisia fyysisiä tehtäviä. Hyvä kunto tukee arjen toimintakykyä, ja nuoruudessa saavutetulla kuntotasolla on merkitystä tulevaisuuden toimintakykyisyyden kannalta. Nuoret, jotka saivat hyvät tulokset Move!-mittauksista, kokivat myös terveytensä hyväksi. Liikunnan lisäksi terveellinen painonkehitys kasvun ja kehityksen aikana tukee fyysisen kunnon kehittymistä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme