- Ravintosisältöjen grammamäärien tulkitseminen on työlästä, eikä lukuja ole helppo suhteuttaa kokonaisuuteen. Ravintolaskuri on helppokäyttöinen ja sen antama palaute suhteutetaan kunkin asiakasomistajan tai perheen kokonaisostoksiin. Näin palaute on personoidumpaa. Tavoitteena on herättää suomalaisia seuraamaan erityisesti ravitsemuksen laatua ja syömistä oikeassa suhteessa. Parhaimmillaan terveellinen ruokavalio ja ilmastoviisas syöminen tukevat toisiaan, kertoo asiakkuusjohtaja Pekka Litmanen S-ryhmästä.

Ravintolaskuri tuo hyötykäyttöön asiakkaiden oman ostodatan. Ruokaostosten terveellisyyden tarkasteleminen ei vaadi ylimääräistä vaivannäköä, kun tiedon saa suoraan omista ostoksista suosituksiin suhteutettuna.

- Ei tarvitse pitää ruokapäiväkirjaa, eikä naputella syömisiään johonkin älypuhelinsovellukseen, vaan tieto kerääntyy automaattisesti. Ravintoaineiden lähteitä voi tarkastella tuotetasolle saakka ja laskuri voi paljastaa vaikkapa piilosuolan lähteen, kertoo laskuria mukana kehittämässä ollut ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm Helsingin yliopistosta.

”Monella värähtää suolamittari punaiselle”

Laskurista on helppo seurata ravintoaineita, joiden kanssa suomalaisilla on eniten haasteita, kuten suolan, kuitujen, sokerin ja tyydyttyneen rasvan määrää. Ravintolaskuri näyttää ravintoarvojen suhteellisen osuuden ostosten kokonaisenergiamäärästä ja vertaa niitä virallisiin ravitsemussuosituksiin.

Vihreä väri kertoo, että ravintoarvon kokonaismäärä on suositusarvojen mukainen. Keltainen väri huomauttaa, että ravintoarvojen kokonaismäärä on lähellä suositusarvoja, mutta kuitenkin 10-20 prosenttia suositusarvojen ulkopuolella. Punainen herättää huomaamaan, että nyt liikutaan kauempana suosituksista ja ravintoarvojen lähteitä on syytä tarkastella tarkemmin.

- Uskon, että monella värähtää suolamittari punaiselle, sillä miltei yhdeksän kymmenestä suomalaisesta saa liikaa suolaa – ja tämä koskee kaikkia ikäryhmiä. Suolan runsas saanti on yhteydessä yleisiin kansansairauksiimme: kohonneeseen verenpaineeseen ja sydän- ja verisuonitauteihin. Jos lisäisimme ja monipuolistaisimme erilaisten kasvisten, juuresten, hedelmien ja marjojen kulutusta, saisimme lisättyä samalla myös kuituja, vähennettyä suolaa ja kohennettua rasvan laatua, sanoo palvelua kehittämässä ollut ravitsemustieteen dosentti Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopistosta.

Tiedot laskuri saa elintarvikepakkausten ravintosisällöistä. Pakkaamattomille tuotteille, esimerkiksi hedelmille ja vihanneksille, ravintotiedot on haettu erikseen THL:n ylläpitämästä elintarviketietokanta Finelistä. Näin kuluttajat saavat aivan uudenlaisella tavalla yhdestä paikasta kattavaa ravitsemustietoa. Palvelussa käytettävät suositusarvot pohjautuvat suomalaisiin ravitsemussuosituksiin, Fineli -tietokantaan sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen.

Omat ostot on asiakasomistajalle suunnattu palvelu, jonka avulla voi seurata henkilökohtaisia ostoja kuluneen vuoden ajalta. Palvelulla on jo lähes 400 000 käyttäjää. Palvelussa voi seurata esimerkiksi ruokaostosten ravintoarvoja, kotimaisuutta, hiilijalanjälkeä sekä kasvisten ja hedelmien osuutta ostoksissa.

Näin otat ravintolaskurin käyttöön:

• Lataa S-mobiili sovelluskaupastasi. Kirjautumisen jälkeen löydät Omat ostot -palvelun Oma kauppa -osiosta.
• Voit ottaa palvelun käyttöösi myös pöytäkoneella kirjautumalla S-kanava.fi -sivustolle.

 

Lisätietoja:
Pekka Litmanen, asiakkuusjohtaja, SOK, pekka.litmanen(at)sok.fi, puh. 010 76 80724
Mikael Fogelholm, professori, Helsingin yliopisto, mikael.fogelholm(at)helsinki.fi, puh. 050 318 0302
Maijaliisa Erkkola, ravitsemustieteen dosentti, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, maijaliisa.erkkola(at)helsinki.fi, puh. 050 416 0389