Saamelaislapset toivovat Suomeen lisää ymmärrystä saamelaisuudesta

Saamelaislasten tilanne on monelta osin hyvä, kertoo lapsiasiavaltuutetun tuore selvitys saamelaislasten hyvinvoinnista ja oikeuksien toteutumisesta. Saamelaisten kotiseutualueella sekä muualla Suomessa asuvat saamelaislapset kokivat kuitenkin, että saamelaisuudesta, saamen kielistä ja kulttuurista tiedetään Suomessa todella vähän.

Lapset kertoivat, etteivät he halua tuoda esille saamelaisuuttaan sellaisissa tilanteissa, joissa voisi olla uhka ennakkoluuloista, pilkasta tai syrjinnästä.

”Saamelaisista pitäisi mielestäni puhua enemmän esim. kouluissa, jotta siitä että on saamelainen, tulisi ihan tavallinen asia”, ehdotti selvitykseen osallistunut saamelaislapsi.

Saamelaislasten vahva luontosuhde ja huoli ympäristöstä korostuvat tuloksissa

Selvityksen tulokset osoittavat saamelaislasten vahvan luontosuhteen. Lapset tuovat esille myös ilmastonmuutoksen vaikutukset luontoon ja saamelaisten mahdollisuuksiin harjoittaa perinteisiä elinkeinoja. Lapset pohtivat luontokysymyksiä myös henkisen hyvinvoinnin näkökulmasta.

”Luontosuhde näkyi lasten vastauksissa laajasti. Lapset esimerkiksi kuvasivat vapaa-ajanviettotavoissaan kalastusta ja luonnossa liikkumista sekä kertoivat hyvän olon paikoikseen metsiä, tuntureita, järvenrantaa ja mökin ympäristöä. Luontosuhde ja ympäristön merkitys tuli esille myös lasten pohtiessa tulevaisuutta ja omia unelmiaan. Huoli luonnon tilasta näkyi esimerkiksi lasten kertoessa peloistaan”, erikoistutkija Elina Weckström lapsiasiavaltuutetun toimistosta kuvaa.

”Kun on metsässä tai tunturissa porojen luona, silloin tulee hyvä tunne ja sellainen, että on juuri siellä missä pitääkin olla”, selvitykseen osallistunut saamelaislapsi kuvasi.

Saamen kielten käyttö vahvistaa identiteettiä

Saamen kielten käyttö lasten elämässä vahvistaa heidän saamelaista identiteettiään ja yhteenkuuluvuuden tunnetta saamelaisuuteen ja saamelaisiin perinteisiin. Saamelaisten oikeuksista lapset tuovatkin useimmiten esille kieleen liittyviä oikeuksia, ja samaan aikaan he ovat huolissaan saamen kielen asemasta ja sen tulevaisuuden turvaamisesta.

”Minua mietityttää, että mitä jos uhanalaista saamen kieltä ei tulevaisuudessa kukaan enää puhu/osaa ja se kieli & kulttuuri ’häviää’”, eräs selvitykseen osallistunut lapsi pohti.

Saamelaisten kotiseutualueella saamen kielten käyttömahdollisuudet ovat monipuolisemmat kuin muualla Suomessa. Kuitenkin saamelaiskäräjien arvion mukaan 70 prosenttia saamelaislapsista asuu kotiseutualueen ulkopuolella.

Saamelaislasten identiteettiä on syytä tarkastella monista näkökulmista. Selvityksen tulosten perusteella lasten identiteetit rakentuvat enimmäkseen lasten- ja nuorisokulttuurista sekä koulun ja vapaa-ajan yhdistämisestä. Saamelaislasten kokemukset kuvaavat ensisijaisesti lapsuutta, jossa saamelaisuus näyttäytyy yhtenä osana muiden joukossa. Oman osuutensa monien saamelaislasten identiteetteihin tuovat monikielisyys, saamenpuvun käyttö ja saamelaisten perinteiset elinkeinot.

”Haluan, että voin tulevaisuudessa vaikuttaa merkittävästi vähemmistöjen asemaan”, kertoi selvitykseen osallistunut lapsi unelmistaan.

Selvityksen toteuttaminen

Lapsiasiavaltuutetun toimisto toteutti selvityksen saamelaislasten hyvinvoinnista ja oikeuksien toteutumisesta vuonna 2022. Selvitys on osa kansallista lapsistrategiaa, ja se tehtiin yhteistyössä saamelaiskäräjien ja kolttien kyläkokouksen kanssa. Selvityksen verkkokyselyyn osallistui 83 iältään 11–17-vuotiasta saamelaislasta.

”Oli korkea aika selvittää saamelaislasten näkemyksiä, sillä edellisestä kerrasta oli kulunut jo kymmenen vuotta. Tulokset ovat herättäneet myös kansainvälistä kiinnostusta”, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen kertoo.

”Saamelaisia on tutkittu paljon, eikä aina yhteisön omista lähtökohdista tai sen hyödyksi. Onkin tärkeää, etteivät saamelaislapset olleet tässä selvityksessä vain tutkittavina, vaan itsekin aktiivisina osallistujina”, saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso sanoo.

Lisätietoja

Elina Weckström, Karri Kekkonen & Outi Kekkonen (2023). "Kiva että juuri minä saan opiskella tätä kieltä ja se on osa kulttuuriani": Saamelaislasten hyvinvointi ja oikeuksien toteutuminen. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2023:1.

Julkaisun taittovedoksen voi pyytää nähtäväksi viestintäasiantuntija Annaleena Airalta, annaleena.aira@oikeus.fi. 

Julkaisutilaisuus etäyhteydellä 7.2.2023 klo 10.00–11.30. Julkaisutilaisuus on kaikille avoin ja maksuton, ja siinä on viittomakielen tulkkaus. Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua. Osallistumislinkki

 

**********

 

Enligt barnombudsmannens färska utredning om samiska barn och ungas välfärd och tillgodoseendet av deras rättigheter är situationen för samiska barn och unga i flera avseenden bra. Samiska barn och unga som bor i samernas hembygdsområde och på andra håll i Finland ansåg dock att det finns väldigt litet kunskap om vad det innebär att vara same, om de samiska språken och den samiska kulturen.

Barn och unga berättade att de inte vill framhålla att de är samer i situationer där det kan finnas en risk för fördomar, förlöjligande eller diskriminering.

”Jag tycker att man borde prata mer om samer till exempel på skolor så att det skulle bli helt normalt att vara same”, föreslog en av deltagarna i utredningen.

Samiska barn och ungas nära relation till naturen och oro för miljön betonades i resultaten

Utredningens resultat visar samiska barn och unga nära relation till naturen. Barnen tar även upp klimatförändringens konsekvenser för naturen och därmed för samernas möjligheter att idka sina traditionella näringar. Barnen funderar på frågor som hänför sig till naturen också ur perspektivet för psykiskt välbefinnande.

”Relationen till naturen kom ofta upp i respondenternas svar. De beskrev till exempel att de fiskar eller rör sig ute i naturen på sin fritid och sade att de mår bra i skogar, fjällen, sjöstränder och stugans omgivningar. Relationen till naturen och miljöns betydelse kom också fram när barnen funderade på sin framtid och sina egna drömmar. Oron över naturens tillstånd kom fram till exempel när barnen berättade om vad de är rädda för”, beskriver specialforskare Elina Weckström vid barnombudsmannens byrå.

”När jag är i skogen eller i fjällen hos renen känns det bra och som att jag är precis där jag borde vara”, förklarade en av respondenterna.

Användningen av de samiska språken stärker identiteten

Användningen av de samiska språken i barnens liv stärker deras samiska identitet och känslan av samhörighet med att vara same och med de samiska traditionerna. Av samernas rättigheter tog barnens oftast upp de språkliga rättigheterna, och samtidigt är de oroliga över samiskas ställning och hur dess framtid kan tryggas.

”Jag har tänkt att i framtiden det kanske inte finns någon som kan tala det utrotningshotade samiska språket och då försvinner det språket och kulturen’”, sade en av respondenterna.

Inom samernas hembygdsområde är möjligheterna att använda de samiska språken mångsidigare än på andra håll i Finland. Enligt Sametingets uppskattning bor dock 70 procent av de samiska barnen utanför hembygdsområdet.

Samiska barn och ungas identitet bör granskas ur flera olika synvinklar. Enligt utredningsresultaten består barnens identiteter i huvudsak av barn- och ungdomskulturen samt kombinationen av skola och fritid. De samiska barn och ungas erfarenheter beskriver i första hand barndomen där det är en del bland andra att vara same. Flerspråkighet, användningen av samedräkten och samernas traditionella näringar bidrar också för sin del till identiteten av flera samiska barn.

”Jag hoppas att jag i framtiden kan påverka minoriteternas ställning på ett betydande sätt”, berättade en av respondenterna om sina drömmar.

Utredningens genomförande

Barnombudsmannens byrå genomförde utredningen om samiska barn och ungas välfärd och tillgodoseendet av deras rättigheter under år 2022. Utredningen är en del av den nationella barnstrategin och genomfördes i samarbete med Sametinget och Skoltarnas byastämma. Webbenkäten besvarades av 83 samiska barn och unga mellan 11 och 17 år.

”Det var hög tid att utreda samiska barn och ungas erfarenheter. Det hade redan gått tio år sedan den tidigare utredningen. Resultaten har väckt även internationellt intresse”, berättar barnombudsmannen Elina Pekkarinen.

”Det har genomförts flera utredningar om samer, inte alltid ur den samiska gemenskapens egna utgångspunkter eller till fördel av den. Det är viktigt att i denna utredning var de samiska barn och unga endast utredningsobjekt, utan aktiva deltagare”, säger Sametingets ordförande Tuomas Aslak Juuso.

Mer information

Ursprunglig publikation: Elina Weckström, Karri Kekkonen & Outi Kekkonen (2023). "Kiva että juuri minä saan opiskella tätä kieltä ja se on osa kulttuuriani” (”Jag är glad över att jag får studera detta språk som är en del av min kultur"): Saamelaislasten hyvinvointi ja oikeuksien toteutuminen (Samiska barn och ungas välfärd och tillgodoseendet av deras rättigheter). Barnombudsmannens byrås publikationer 2023:1.

Publikationstillfället anordnas med fjärranslutning 7.2.2023 kl. 10.00–11.30 (på finska). Publikationstillfället är öppet för alla och kostnadsfritt. Publikationstillfället tolkas till teckenspråk. Förhandsanmälan till evenemanget är inte nödvändig. Deltagarlänk

 

**********

 

Sámemánáid dilli lea máŋgga dáfus buorre, muitala mánáidáittardeaddji varas čielggadus sámemánáid buresveadjimis ja rivttiid ollašuvvamis. Sámiid ruovttuguovllus ja eará sajis Suomas ássán sámemánát vásihedje goittotge, ahte sápmelašvuođas, sámegielain ja kultuvrras dihtet Suomas duođaid unnán.

Mánát muitaledje, ahte eai hálit čalmmustahttit sápmelašvuođas dakkár diliin, main sáhtašii leat áitta ovdagáttuin, bilkideamis dahje olggušteamis.

”Sápmelašvuođas galggašii mielastan hállat eanet omd skuvllain, vai das, ahte lea sápmelaš, šattašii áibbas dábálaš ášši”, evttohii čielggadussii oassálastán sámemánná.

Sámemánáid nana luondduoktavuohta ja fuolla birrasis badjánit bohtosiin

Čielggadusa bohtosat čájehit sámemánáid nana luonddugaskavuođa. Mánát buktet ovdan maiddái dálkkádatrievdama váikkuhusaid lundui ja sámiid vejolašvuođaid hárjehit árbevirolaš ealáhusaid. Mánát smihttet luonddugažaldagaid maiddái vuoiŋŋalaš buresveadjima viŋkilis.

”Luonddugaskavuohta oidnui maiddái mánáid vástádusain viidát. Mánát ovdamearkan govvidedje lustaáiggevieruin guollebivddu ja luonddus lihkadeami ja muitaledje buori veaju báikin mehciid, váriid, jávregáttiid ja bartta birrasa. Luonddugaskavuohta ja birrasa mearkkašupmi bođii ovdan maiddái mánáid smiehtadettiin boahttevuođa ja iežas nieguidis. Fuolla luonddu dilis oidnui ovdamearkan go mánát muitaledje sin baluin”, sierradutki Elina Weckström mánáidáittardeaddji doaimmahagas govvida.

”Go lea meahcis dahje váris bohccuid luhtte, dalle boahtá buorre dovdu ja dakkár, ahte lea justa doppe gos galgáge”, čielggadussii oassálastán sámemánná govvidii.

Sámegiela hállán nanne identiteahta

Sámegiela hállan mánáid eallimis nanne sin sápmelaš identiteahta ja oktiigullevašvuođa dovddu sápmelašvuhtii ja sámi árbevieruide. Sámiid rivttiin mánát buktetge dávjá ovdan gillii gullevaš rivttiid, ja seammá áigge sii leat fuolas sámegiela sajádagas ja dan boahttevuođa dorvvasteamis

”Mun smiehtadan, ahte jus áittavuollásaš sámegiela ii boahttevuođas oktage šat hála/máhte ja dat giella & kultuvra jávká”, muhtun čielggadussii oassálastán mánná vihkkehalai.

Sámiid ruovttuguovllus sámegiela hállanvejolašvuođat leat máŋggabealagabbo go eará sajis Suomas. Goittotge sámedikki árvvoštallama mielde 70 proseantta sámemánáin ásset ruovttuguovllu olggobealde.

Sámemánáid identiteahta galgá guorahallat máŋgga geahččanguovllus. Čielggadusa bohtosiid vuođul máná identiteahtat šaddet eanaš mánáid- ja nuoraidkultuvrras sihke skuvla ja astoáiggi ovttastahttimis. Sámemánáid ovdamearkkat govvidit vuosttažettiin mánnávuođa, mas sápmelašvuohta dihtto oktan oassin earáid joavkkus. Iežas oasis máŋggaid sámemánáid identitehtii buktet máŋggagielalašvuohta, gávttiin gárvodeapmi ja sámiid árbevirolaš ealáhusat.

”Háliidan, ahte sáhtán boahttevuođas váikkuhit čielgasit unnitlogu sajádahkii”, muitalii čielggadussii oassálastán mánná iežas nieguin.

Čielggadusa ollašuhttin

Mánáidáittardeaddji doaimmahat ollašuhtii čielggadusa sámemánáid buresveadjimis ja rivttiid ollašuvvamis jagi 2022. Čielggadus lea oassi našuvnnalaš mánnástrategiijas, ja dat dahkkui ovttas sámedikkiin ja nuortalaččaid siidačoahkkimiin. Čielggadusa neahttajearahallamii serve 83 sámemáná, geaid ahki lei 11 ja 17 jagi gaskkas.

”Lei áigi ollašuhttit sámemánáid oainnuid, go ovddit hávis lei gollan jo logi jagi. Bohtosat leat boktán maiddái riikkaidgaskasaš beroštumi”, mánáidáittardeaddji Elina Pekkarinen muitala.

”Sápmelaččaid leat dutkan olu, eaige álo servoša iežas vuolggasajiid bokte dahje servoša ávkin. Leage dehálaš, ahte sámemánát eai leat dán čielggadusas leamašan dušše dutkanobjeaktan, muhto iežage aktiivvalaš oassálastit” sámedikki sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso dadjá.

Lassedieđut

Álgoalmmustahttin: Elina Weckström, Karri Kekkonen & Outi Kekkonen (2023). “Somá ahte justa mun sáhtán stuđeret dán giela ja dat lea oassi mu kultuvrras” Sámemánáid buresveadjin ja rivttiid ollašuvvan. Mánáidáittardeaddji doaimmahaga almmustahttimat 2023:1 ("Kiva että juuri minä saan opiskella tätä kieltä ja se on osa kulttuuriani": Saamelaislasten hyvinvointi ja oikeuksien toteutuminen. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2023:1.)

Almmustahttindilálašvuohta gáiddusoktavuođain 7.2.2023 dmu 10.00–11.30 (suomagillii). Almmustahttindilálašvuohta lea buohkaide rabas ja nuvttá, ja das lea seavagielat tulkon. Dilálašvuhtii ii dárbbaš oassálastit ovddalgihtii, Oassálastinliŋka